Keskeisiä työnteon ehtoja ovat esimerkiksi työaika, vuosilomat, perhevapaat sekä palkkaus. Palkkaus on perinteisesti ollut yksi näkyvimmistä edunvalvonnan kohteista. Viime vuosina Lakimiesliitossa on alettu lisääntyvässä määrin kiinnittää huomiota erityisesti työaikoja sekä työoloja yleisesti koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi perhevapaisiin, vuosilomiin ja jaksamiseen liittyviä asioita on pyritty nostamaan pintaan.
Juristin ammatissa monet näistä kiinteästi jaksamiseen liittyvistä työolokysymyksistä jäävät työtaakan vuoksi vähälle huomiolle. Työntekijöiltä odotetaan ja edellytetään joustoa sekä suurta työpanosta. Työpäivät venyvät jatkuvasti pitkiksi, vapaa-aikaa ei ole juuri lainkaan, vuosilomia ei ehditä pitää. Työntekijät ajautuvat joustamaan liikaa, koska se on alan tapa, eivätkä he esimerkiksi halua leimautua muita laiskemmiksi tai hankaliksi työntekijöiksi. Puolensa pitäminen esimerkiksi työaikakysymyksissä ajatellaan voivan johtaa leimautumiseen.
Työehtosopimuksissa vähimmäisehdot
Työehtosopimuksella sovitaan tietyistä työlainsäädäntöä paremmista vähimmäistyöehdoista, joita työntekijöiden työsuhteissa on noudatettava. Työntekijän kannalta työehtosopimusta paremmista ehdoista voidaan toki aina sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei alalla ole, on noudatettava työlainsäädännön määräyksiä vähimmäisehdoista (muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki).
Työehtosopimukset tuovat työntekijöille yleensä monia etuja, joita työlainsäädäntö ei tunne. Tällaisia ovat muun muassa lomaraha, äitiys- ja isyysloman palkallisuus ja sairausloman palkallisuus työsopimuslaissa säädettyä pitemmältä ajalta. Lisäksi on havaittu, että työnantajat noudattavat huomattavasti paremmin työaikalain määräyksiä, mikäli ne ovat joiltain osin kirjattuina myös työehtosopimukseen.
Yhteistyöllä joukkovoimaa
Lakimiesliitto on mukana neuvottelemassa lukuisia lakimiehiä koskevia työehtosopimuksia. Julkisella sektorilla Lakimiesliitto on jäsenenä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:ssa, joka solmii virka- ja työehtosopimukset valtiolla, kunnilla ja kirkolla työskentelevien osalta. Suurin osa julkisella sektorilla työskentelevistä lakimiehistä on valtion palveluksessa. Lakimiesliitolla on oma edustus JUKO:n neuvottelutoiminnassa.
Yksityisellä sektorilla Lakimiesliitto on jäsenenä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä, jonka jäseniä ovat esimerkiksi Ekonomiliitto, Valtiotieteilijöiden Liitto ja Tekniikan Akateemisten liitto. Neuvottelujärjestö solmii työehtosopimuksen ylemmille toimihenkilöille esimerkiksi rahoitusalalla ja teknologiateollisuudessa. Suurin osa lakimiehistä lukeutuu ylempiin toimihenkilöihin ja Lakimiesliitolla on omat edustajansa mukana YTN:n neuvottelutoiminnassa esimerkiksi rahoitusalalla.
Tilintarkastusalalla lakimiehet ovat ekonomien ohella eräs suurimmista yksittäisistä työntekijäryhmistä. Alalla ei ole olemassa työehtosopimusta, joka koskisi ylempiä toimihenkilöitä eli myös lakimiehiä. YTN:ssä on kuitenkin ryhmä toimijoita, jotka tekevät jatkuvasti työtä tilintarkastusalan työehtojen parantamiseksi.
Tulevaisuudessa tavoitteena on tietysti alan työehtosopimus. Lakimiesliitolla on oma edustajansa myös tässä ryhmässä. Usean toimialan työehtosopimukset lakimiestenkin osalta solmitaan siis YTN:n nimissä. Näin on käytännössä pakko toimia, koska ainoastaan yhdessä, esimerkiksi rahoitusalalla Lakimiesliitolla, Ekonomiliitolla ja Tradenomiliitolla on tarpeeksi joukkovoimaa työantajaan nähden työehtosopimuksen aikaan saamiseksi. Yksin lakimiehet olisivat rahoitusalan sisällä liian vähäinen joukko, jotta painostusvoima olisi riittävä.
Ylempiä toimihenkilöitä eli myös lakimiehiä koskevissa työehtosopimuksissa ei yleensä sovita vähimmäispalkkoja. Palkkoihin liittyen sovitaan yleensä ainoastaan vuotuisista korotusprosenteista. Palkka on jätetty työnantajan ja työntekijän kesken sovittavaksi asiaksi. Tällä linjalla on Lakimiesliiton mielestä myös hyvä jatkaa.
Työajat keskusteluttavat asianajoalalla
Asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot ovat työnantajia, joiden palveluksessa olevat työntekijät ovat suurelta osin lakimiehiä. Asianajotoimistoja on Suomessa noin 800, joissa työskentelee noin 2 500 asianajajaa tai lakimiestä työntekijänä tai yrittäjänä. Lisäksi lakiasiaintoimistoissa työskentelee useita satoja lakimiehiä. Asianajoala (asianajo- ja lakiasiaintoimistot) on suurin lakimiehiä työllistävä ala, jolla ei ole minkäänlaista sovellettavaa työehtosopimusta. Koska tällä alalla ylempiin toimihenkilöihin luettavat työntekijät ovat lähes kaikki lakimiehiä (ja lakimiestehtävissä), ei se tästä syystä ole YTN:n kollektiivisen toiminnan piirissä.
Keskustelu asianajoalan työoloista ja työehdoista on noussut pintaan oikeastaan viimeisen parin vuoden aikana. Keskustelun ytimessä ovat pyörineet erityisesti työaikakysymykset ja jaksaminen. Näistä asioista tulee Lakimiesliittoon myös jatkuvasti kysymyksiä ja palautetta.
Tehtyjen tutkimusten mukaan työajat ja työmäärät asianajoalalla ovat jatkuvasti keskimäärin melko suuria ja työntekijöiden jaksaminen on usein koetuksella. Ylityöt jäävät usein korvaamatta, mikä ymmärrettävästi lisää jo muutenkin joustaneen työntekijän harmistuneisuutta. Tutkimusten tuloksista on kirjoitettu Lakimiesuutisissa, mikä osaltaan on herätellyt lakimiehiä keskustelemaan mainituista asioista. Tältä keskustelulta eivät myöskään työnantajat ole voineet sulkea korviaan. Jo pelkästään työelämän lainsäädännön noudattaminen helpottaisi ja selkiyttäisi monia tilanteita.
Jonkinlaista ajattelutavan muutosta on viime aikoina, ainakin lievästi, ollut havaittavissa työntekijöiden asenteissa työelämän ja vapaa-ajan keskinäisestä suhteesta. Myös työnantajien puolella on ollut havaittavissa uusia ajattelutapoja, kun pohditaan yrityksen ja työntekijän tuottavuutta.
Tyytyväinen työntekijä on tehokas, lojaali ja tuottaa yritykselle enemmän tulosta kuin ylityöllistetty ja stressaantunut työntekijä.
Lakimiesliitossa puhalletaan yhteiseen hiileen
Lakimiesliitto voi sääntöjensä mukaan solmia työehtosopimuksia. Lakimiesliitto voi siis olla itse allekirjoittajaosapuolena työehtosopimuksessa. Jotta työehtosopimus voitaisiin tehdä esimerkiksi asianajoalalle, on sopimusosapuoleksi löydyttävä työnantajia tai työnantajaa edustava taho. Tällainen voi olla
a) olemassa oleva työnantajaliitto, johon työnantajayritykset ovat järjestäytyneet,
b) perustettava uusi työnantajayhdistys, jonka jäseniksi työnantajayritykset voivat liittyä (periaatteessa sama kuin kohta a), tai
c) yksittäinen työnantajayritys.
Suomen Asianajajaliitto on asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Sillä on laissa määrätyt tehtävät, joihin ei kuulu edunvalvontatoiminta siinä merkityksessä kuin se yleisesti ammattipohjaisen liiton kohdalla ymmärretään.
Asianajajaliitto ei ole työnantajaliitto eikä edusta työnantajia siten, että sillä olisi mahdollisuus tai oikeus olla työehtosopimuksen osapuolena. Suomessa ei tällä hetkellä ole myöskään yhtään työnantajayhdistystä tai muuta vastaavaa yhteenliittymää, joka edustaisi asianajo- tai lakiasiaintoimistoja työnantajina ja voisi toimia työehtosopimusosapuolena. Edellä mainituista vaihtoehdoista jää näin ollen jäljelle ainoastaan kohta c eli yksittäinen työnantajayritys. Tällöin kysymys olisi niin sanotusta talokohtaisesta työehtosopimuksesta. Käytännössä Lakimiesliitto voisi siis solmia halukkaan yrityksen kanssa talokohtaisen työehtosopimuksen, jonka ehtoja noudatettaisiin kyseisen yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtoina.
Lakimiesliitto on kaikkien lakimiesten järjestö ja sillä on ainoastaan henkilöjäseniä. Jäseninä on tietysti myös lakimiehiä, jotka toimivat työelämässä yrittäjinä ja työnantajan asemassa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että työntekijöiden edunvalvonta ja esimerkiksi työehtosopimuksen tavoitteleminen olisi tavallista vaikeampaa siitä syystä että "työntekijät ja työnantajat ovat samassa liitossa", kuten joskus kuulee sanottavan. Tässä suhteessa ristiriitoja ei ole ollut missään muodossa. Toimenpiteitä, tutkimuksia, kirjoituksia taikka mitä tahansa muita suunnitelmia lakimiesten työolojen parantamiseksi ja edistämiseksi ei missään vaiheessa ole mitenkään asetettu kyseenalaiseksi eikä jarruteltu miltään taholta Lakimiesliiton toiminnassa – päinvastoin.
Oma-aloitteisuus tärkeää
Työehtosopimustoiminta ja niiden neuvotteleminen on yleensä voimalaji. Mitä enemmän painostusvoimaa eli työntekijöitä on yhtenäisesti vaatimusten takana, sitä paremmat mahdollisuudet on saada työehtosopimus solmittua. Ilman työntekijöiden valmiutta työtaistelutoimiin ei ole mitään keinoa pakottaa työnantajaa tai työnantajia solmimaan työehtosopimusta tai edes neuvottelemaan siitä, eikä perustamaan työnantajayhdistystä.
Tavoitteidensa saavuttamiseksi työntekijöiden on oltava valmiita menemään jopa lakkoon. Tällaisesta työtaisteluvalmiudesta tulee tällöin olla kyseisellä alalla työskentelevän jäsenistön kollektiivinen ja vankka tahdonilmaisu. Toki tällaiset painostustoimenpiteet ovat aina vasta aivan viimeinen keino neuvottelujen tehostamiseksi.
Yhteistuumin laaditut suositukset tai periaatteet ovat tietysti eri asia kuin työehtosopimus. Näitä koskevia keskusteluja voidaan käydä huomattavasti vapaamuotoisemmin työnantajien kanssa. Kaiken perustana on kuitenkin aina työntekijöiden oma tahto ja valmius toimia, mikäli työoloihin halutaan jollain tavalla vaikuttaa. Työntekijät voivat ottaa työoloja koskevan asian porukalla puheeksi työnantajan kanssa. Porukalla on helpompi esittää asioita työnantajalle kuin yksin. Mikäli olosuhteet ja edellytykset saadaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella muodostettua sellaisiksi, että neuvottelut työehtosopimuksesta esimerkiksi asianajoalalla olisi mahdollista aloittaa, on Lakimiesliitto valmis ne myös aloittamaan. Ei ole estettä sille, että Lakimiesliitto solmisi asianajoalaa koskevan työehtosopimuksen.
Tuottavuutta työtyytyväisyydellä
Työoloihin ja työsuhteen ehtoihin vaikuttaminen on mahdollista monella tavalla. Olipa keino sitten mikä tahansa, niin muutoksen saaminen syvälle juurtuneisiin käytäntöihin ei ole helppoa. Yksi keino on kirjoittaa ongelmaksi koetuista asioista esimerkiksi Lakimiesuutisissa ja tällä tavalla herätellä keskustelua.
Lakimiesliitto voi käydä, ja on käynytkin, myös oma-aloitteisesti erilaisia epämuodollisia ja -virallisia keskusteluja asianajoalan työnantajien suuntaan, mutta tämä perustuu täysin työnantajien vapaaehtoisuuteen ja halukkuuteen miettiä yhdessä näitä asioita. Näin voidaan yhteistyössä kehittää juristien työoloihin liittyviä asioita kaikki näkökulmat huomioiden.
Suotuisissa olosuhteissa yhteisten pelisääntöjen, periaatteiden taikka suositusten laatiminen Lakimiesliiton ja työnantajan tai työnantajien kesken olisi iso ja hieno askel eteenpäin. Lakimiesliitossa olemme varmoja siitä, että tällaiset yhteisesti sovitut pelisäännöt olisivat työnantajankin näkökulmasta erinomainen valttikortti kilpailtaessa hyvästä ja osaavasta työvoimasta, joka myös pysyisi yrityksen palveluksessa pitkään. Yksi tyytyväinen työntekijä on tehokkaampi, tuottavampi ja lojaalimpi kuin kahvihuoneellinen tyytymättömiä. Tyytyväinen työntekijä on myös mitä parhainta mainosta työnantajalle.
