Lakimiesliitossa toimii useita eri toimielimiä, joiden kautta ja avustuksella Lakimiesliitto toimii. Yksi tällainen toimielin on yksityissektorin valiokunta, joka ohjesääntönsä mukaisesti hallituksen asettamana ja sitä avustavana toimielimenä valvoo yksityisellä sektorilla työskentelevien, oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden Lakimiesliiton jäsenten ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä edistää muitakin lakimieskunnan yhteisiä pyrkimyksiä.
Valiokunnan tehtävänä on hallituksen päättämien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti muun muassa: • vastata yksityissektorin neuvottelutoiminnan valmistelusta ja johtamisesta • seurata yksityissektorin työmarkkinakysymyksiä ja vaikuttaa niihin • koordinoida paikallista edunvalvontaa ja yhteyshenkilöiden toimintaa • valmistella vähimmäispalkkasuositukset • tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja tehtäväkenttäänsä liittyvistä asioista • pitää yhteyttä liiton yksityissektorilla toimiviin jäsenyhdistyksiin • hoitaa hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät.
Valiokunnan kokoonpano on kattava. Se koostuu eri toimialoilla työskentelevistä lakimiehistä – niin työsuhteessa kuin yksityisyrittäjänä. Tällä hetkellä
valiokunnan jäsenet edustavat asianajo- ja lakiasiainsektoria, pankki- ja vakuutussektoria, teollisuutta ja järjestösektoria. Jäsenet valitaan liiton jäsenyhdistysten ehdotuksesta. Jäsenten tulee edustaa kattavasti eri toimialoja. Myös maantieteelliset ulottuvuudet tulee huomioida.
Valiokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kymmenen varsinaista jäsentä ja kolme muuta jäsentä. Valiokunta kokoontuu säännönmukaisesti kerran kuukaudessa. Näiden lisäksi valiokunta järjestää lukuisan määrän muita tilaisuuksia.
Järjestäytymisaste noussut
Takavuosina Lakimiesliittoa pidettiin leimallisesti julkisen sektorin järjestönä. Yksityissektorin valiokunnan yksi päätehtäviä on toimia yksityissektorilla työskenteleviä lakimiehiä kokoavana liiton elimenä ja äänitorvena liittoon päin ja tuoda yksityissektorin lakimiehiä kiinnostavia asioita esille. Valiokunta lienee onnistunut ainakin jossain määrin tehtävässään. Lakimiesliiton yksityisen sektorin järjestäytymisaste on noussut 1990-luvulla yli 60 prosenttia. Saavutusta voidaan pitää merkittävänä. Yhtenä merkittävänä syynä järjestäytymisasteen nousulle voidaan varmasti pitää sitä, että yksityisen sektorin lakimiehiä kiinnostavia kysymyksiä on nostettu esille ja keskustelun alaiseksi. Valiokunnan ehdottamia ja toteutuneita hankkeita ovat muun muassa tänä päivänä itsestään selvinä pidettävät lakimiesrekrytointi, lakimiehen eettiset ohjeet sekä ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan perustaminen.
Tärkeitä valiokunnan toteuttamia toimintamuotoja ovat vuotuiset palkkatutkimukset, jotka antavat ajantasaista tietoa lakimieskunnan ansiokehityksestä sekä useat muut tutkimukset, joita valiokunta on ollut toteuttamassa yhdessä liiton muiden toimielinten (julkisen sektorin valiokunta, työmarkkinatoimikunta) kanssa muun muassa nuorten lakimiesten työolotutkimus ja määräaikaisuustutkimus. Muita edunvalvonnan muotoja ovat erilaiset joko itse tai yhdessä muiden akavalaisten järjestöjen kanssa laaditut oppaat, joista mainittakoon Johtajasopimus-opas, Työsuhdeopas, Ulkomaantyön opas, Eka Liksa -opas työnhakijalle, Kilpailukielto- ja salassapitosopimusopas, Paranna palkkaasi – tukea palkkaneuvotteluihin -opas ja Työttömyysturvaopas unohtamatta sopimusmalleja johtajasopimuksista tai työsopimuksista. Oppailla ja malleilla on oma merkityksensä kehitettäessä eri aloilla parhaita käytänteitä ja toimintatapoja.
Työmarkkinakysymysten ja niihin kytkeytyvien lainsäädäntöhankkeiden seuranta ja niihin vaikuttaminen on yksi valiokunnan merkittävimmistä tehtäväkentistä ja samalla yksi haastavimmista. Vuonna 2009 valiokunta on ottanut kantaa muun muassa vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseen, osakeyhtiölain muutostarpeeseen, kilpailunrajoituslain kokonaisuudistukseen, pienten yritysten kirjanpito- ja tilinpäätössäännöksiin, yliopistolain muuttamiseen, julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen muuttamiseen, oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus- ja valvontakysymyksiin, yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä koskeviin toimintaohjelmaehdotuksiin, verojärjestelmän uudistamiskysymyksiin sekä Akavan työelämän tavoitteisiin. Yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä on myös säännöllisesti nostettu esille. Tärkeinä aiheina näissä ovat olleet yrittäjien sosiaaliturvaan ja eläke-etuihin liittyvät kysymykset.
On selvää, että valiokunta ei näihin kysymyksiin yksin pysty vaikuttamaan. Yhteistyötä tehdään laajalti paitsi Akavan ja sen jäsenjärjestöjen myös Lakimiesliiton muiden toimielinten ja jäsenyhdistysten kanssa.
Menestyksekästä työtä
Muista toimintamuodoista mainittakoon liiton eri jäsenjärjestöjen tapaamiset, kentän lakimiesten tapaamiset mukaan lukien ”maakuntavierailut”. Näitä maakuntavierailuja on toteutettu muun muassa Turkuun, Ouluun ja Kuopioon. Vierailujen tarkoituksena on tavata eri puolilla Suomea toimivia lakimiehiä, tutustua heidän toiminta- ja työskentely-ympäristöönsä sekä saada ajankohtaista tietoa ja vinkkejä lakimiesten edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Vierailut ja tapaamiset ovat olleet hyödyllisiä. Valiokunta järjestää myös muita tilaisuuksia kuten erilaisia keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Ja viime vuosina ohjelmassa ovat olleet myös yrittäjätilaisuudet.
Yksi eikä suinkaan vähäisin toimintamuoto on liiton internet-sivujen keskustelupalstan seuraaminen ja siellä esiintyvien asioiden käsittely. Säännöllisesti jokaisessa valiokunnan kokouksessa käydään läpi edellisen kokouksen jälkeen keskustelupalstalla olleet kommentit ja teemat. Myös tätä kautta jäsenten edunvalvontaa voidaan siten parantaa.
Valiokunnan työ on ollut menestyksekästä. Siitä on osoituksena paitsi edellä mainitut tänä päivänä jo itsestään selvinä pidetyt toimintamuodot myös se, että yksityissektorin lakimiehet ovat ansiokehityksessä yksi akavalaisista palkkajohtajista. Tätä voitaneen pitää yhtenä liiton tärkeimmistä edunvalvonnallisista tavoitteista. Takavuosien tuloksiin ei voi kuitenkaan tuudittautua. Tämä päivä ja tulevaisuus tuovat uusia haasteita, joihin myös liiton ja valiokunnan tulee pystyä vastaamaan. Uusien ja oikeiden toimintamuotojen löytäminen ei ole helppoa.
Kirjoittaja on yksityissektorin valiokunnan puheenjohtaja