Tampere ei lähde naisesta eikä nainen Tampereelta. Näin toteaa Miisa Karjalainen, joka on palannut aina kotiinsa, silloin kun on kotikaupungistaan muualle lähtenyt. Nyt hän polkee lapsuuskodistaan Lukonmäestä naapuriin Hervantaan töihin ja viihtyy vallan mainiosti.
– Aiempi työurani on ollut pääosin asianajotöitä useassa eri toimistossa. Neljä vuotta olin Suomen Kennelliitossa lakimiehenä.
Nyt Karjalainen toimii lakimiehenä Tampereen yliopiston tutkimuspalveluissa, yhdessä kuuden kollegan kanssa. Yliopistossa on kuusi tiedekuntaa, ja Karjalaisen työt kohdistuvat niistä kahteen: kasvatuksen ja kulttuurin sekä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaan.
Opetukseen liittyvät tehtävät ovat erityisen mielenkiintoisia, sillä niissä voi luoda ja kehittää jotakin uutta.
Toinen Karjalaisen työsektori liittyy koulutuksen ja oppimisen tukemiseen, hän toimii tavallaan opintohallinnon juristina. Tehtävä on uusi ja käynnistyi, kun Karjalaisen työsuhde alkoi toukokuussa 2019.
– Opetukseen liittyvät tehtävät ovat erityisen mielenkiintoisia, sillä niissä voi luoda ja kehittää jotakin uutta. Opintopuoli on minulle uusi kenttä, ja saan työhön hyvää tukea muilta yliopistoilta.
Karjalaisen toimenkuva on siinä mielessä poikkeuksellinen, että hän hoitaa sekä tutkimuspuolen että opintohallinnon asioita. Normaalisti yliopiston lakimies on keskittynyt jompaankumpaan.
Opiskelijavalinnat ja materiaalien tekijänoikeudet mietityttävät
Yksi juristille uusista asioista on opiskelijavalintoihin osallistuminen. Viime kevään ja kesän osalta koronapandemia toi työhön omat erityispiirteensä.
– Opiskelijavalintojen käytännön järjestelyt ja valintaperusteet ovat vieneet runsaasti aikaa. Päätösprosessit ja -menettelyt sekä valintoihin kohdistuvat oikaisuvaatimukset tuovat oman lisänsä.
Jos oikaisuvaatimus etenee oikeuskäsittelyyn asti, Karjalaisen tehtävänä on valmistella lausunto käsittelyä varten. Näitä tapauksia tulee muutamia joka hakukerralla.
Opetuksen toteuttamiseen liittyvät asiat ovat mietityttäneet Karjalaista toden teolla. Yksi monista pinnalla olevista asioista liittyy opetusaineiston tekijänoikeuksiin.
Verkko-opetusmateriaalin julkaisemiseen ja käsittelyyn pitää löytää oikeudellisesti toimivia käytäntöjä.
– Opetus on siirtynyt aiempaa enemmän verkkoon, ja siellä liikkuu hyvin erilaista materiaalia. Niiden julkaisemiseen ja käsittelyyn pitää löytää oikeudellisesti toimivia käytäntöjä.
Karjalainen muistuttaa, että yliopiston opettajat ovat yleensä tutkijoita, jotka hankkivat materiaalia omista lähteistään. Näiden aineistojen oikeudet eivät ole tällöin yliopistolla. Kasvaneen etäopetuksen myötä erityisesti digitaalisten aineistojen käyttö yliopisto-opetuksessa kaipaa yhteisiä pelisääntöjä.
Tutkijoiden tukena sopimuksissa
Tiedekunnat tekevät paljon toimialaansa liittyviä sopimuksia. Karjalaisen hoitamissa tiedekunnissa niitä on tosin vähemmän verrattuna esimerkiksi teknisen alan tiedekuntiin. Karjalainen osallistuu keskimäärin yhden sopimuksen tekemiseen viikossa, kokonaistyöpanoksesta sopimukset vievät alle puolet.
Kokonaistyöpanoksesta sopimukset vievät alle puolet.
– Sopimukset liittyvät tutkimukseen, hankintaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen. Autan tutkijoita ja tutkimusryhmiä sopimusten sisällön ja yksityiskohtien valmistelussa.
Sopimukset ovat rakenteeltaan samantyyppisiä. EU-rahoitteisissa sopimuksissa on omat ehtonsa.
Karjalaisen tukena toimii tiimissä kaksi vanhempaa lakimiestä, joilta löytyy vastaus moneen ongelmaan. Kuten opintoasioissa, apua on tarjolla myös muista yliopistoista, jotka tekevät hyvää yhteistyötä tietystä kilpailuasetelmasta huolimatta.
Kaipuu kyselyyn ja huuteluun
Karjalainen pyrkii pitämään tehtävälistaa ja organisoimaan työtään niin, että näkee kunkin tehtävän aikavaateen ja osaa sitä kautta aikatauluttaa tekemisensä. Teoria ja käytäntö eivät silti läheskään aina kohtaa.
Tyypillinen työpäivä käsittää sähköpostien lähettämistä ja vastailua, sopimusten tarkastelua ja kommentointia sekä pidempikestoisten kehitysasioiden edistämistä. Mukaan mahtuu yleensä jokunen kokous, vaikka Teamsin välityksellä käyty keskustelu ei aina siltä tunnukaan.
Kun olemme nyt pääosin etätöissä, kaipaan yhdessäoloamme.
– Työpaikalla meillä on tapana huudella toisillemme naapurihuoneisiin ja kysellä juttuja vapaamuotoisesti. Kun olemme nyt pääosin etätöissä, kaipaan yhdessäoloamme. Soittaminen ei ole niin helppoa.
Lakimiehet siirtyivät maaliskuussa kokonaan etätyöhön. Elokuusta alkaen he ovat olleet pääsääntöisesti yhden päivän viikossa työpaikalla samanaikaisesti – ja näin mentiin ainakin vielä alkusyksy. Oman tiimin ja tiedekuntien tutkijoiden lisäksi Karjalainen on säännöllisesti tekemisissä koulutuksen ja oppimisen yksikön ihmisten kanssa.
– On hienoa, että he ovat löytäneet minut ja voimme yhdessä kehittää yliopisto-opiskelua.
On hienoa olla mukana kehittämässä yliopisto-opiskelua.
Teatteri ja lingvisti mielessä
Karjalainen haki opiskelemaan oikikseen ja Hankeniin ja pääsi molempiin. Kun numerot eivät maistuneet mutta lukeminen kyllä, hän valitsi oikeustieteet, missä tosiaan riitti lukemista 2000-luvun alussa. Teatterikorkeakouluakin piti kokeilla, mutta ei tärpännyt.
Karjalainen tunnustautuu jatkuvaksi oppijaksi ja tavoittelee yhä toista tutkintoa oikeustieteen maisterin rinnalle. Aiemmin hän opiskeli pohjoismaisia kieliä ja nyt hallintotieteitä. Kielet kiinnostavat, ja aikoinaan haaveammattina oli EU-tuomioistuimen juristi- lingvisti.
Juristin tutkinto antaa mahdollisuudet moneen, samoin hyvä kielitaito.
– Haluan kehittää itseäni. Juristin tutkinto antaa mahdollisuudet moneen, samoin hyvä kielitaito.
Yksi uusi mahdollisuus voi liittyä ympäristöoikeuteen, joka on Karjalaisen intohimo. Sen parissa hän ei ole vielä päässyt työskentelemään, vaikka teki aiheesta syventävät opintonsa.
Katso video Miisa Karjalaisen työstä.