Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 3 187:lle liiton jäsenrekisterin tietojen mukaan yksityisellä sektorilla työskentelevälle, palkansaaja-asemassa olevalle lakimiehelle. Jäsenillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös liiton internetsivujen kautta sähköisellä lomakkeella – tätä vaihtoehtoa käytti 15 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tulokset koskevat vuoden 2007 lokakuussa yksityisellä sektorilla työskenteleviä, kokopäivätoimisia liiton jäseniä. Taulukoissa ja kuvioissa on yleisimmin käytetty tilastollisina tunnuslukuina ns. fraktiileja, joita ovat F10-, F50- (mediaani) ja F90-arvot sekä palkkojen aritmeettinen keskiarvo. Esimerkiksi kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90-palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. Mediaani(F50)palkkaa vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon.
Tuloksissa tarkastellaan kokonaispalkkaa. Se on lokakuun 2007 kiinteä kuukausipalkka lisättynä päätoimeen liittyvillä rahallisilla eduilla, ylityökorvauksilla ja luontoisetujen verotusarvoilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tulospalkkauksen piirissä oloa, mutta tulospalkan suuruutta ei tänä vuonna kysytty. Tulospalkkauksen piirissä ilmoitti olevansa 56 prosenttia vastaajista. Vakuutus- ja teollisuustoimialoilla työskentelevistä yli 70 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä.
Kokonaispalkka 5 882 euroa kuukaudessa
Keskimääräinen kokonaispalkka oli selvityksen mukaan 5 882 euroa ja verotuksen jälkeinen nettopalkka 3 164 euroa lokakuussa 2007. Ylityö- tai vastaavat korvaukset olivat vain 0,2 prosenttia ja luontoisetujen verotusarvo 3,9 prosenttia kokonaispalkasta (kuvio 1).
Yksityisellä sektorilla työskentelevien lakimiesten mediaanikokonaispalkka oli 5 140 euroa lokakuussa 2007.
Kokemusvuodet on määritelty vuoden 2007 ja valmistumisvuoden välisenä erotuksena. Vastavalmistuneiden alkupalkka oli keskimäärin 3 339 euroa (vuotta aiemmin 2 965 euroa). Nousua edelliseen vuoteen oli 12,6 prosenttia. Vastavalmistuneiden F10-palkka nousi 2 555 euroon (vuotta aiemmin 2 400 euroa) ja F90-palkka oli 3 950 euroa (viime vuonna 3 420). Mediaanipalkka oli 3 378 euroa (vuotta aiemmin 3 080 euroa) nousten edellisestä vuodesta 9,7 prosenttia (kuvio 2).
Veroprosentti 46
Tutkimuksen palkkauskysymys sisälsi nettopalkkaa koskevan kohdan. Kaikki kokonaispalkkansa ilmoittaneet vastaajat eivät olleet kuitenkaan ilmoittaneet nettopalkkaansa ja joissakin tapauksissa kysymyskohta oli täytetty selvästi arviovaraisesti, jolloin veroprosentista muodostui epärealistinen.
Oheisessa kuviossa on tarkasteltu brutto- ja nettopalkkaa sekä veroprosenttia kokemusvuosien mukaan (kuvio 3).
Laskelmaan on kelpuutettu vain vastaajat, jotka ilmoittivat sekä brutto- että nettopalkkansa. Lakimiesten keskimääräinen nettopalkka oli 3 164 euroa ja veroprosentti 46 lokakuussa 2007.
Vastavalmistuneiden lakimiesten veroprosentti oli 34 ja yli 30 vuotta sitten valmistuneiden 53.
Todellinen työaika keskimäärin 44 tuntia viikossa
Yksityisen sektorin lakimiesten työajan selvittäminen on varsin hankalaa, sillä useat vastaajat eivät ilmoittaneet työaikaansa ollenkaan tai merkitsivät sen selvästi vain “noin arviona”. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa ja todellista keskimääräistä viikkotyöaikaa sekä viikoittaisten ylityötuntien keskimäärää lokakuussa 2007. Erikseen kysyttiin vielä ylitöiden määrän muutosta vuodesta 2006.
Työsopimuksessa sovittu työaika oli kaikilla vastaajilla toimialasta riippumatta 38 tuntia viikossa. Todellinen työaika oli kuitenkin keskimäärin 44 tuntia. Joka kymmenes lakimies teki töitä 50 tuntia viikossa tai sitä enemmän. Sovittu ja todellinen työaika pysyivät viimevuotisella tasolla, samoin töitä yli 50 tuntia viikossa tekevien määrä.
Yksityisellä sektorilla työskentelevistä lakimiehistä 70 prosenttia ilmoitti tekevänsä ylitöitä ja heillä ylitöitä oli keskimäärin 7 tuntia viikossa.
Ylityöt korvattiin täysin 9 prosentille ja osittain 7 prosentille lakimiehistä. Järjestö-, vakuutus- ja tilintarkastussektorilla työskenteleville ylityöt korvattiin selvästi paremmin kuin muilla aloilla. Ylityöt olivat lisääntyneet selvästi tai jonkin verran 35 prosentilla vastaajista ja pysyneet ennallaan 52 prosentilla.
Lakimiehistä 13 prosenttia ilmoitti, että ylityöt on mahdollista säästää ns. työaikapankkiin. Työaikapankkia käyttäneistä 70 prosenttia ilmoitti pankin joko merkittävästi tai jossain määrin tukeneen omaa työssä jakamista.
Oma tilanne työpaikalla koettiin aiempaa turvallisemmaksi
Kyselylomakkeessa oli työpaikan varmuutta koskeva kysymys. Oheiseen kuvioon (kuvio 4) on yhdistetty kysymyksen vaihtoehdot ”lomautus mahdollinen” ja ”lomautus todennäköinen”. Samoin on tehty kysymyksen vaihtoehdoille ”irtisanominen mahdollinen” ja ”irtisanominen todennäköinen”. Kuviossa esitetään vastaavat tulokset myös vuosilta 1993–2007.
Kysymyksessä tiedusteltiin lisäksi sitä, onko työpaikalla käyty yt-neuvotteluja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaajista joka viides ilmoitti, että neuvotteluja oli käyty.
Teollisuuden ja kaupan piirissä lähes joka toinen vastaaja ilmoitti yt-neuvotteluja käydyn viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen tulosten mukaan oma tilanne työpaikalla koettiin silti aiempaa turvallisemmaksi. Positiivisimmin tilanne oli kehittynyt rahoitus- ja järjestösektoreilla.
Määräaikaisuus edellisten vuosien tasolla
Vuoden 2007 lokakuussa vain 4 prosenttia yksityisen sektorin lakimiehistä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Alle 30-vuotiaista naisista määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus oli 17 prosenttia (viime vuonna 18 %) ja miehillä vastaava osuus oli 9 prosenttia (edellisenä vuonna 11 %).
Palkkojen nousu 5,1 prosenttia vastasi yleistä tasoa
Yksityisen sektorin lakimiesten keskimääräinen kokonaiskuukausipalkka nousi edellisen vuoden lokakuusta 5,1 prosenttia, mikä vastasi kaikkien palkansaajien ansiotason nousua vastaavana aikana. Nousu oli enemmän kuin vuoden 2007 aikana eri alojen työehtosopimuksissa oli sovittu palkantarkistuksista (yleisimmin korotukset olivat noin 3 prosentin tasoa).
Palkkatutkimukseen vastanneista lähes puoleen sovelletaan jonkin työehtosopimuksen määräyksiä. Vajaat 40 prosenttia puolestaan ilmoitti, että ei kuulu minkään työehtosopimuksen soveltamisen piiriin. Yllättävän moni – noin 10 prosenttia – ei tiennyt, onko jonkin työehtosopimuksen soveltamisen piirissä.
Oheisessa kuviossa (kuvio 5) on esitetty nimellisen ja vuoden 1979 rahassa lasketun kokonaiskeskipalkan kehitys markoissa vv. 1979–2007. Reaalinen keskipalkka laski vuoteen 1988 asti, jonka jälkeen se nousi muutamassa vuodessa yli alkuhetken tason. 1990-luvun alun laman myötä reaalipalkka laski aina vuoteen 1994 asti, jonka jälkeen palkkakehitys on selvästi parantunut.
Erityisen ilahduttavaa on viereisestä kuviosta (kuvio 6) paljastuva alkupalkkojen viime vuosien suotuisa kehitys. Vuodesta 1993 lukien lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka ja alkupalkka olivat kehittyneet suunnilleen samaan tahtiin (noin 60 %), mutta vuodesta 2005 alkupalkan kehitys oli kaksinkertainen (18 %).
Ilman palkankorotuksia vuoden 2006 lokakuusta vuoden 2007 lokakuuhun jäi 14 prosenttia lakimiehistä. Kyseisen vuoden aikana tehtävä ja /?tai työnantaja oli vaihtunut 21 prosentilla lakimiehistä, mikä oli vaikuttanut myös palkkakehitykseen.
Palkkatutkimus löytyy myös netistä jäsensivuilta osoitteessa www.lakimiesliitto.fi
