Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisesta ei pitänyt alun perin tulla poliisia, sillä nuoren miehen päässä pyöri pitkään ajatus liikunnanopettajan työstä. Kolehmaisten suvussa on paljon sekä opettajia että poliiseja, ja lopulta valinta osui jälkimmäiseen ammattiin. Opettamisen liekki ei silti sammunut, ja Seppo Kolehmainen suoritti työn ohessa kasvatustieteiden maisterin tutkinnon. Lisäksi hän on valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteen lisensiaatti.
Seppo Kolehmainen on kasvoiltaan suomalaisille kenties tutuin poliisiylijohtaja, sillä hän vieraili lähes kymmenen vuoden ajan olohuoneissamme lottoarvonnan virallisena valvojana.
– Aika hyvin ihmiset tuntevat minut vieläkin, ja kansalaiset saattavat tulla kadulla kertomaan asioistaan. En pidä sitä mitenkään pahana. Samalla kuitenkin tiedostan olevani luupin alla, Kolehmainen toteaa.
Terrorismin juurikasvu kitkettävä
Kun Seppo Kolehmainen aloitti poliisiylijohtajana vuosi sitten, kukaan ei aavistanut, millainen mylläkkä ensimmäisestä työvuodesta tulisi turvapaikanhakijoiden saapuessa myös Suomeen. Henkilökohtaisella tasolla ylimääräistä harmia toi vielä työpaikkakiusaamisesta käynnissä ollut oikeusprosessi, jossa hänet todettiin syyttömäksi. Kolehmainen joutui kuitenkin heti valokeilaan.
– Vuosi sitten ei ollut minkäänlaista käsitystä turvapaikkailmiön laajuudesta tai Euroopan terrori-iskuista. Kieltämättä aika vipinää on ollut, Kolehmainen myöntää.
Turvapaikanhakijoiden aalto yllätti Suomen lisäksi koko Euroopan. Etelä-Euroopassa oli ollut liikehdintää jo vuosia, mutta vyöryn ei uskottu ulottuvan Pohjolaan asti. Poikkeuksellista oli myös, että Venäjän raja alkoi vuotaa Sallassa ja Raja-Joosepissa.
Samassa rytäkässä Pariisin, Brysselin ja Kööpenhaminan terrori-iskut ovat nostaneet velvoitetta varautua vastaavaan myös Suomessa.
– Kansainvälinen terrorismi Euroopassa on konkreettinen uhka, vaikka edelleenkin järjestäytyneen terrori-iskun mahdollisuus Suomessa on pieni. Poliisien pohjoismainen yhteistyö on lähes päivittäistä, ja yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös Euroopan ja jopa YK:n tasolla.
Kolehmainen pitää tärkeänä, että turvapaikanhakijoiden turvallisuudesta, läheisistä, rakkaudesta, ruuasta ja mielekkään tekemisen tarjonnasta pidetään huolta. Vain näin voidaan kitkeä terrorismin juurikasvu.
– Värvääjien on helppo houkutella ihmisiä ääriliikkeisiin esimerkiksi Kreikan leirien kurjien olojen keskellä. Terrorismi kumpuaa yksinkertaisista asioista, ja siksi ensimmäinen ajatus sekä ääritekojen motivaatio pitää saada poistettua. Ääriliikkeisiin liitytään usein parempien olojen ja paremman elämän toivossa.
Poliisiylijohtajan mielestä suomalainen lainsäädäntö on eurooppalaisen terrorismin aikakaudella kuitenkin valtaosin tilanteen tasalla.
– Lainvalmistelussa oleva tiedonhankintalaki on nyt saanut aivan uuden merkityksen. Viranomaisilla pitää olla riittävät valtuudet torjua ja ennaltaehkäistä rikoksia.
Kolehmainen muistuttaa, että Suomen turvallisuustilanne on hyvä, mutta turvallisuusympäristö on muuttunut dramaattisesti.
– Enemmän kuin kansainvälistä terroria pelkään yksinäisten susien toimia. Suomessa on ihmisiä, jotka suunnittelevat aktiivisesti iskua, joka tuottaisi enemmän uhreja kuin esimerkiksi kouluampumiset.
Poliisin tiedustelu seuloo tällaisia tapauksia esiin, mutta seurantaa ei enää tehdä juurikaan väijymällä kohdetta pakettiauton takakontissa. Tekijöillä on taipumus jättää jonkinlainen viesti nettiin ennen tekoaan. KRP:n tiedustelu yhdessä muun poliisin kanssa onkin estänyt parikymmentä tekoa. Hyvänä esimerkkinä on Helsingin yliopistoon suunniteltu kaasuisku.
Yksinäisiin susiin kuuluvat myös Syyrian taistelemaan lähteneet henkilöt, joita on noin 70. On riski, että kun he palaavat, Syyriassa omaksutut toimintamallit säilyvät.
Some-ryöpyn kohteeksi
Turvapaikkaryntäys on saanut tunteet pintaan, ja ääripäät keskustelevat eri foorumeilla hiljentäen analyyttisen keskustelun. Soldiers of Odin -katupartiointi ei ilmiönä yllättänyt poliisiylijohtajaa, mutta siihen liittyvät reaktiot sitäkin enemmän.
– Minäkin pääsin nauttimaan some-ryöpystä, kun totesin, ettei katupartioinnille ole lain mukaan estettä.
Kolehmainen kertoo arvioineensa tilannetta juridiikan näkökulmasta: Suomessa on kokoontumis-, pukeutumis-, sanan- ja liikkumisvapaus, ja siksi katupartiointiin ei sinänsä ole mahdollisuuksia puuttua. Asia muuttuu niissä tilanteissa, joissa on jo esimerkiksi näyttöä siitä, että katupartio suunnittelee tekevänsä vakavan rikoksen.
– Lausuntoni oli varomaton, ja minut leimattiin rasistiksi, kun syksyn aikana minua oli eri piireistä haukuttu turvapaikanhakijoiden ymmärtäjäksi. Olisi pitänyt sanoa heti, etten hyväksy rasismia missään yhteydessä.
Tämän jälkeen poliisin sisällä on mietitty tarkkaan, mikä viestinnässä meni pieleen. Nyt korostetaankin, että koko tilannekuva ja sosiaalisen median tunnelma pitää olla tiedossa.
Nurina ei vie asioita eteenpäin
Seppo Kolehmainen on valinnut poliisiylijohtajana linjan, ettei hän julkisesti valita esimerkiksi rahan puutteesta. Päättäjät antavat resursseja harkintansa mukaan, ja poliisi tekee työtään näiden päätösten pohjalta.
– Olen pyrkinyt siihen, että pystymme kertomaan analyyttisesti, mitä näillä resursseilla saadaan aikaiseksi ja millaisia vaikutuksia sillä on, että poliisien määrä vähenee noin 800:lla vuoteen 2020 mennessä.
Kolehmainen on ollut poliisissa 34 vuotta ja nähnyt, ettei asioita viedä eteenpäin julkisella nurinalla. Hän lisää, että poliisi kyllä pärjää, oli henkilömäärä sitten 1 000 tai 2 000, mutta eri asia on, pärjäävätkö veronmaksajat.
– Suomalainen yhteiskunta on yhä turvallinen ja ulkomaiset yritykset voivat investoida tänne. Turvallisuutta ei tarvitse ostaa. Se on arvo, jota kaikki eivät edes käsitä.
Viime aikoina tätä turvallisuutta ovat jonkin verran häirinneet turvapaikanhakijoiden keskinäiset kähinät sekä riidat kantasuomalaisten kanssa. Lisäksi on ollut paljon julkisuutta saaneita seksuaalirikostutkintoja.
– Kun alkuvaiheessa hakijoita tuli paljon, heidän sijoittelunsa analysointi jäi kesken. Soppa on valmis, jos kotimaassaan taistelleen shiia- ja sunnimuslimin laittaa samaan huoneeseen.
– Toinen taso on kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välinen jännite. Tässä työssä toivoisin varsinkin meiltä kantasuomalaisilta malttia. Kumpikaan osapuoli ei voi syyllistyä lainvastaisiin tekoihin millään tekosyyllä.
Aivan oma lukunsa on massahuliganismi. Erityisesti jalkapallofanien yhteenotot ovat saaneet lähes kansainväliset mittasuhteet.
– Henkilökohtaisesti en ymmärrä tällaista toimintaa. Fanimarsseilla ja katsomoissa on mukana myös perheitä ja lapsia, jotka joutuvat alttiiksi. Lisäksi katsomoissa poltetaan soihtuja, joiden lämpötila on 1 000 astetta. Ne aiheuttavat todellisen hengenvaaran.
– Helsingin paikalliskamppailu HJK:n ja HIFK:n välillä työllisti sata poliisia. Onko meidän veronmaksajien velvollisuus kustantaa tällaisesta toiminnasta aiheutuvat kulut?
Erikoisosaaminen tarpeen
Suomessa poliisin peruskoulutuksena on ammattikorkeakoulututkinto, joka on kansainvälisestikin verrattuna korkeatasoinen. Suomalainen poliisi on poikkeuksellisen arvostettu.
– Tämä tuo meille suuren vastuun ja velvoitteen olla arvostuksen mukaisia. Arvostus mitataan päivittäisessä työssä.
Poliisin koulutukseen liittyy myös jatkuvasti erikoisosaamisen lisääminen. Yhä useampi rikos tehdään verkossa, ja keskusrikospoliisiin on luotu erityinen kyberrikostorjuntakeskus, joka yhdessä 11 poliisilaitoksen kanssa vastaa kansallisesta torjuntakyvystä. Lisäksi Europolissa on oma kyberrikostorjuntakeskus ja Interpolilla on Singaporessa oma keskuksensa.
– Koulutus on jatkuvaa, ja osaamista on paljolti ostettava ulkoa. KRP:n 50 hengen yksiköstä noin puolella on siviilitausta.
Poliisin työnkuvan laajeneminen vaatii erikoisosaamista muuallakin kuin tietotekniikassa, esimerkiksi talousrikostutkinnassa. Sisäministeriön työryhmän esityksessä ehdotetaankin, että jatkossa poliisin päällikkövirat eivät edellyttäisi pelkästään oikeustieteellistä koulutusta.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että poliisihallinto tarvitsee juristeja. Sääntelyssä on menty kuitenkin avoimempaan suuntaan. Lähtökohtana pidetään nyt sitä, että kelpoisuusvaatimukset ovat yleistä tasoa, ja nimittäjä valitsee kuhunkin virkaa parhaaksi arvioidun henkilön. Jos virkaan edellytetään korkeakoulututkintoa, se voi olla muultakin kuin juridiikan alalta.
Suomalainen lakimieskunta ja Lakimiesliitto ovat poliisille tärkeä viiteryhmä, ja poliisissa työskentelee paljon oikeustieteellisen koulutuksen saaneita. Kontaktit syyttäjiin ovat arkipäivää, koska esimerkiksi esitutkintalaissa poliisilta ja syyttäjiltä edellytetään yhteistyötä.
– Myös Lakimiesliiton näkökulma on meille tärkeä, ja heidän kanssaan mietitään vaikkapa koulutuksia.
**
Seppo Kolehmainen
TYÖURA:
- Poliisiylijohtaja 2015–
- Poliisihallitus toimintayksikön päällikkö 2011–2015
- Poliisiammattikorkeakoulun rehtori 2006–2010
- Sisäministeriön poliisiosasto, eri tehtäviä 1997–2006
- Liikkuvan poliisin Pohjois-Suomen osaston päällikkö 1996–97
- Nuorempi konstaapeli 1982, moottoripyöräpoliisi ja Karhu-ryhmä
KOULUTUS:
- Oikeustieteen lisensiaatti 2005
- Valtiotieteen maisteri 2001
- Poliisipäällystön virkatutkinto 1995
- Kasvatustieteen maisteri 1990
- Poliisikoulu 1982
- Vaimo ja kaksi lasta
- Harrastukset: liikunta, golf, lukeminen (erityisesti poliittinen historia)
**
Teksti: Jari Jokinen
Kuvat: Vesa Tyni
