Ympäristölainsäädäntö uudistuu

Vuosi sitten voimaantulleiden ympäristönsuojelulain muutosten jälkeen ilmoitusmenettely on korvannut luvan tarpeen toiminnoissa, joiden ympäristönsuojeluvaatimukset on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Toiminnasta, johon ei tarvita ympäristölupaa, on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle rekisteröintiä varten. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 90 päivää ennen toiminnan aloittamista.

Ilmoitusmenettelyyn siirtyvät polttoaineteholtaan enintään 20 megawattia sähköä tai lämpöä tuottavat laitokset, kaasua tai öljyä polttoaineena käyttävät, polttoaineteholtaan alle 50 megawatin laitokset, asfalttiasemat sekä polttoaineiden jakeluasemat tai toiminnat, joissa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Lupaa ei pääsääntöisesti tarvita maa- ja metsätaloudessa syntyvän luonnonmukaisen jätteen, pilaantumattoman kiviainesjätteen tai vaarattomaksi käsitellyn lietteen, lannan tai tuhkan hyödyntämiseen tai käsittelyyn.

Muusta toiminnasta, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksella ja johon ei tarvitse hakea ympäristölupaa, on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rekisteröintiä varten hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista.

Ympäristölupa vaaditaan kuitenkin aina toimintaan, joka sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, jos siitä aiheutuu LSL 65§:n mukaisia seurauksia Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella tai toiminta on osa luvanvaraista ja ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

Pelkällä ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella selviää yleensä silloin, kun toiminta aiheuttaa vain tilapäistä melua ja tärinää tai se on koeluonteista tai poikkeuksellista.

Ilmoitusmenettely ei koske kunnan YSL 19§:n nojalla antamia ympäristönsuojelumääräyksiä.

Lupien valvonta korostuu

Lupamenettelyn keventämishanke on jo vähentänyt lupaharkinnan käyttöä toimialoilla, joilla on seikkaperäiset asetukset toimintojen ympäristönsuojeluvaatimuksista. Energialaitosten sekä asfaltti- ja polttoaineasemien lisäksi valtioneuvosto on antanut asetuksen kivenlouhimojen ja -murskaamojen ympäristönsuojelusta.

ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitään tarpeelliset tiedot muun muassa ympäristöviranomaisten päätöksistä, raporteista, rekisteröitävistä toiminnoista sekä niiden valvonnasta ja tarkkailusta.

Lupakynnyksen nostaminen siirtää viranomaistoiminnan painopistettä valvontaan. Samansuuntainen tavoite sisältyy myös uuteen vesilakiin. Tavoitteena on toiminnan tuottavuuden ja asiakaspalvelun tason parantaminen sekä valvojien ja lupaviranomaisten yhteistyön tehostaminen. Lisäksi eri lupien päällekkäisyyksistä halutaan päästä eroon. Esimerkiksi turvetuotannossa voi aiheutua vesilaissa luvanvaraiseksi säädettyjä muutoksia pohjavesissä ja vesiluonnossa, jolloin myös vesilain säännökset tulevat sovellettaviksi. Lakien välisestä suhteesta säädetään molemmissa laeissa.

Rekisteröidyn toiminnan päättyessä toiminnanharjoittajan on toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista ympäristöviranomaiselle.

Uusi vesilaki voimaan 1.1.2012

Ensi vuoden alussa voimaanastuvan vesilain keskeisiä uudistuksia ovat pintavesien suojelun parantaminen, pohjaveden muuttamiskiellon laajentaminen kattamaan selvemmin pohjavesiesiintymän tilan heikkeneminen, ruoppausten lupakynnyksen nosto sekä rahallisen arvioinnin säätäminen toissijaiseksi intressivertailussa.

Vesistön järjestelyn käsitteestä luovutaan ja sitä koskevan luvun tilalle tulee keskivedenkorkeuden pysyvää nostamista koskevien, yleensä vesistön kunnostamiseksi tehtävien hankkeiden erityissääntely.

Vesitaloushankkeet jaetaan yleistä luvanvaraisuutta edellyttäviin ja aina luvanvaraisiin hankkeisiin. Tosin uudenkin vesilain säännökset viittaavat vain fyysiseen muuttamiseen eivätkä ne koske ympäristönsuojelulaissa säänneltyä, pilaamisesta aiheutuvaa laadun muuttumista.

Aluehallintoviraston lupa tarvitaan, jos vesitaloushanke voi muuttaa vesistön asemaa, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää.

Ehdoton luvan myöntämisen este hankkeelle on, jos se vaarantaa yleistä terveydentilaa, turvallisuutta tai aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

Teollisuuspäästödirektiivin voimaansaattaminen

Viimeistään tammikuussa 2013 voimaansaatettava EU:n teollisuuspäästödirektiivin yksityiskohtainen sääntely tuo merkittäviä muutoksia ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Suuria polttolaitoksia, jätteenpolttoa ja teollisuuden liuottimia koskevia asetuksia on muutettava direktiivin vaatimusten mukaisiksi.

Keskeisin muutos liittyy parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) koskevan sääntelyn täsmentämiseen. Nykyisiä huomattavasti yksityiskohtaisemmat säännökset muuttavat lupaharkintaa, siitä tiedottamista, poikkeamista, tarkkailua, valvontaa, luvan tarkistamista ja toiminnan lopettamista.

Lupaa myönnettäessä päästöjen raja-arvot eivät saa ylittää BAT-päätelmien BAT-päästötasoja kuin erikseen mainituin edellytyksin silloin, kun parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisen kustannukset ovat suuremmat kuin saavutettavat ympäristöhyödyt. Tällaisia erityistapauksia ovat laitoksen maantieteellinen sijainti, paikalliset ympäristöolot sekä laitoksen tekniset ominaisuudet, kuten ikä tai lähiaikoina tapahtuva käytöstä poistuminen. Direktiivin toimialakohtaisia vähimmäispäästörajoja ei kuitenkaan saa ylittää.

Talousjätevesien käsittely lakiin

Ympäristönsuojelulain uutta 3 a §:ää sovelletaan niiden kiinteistöjen jäteve­sien käsittelyyn, joita ei liitetä viemäriverkostoon ja joilta ei edellytetä ympäristölupaa. Näin säännökset siirrettiin asetuk­sesta lakiin, niitä selkeytettiin ja samalla säädettiin uudesta poikkeusmahdollisuudesta.

Talousvesien käsittelyvaatimuksista voidaan poiketa, jos ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää vähäisenä tai vaatimukset kokonaisuutena arvioituna ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat.

Poikkeuksen määräaika on enintään viisi vuotta kerrallaan. Käsittelyvaatimuksia ei sovelleta jo olemassa olevaan hyväkuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija on täyttänyt 68 vuotta. Valtioneuvoston asetuksen mukaan käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään viiden vuoden sisällä.