Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikön yhteydessä toimiva koulutuskeskus Sinoa, Helsingin yliopiston Konfutse-instituutti ja Asianajotoimisto Oy Juridia Ab järjestävät Helsingissä syksyllä 2008 uudenlaisen koulutusohjelman, jossa osallistujat tutustutetaan Kiinan kieleen, kulttuuriin ja lainsäädäntöön.
Koulutusohjelman kohderyhmänä ovat liike-elämän palveluksessa olevat lakimiehet ja kaupallisissa tehtävissä toimivat henkilöt, jotka tarvitsevat omassa työssään Kiina-tietoutta. Tavoitteena on kehittää osallistujien valmiuksia selviytyä kiinalaisessa liiketoimintaympäristössä.
Koulutuskeskus Sinoa tarjoaa Kiinan kieleen ja kulttuuriin liittyviä asiantuntijapalveluita. Se palvelee suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä, yhteisöjä, organisaatioita sekä yksittäisiä kansalaisia. Sinoa vahvistaa jatkossa myös tutkimustoimintaansa erityisesti humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alueella. Konfutse-instituutti perustettiin viime vuonna yhteistyössä Kiinan ja Suomen opetusviranomaisten kanssa lisäämään Kiinaa koskevaa yleistä tietoutta Suomessa. Se järjestää Kiinan kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevaa yliopistollista opetusta. Instituutin lehtorit ovat Kiinan parhaimpiin kuuluvan Renmin-yliopiston lähettämiä.
Helsinkiläinen Asianajotoimisto Juridia on yhdessä teollisoikeuksien rekisteröintipalveluita tarjoavan tytäryhtiönsä Heinosen kanssa liikejuridiikan asiantuntijapalveluihin keskittynyt toimisto. Juridialla on Kiinan lainsäädännön tuntemusta sekä laaja kontaktiverkosto kiinalaisiin asiantuntijatoimistoihin ja viranomaisiin.
Konfutse-instituutin johtaja, professori Kauko Laitinen aloitti Aasia-uransa jo 1970-luvun alkupuolella. Hän erikoistui Kiinan historian tutkimukseen opiskellessaan Pekingin, Nankingin ja Tokion yliopistoissa. Kauko Laitinen on toiminut Kiinassa ja Japanissa myös työelämässä. Sinoan kehittämispäällikkö, FM Tuomo Kauhalla on Kiinaan liittyvää kielen, kulttuurin, tutkimuksen ja yritystoiminnan kokemusta vuodesta 1997.
Idea uudenlaisesta kurssisisällöstä ja koulutuskonseptista, jossa kolme eri järjestäjää toimii tasavertaisina kumppaneina, syntyi alkutalvesta. Tuomo Kauha kertoo, että Sinoan intressissä on saada uusia asiakkaita maksullisen palvelutoiminnan kautta ja Konfutse-instituutti oli luonnollinen yhteistyökumppani. Kauko Laitinen täydentää:
– Konfutse-instituuttiin tulee jatkuvasti kyselyitä Kiinan kulttuurin erikoiskursseista, mutta yksin meillä ei ole resursseja järjestää niitä.
Asianajotoimisto Juridia saatiin mukaan, kun toimiston palveluksessa oleva lakimies, OTK Jani Kaulo tuntee Kiinan oikeusjärjestelmää ja kauppalainsäädäntöä. Hän on ollut useaan otteeseen Kiinassa sekä opiskelemassa että työkomennuksella. Tämän lisäksi hän on opiskellut kiinan kieltä, kulttuuria, yhteiskuntaa ja lainsäädäntöä Suomessa ja Ruotsissa sekä julkaissut kirjan ulkomaalaisen omistaman yrityksen perustamisesta Kiinaan.
Kiina-harrastajien piiri on maassamme vielä pieni, ja Kauko Laitinen, Tuomo Kauha ja Jani Kaulo ovat tunteneet toisensa useita vuosia. Näiden kolmen ideoinnin ansiosta pääsee ensi syksynä myös joukko suomalaisia liike-elämän edustajia tutustumaan Kiinan kielen, kulttuurin ja lainsäädännön alkeisiin.
Kauko Laitisen mukaan Kiinan kasvava merkitys Suomessa näkyy siinä, että Kiinaan liittyvää opetusta järjestetään nykyään useissa oppilaitoksissa ja eri näkökulmista:
– Kiinan kielen ja kulttuurin opiskelijoita on maassamme jo useita satoja. Helsingin yliopistolla on jo vanhastaan vahvin asema opetuksen ja tutkimuksen piirissä, mutta myös Turun yliopiston Itä-Aasian Tutkimus- ja Koulutuskeskuksessa sekä Jyväskylän yliopistossa on korkean tason opetusta. Kiinan kieltä ja kulttuuria voi opiskella myös useissa ammattikorkeakouluissa. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestää Kiinan oikeusjärjestelmää koskevia opintoja. Valmistuneet opiskelijat sijoittuvat yrityksiin, järjestöihin ja hallintotehtäviin.
Tuomo Kauha lisää, että yhteistyönä järjestettävä uusi koulutusohjelma on vastaus kasvaneeseen kysyntään:
– Kiina-kontaktien määrä on noussut Suomessa, ja yrityksissä tarvitaan yhä enemmän Kiinan oloja tuntevia asiantuntijoita. Liike-elämässä on väistymässä insinöörivetoinen lähestymistapa markkinointiin Aasiassa. Nykyään on herätty kokoamaan asiantuntijatiimejä, joissa on mukana liiketoimintaosaamisen lisäksi myös maan kielen ja kulttuurin taitajia.
– Lisäksi tulevaisuudessa maamme matkailuala tarvitsee Kiina-tuntemusta. Nyt Kiinasta ulkomaille suuntaavat turistit käyttävät Suomea ja Helsinkiä lähinnä läpikulkupaikkana, mutta jatkossa on odotettavaa, että Kiinan lennoilta jää matkailijoita yhä enemmän Suomeen.
Liike-elämälle suunnattu kurssi alkaa syyskuussa, ja eri aihealueille on varattu yhtä paljon aikaa. Jani Kaulo korostaa:
– Ulkomaalainen ei voi ymmärtää Kiinan juridista toimintaympäristöä ilman maan kielen ja kulttuurin perustietoja. Juridiikkaan ei voi hypätä suoraan. Tästä syystä koulutusohjelman eri osa-alueet ovat välttämättömiä yhdessä.
Mandariinikiinan kielestä opetellaan kurssilla yleisimpiä kirjoitusmerkkejä sekä arkipäivän kielenkäyttöön liittyviä sanoja ja termejä. Kielenopetuksesta vastaavat Konfutse-instituutin syntyperäiset kiinalaiset opettajat. Kulttuuriosiossa tutustutaan Kiinan historiaan, talouteen, kiinalaiseen ajattelutapaan sekä tapakulttuuriin. Kouluttajina toimivat Sinoasta Tuomo Kauha sekä suunnittelija Zhang Ling.
Juridiikan osuudessa käsitellään kiinalaista oikeuskulttuuria ja -järjestelmää, sopimusneuvotteluita, investointeja ja yrityksen perustamista, riitojen ratkaisua, henkilöstöasioita, verotusta, immateriaalioikeutta sekä brändien suojaamista. Juridiikan osuudesta vastaavat Juridian lakimiehet Jani Kaulo ja Kati Turpeinen.
Opetus järjestetään arki-iltaisin kerran viikossa Konfutse-instituutin tiloissa Helsingin keskustassa. Tuomo Kauha kertoo:
– Keskitymme faktan tuottamiseen emmekä juhlaviin puitteisiin tai tarjoiluihin. Laskutamme tietotaidosta kaupallisten periaatteiden mukaan, mutta olemme varmoja, ettei osallistuminen ole yrityksille kustannuskysymys.
Opetuskielinä ovat sekä suomi että englanti, juridiikan osuus käsitellään suomeksi. Koulutusaineisto on pääosin tuotettu itse, koska valmista aineistoa ei juuri ole saatavilla. Ryhmään mahtuu 20–25 opiskelijaa.
Kurssin laajuus (25 h) on mitoitettu niin, että aiheesta saa irti alkeet, mutta kurssi ei vie kohtuuttomasti aikaa. Jotta kieliopinnot saisi hyödynnettyä tehokkaasti, opiskelijoilta odotetaan kuitenkin jonkin verran panostusta niihin opintojaksojen välillä.
Opetus on luentomuotoista – kieliopetus myös interaktiivista – mutta samalla pyritään käytännönläheisyyteen ja keskustelevaan muotoon. Sisältöä voidaan muokata myös kurssin kuluessa osallistujien omien toiveiden ja lähtötason mukaan. Kurssilta saa myös vinkkejä siitä, miten osaamista voi kartuttaa jälkikäteen omin päin.
Tuomo Kauha kertoo lopuksi jatkoaikeista:
– Koska koulutusohjelma järjestetään ensimmäistä kertaa, toivomme osallistujilta aktiivista palautetta muun muassa kurssin eri osa-alueiden keskinäisestä painotuksesta. Tavoittelemme kurssille jatkuvuutta. Palautteen perusteella koulutusohjelmaa voidaan muokata palvelemaan osallistujia yhä paremmin.
