Yrittäjäksi ryhtyminen paras päätös elämässäni

FIM Group Oy:n toimitusjohtaja, varatuomari Seppo Sairanen:
Yrittäjäksi ryhtyminen paras päätös elämässäni

– Yrittäjäksi ryhtyminen on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Paluu toisen palvelukseen ei ole käynyt kertaakaan mielessä.

Sairanen muistelee, miten yksin ihminen on silloin, kun hänen pitää ylittää ratkaisevia kynnyksiä. Harva ulkopuolinen tietää, mistä kaikesta on kysymys kaverin lähtiessä yrittäjäksi. Ainakaan niin hyvin, että hänen rohkaisunsa voisi ottaa täydestä.

– Minulla oli kuitenkin yksi mentori, joka sanoi, että jos epäonnistun, sitten epäonnistun, mutta epäonnistun joka tapauksessa, jos nyt annan periksi. Nämä hänen sanansa jäivät soimaan alitajuntaani.

Epäonnistuminen on Sairasen mukaan Suomessa edelleen kova juttu yrittäjälle. Monet liike-elämässä siipiään kokeilleet ovat epäonnistuttuaan joutuneet todella hankalaan tilanteeseen.

– Yrittäjäksi ryhtyy usein henkilö, joka jo koulussakin on tottunut kohtaamaan epäonnea. Häntä potkii eteenpäin kokemus siitä, että maailmanloppua ei ole tähänkään saakka tullut, vaikka asiat eivät ole aina mennetkään putkeen.

Jokin aika sitten eräs opiskelukaveri parinkymmenen vuoden takaa ihmetteli Sairaselle, että miten tämä voi olla yrittäjä, kun tämä on niin varovainen. Pankkiiri vastasi siihen, että hänen varovaisuutensa on kai sitä, ettei hän ole hullunrohkea.

– Rohkea pitää olla, samoin pragmaattinen ja ripaus opportunismiakin ainakin ajoituksen suhteen on hyväksi.

Yrittäjyys yllätti äidinkin

– Tiedostin jo koulu- ja opiskeluaikana, että yrittäjyys olisi yksi vaihtoehto työllistyä, mutta työskenneltyäni pankkimaailmassa seitsemän vuotta täysillä, minusta alkoi tuntua siltä, että mielenkiintoista elämää ei ehkä ole muualla.

– Äitini sanoi vielä joitakin vuosia sitten, että kun Brysselissä on pätevälle juristille niin paljon hienoja virkoja, enkö voisi hakea niitä. Vastasin, että minä olen nyt urani valinnut. Tätä ei voi korvata mikään. Hyväksykää se, että teillä on perheessä myös yrittäjä.

– Tiedän tällä alalla vain yhden toisen juristiyrittäjän, vaikka ala sopii erinomaisesti lakimiehille. Onhan tällä alalla paljon sellaista, missä juristi ui kuin kala vedessä.

Muistellessaan omia opiskelukavereitaan Sairanen uskoo, että monesta olisi todennäköisesti tullut hyvä yrittäjä.

– Yleensä juristi kuitenkin haluaa pelata varman päälle, mikä tökkii yrittäjyyttä vastaan. Juristin pitää kääntää maailmankatsomuksensa uuteen asentoon, jotta hän voisi kokea yrittäjyyden tavoiteltavana vaihtoehtona.

Hyppy liikkuvaan junaan

Yrittäjä Sairasesta tuli yrityskaupan kautta syyskuussa 1992. Silloin hän osti vuonna 1987 perustetun työnantajansa, Pankkiiriliike Finanssimeklareiden koko osakekunnan.

– Yritys oli ajautumassa suuriin vaikeuksiin ja minun piti pelastaa myös oma työpaikkani. Se oli hyppy liikkuvaan junaan, joka tässä tapauksessa meni kovaa vauhtia väärään suuntaan.

– Kauan ei tarvinnut pohtia, ostanko yrityksen vai perustanko täysin uuden. Vanhalla yrityksellä oli asiakaskunta, jonkinlainen brändi ja toimivat järjestelmät. Uuden pankkiiriliikkeen infrastruktuurin rakentaminen olisi kestänyt kauan.

– Aikaa kääntää kehitysura nousuun oli vain muutama kuukausi. Onneksemme yhteiskunnassa tehtiin vuonna 1992 neljä sijoitustoimintaa elvyttävää merkittävää päätöstä, jotka toivat uutta draivia kuolleille rahoitusmarkkinoille.

Ne olivat osakeomistuksen vapauttaminen ulkomaalaisille, päätös markan kelluttamisesta, leimaveron poistaminen pörssikaupasta ja avoir fiscalin käyttöönotto verotuksessa.

– Alkuvuosi 1992 meni vielä tappiollisissa merkeissä, mutta viimeinen neljännes oli jo voitollinen ja koko seuraava vuosi jo iloista menoa. Tuntui täysin käsittämättömältä, että tilanne oli muuttunut niin nopeasti.

Erilaistu tai kuole

Mitkä olivat Sairasen vahvuudet hänen lähtiessään yrittäjäksi? Hän mainitsee alan ammattitaidon, oman intohimonsa sijoittamiseen sekä kiinnostuksensa rakentaa ja johtaa tiimejä.

– Aikanaan pääsin kyllä opiskelemaan kauppatieteitäkin mutta valitsin juridiikan. Ehkä siihen vaikutti se, että olin 17-vuotiaana vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa nähnyt, että siellä menestyivät parhaiten lakimiehet.

Kouluissa alullaan oleva yrittäjyyskasvatus on Sairasen mielestä tervetullut uudistus. Häntä kuitenkin pelottaa mahdollisuus, että opettajat olisivat sitä mieltä, että yrittäjät ovat lähinnä kioskikauppiaita ja partureita tai että yrittäjiksi ryhtyvät ne, jotka eivät pääse lukioon.

– Ei pidä panna akateemista uraa ja yrittäjyyttä toistensa vastapooleiksi. Oikea lähtökohta on se, että kuka tahansa voi perustaa yrityksen ja nimenomaan kasvuyrityksen.

– Jotta pienestä yrityksestä voi tehdä suuren, siihen tarvitaan aimo annos intuitiivisuutta, innovatiivisuutta ja visionäärisyyttä.

Sairanen korostaa myös sitä, että yrittäjän pitää pystyä ajattelemaan vähän sen ohi, mitä ala tai ihmiset yleensä ajattelevat. FIM Groupin menestymisen taustalla on paljolti juuri se, että yritys on pyrkinyt erilaistumaan.

FIM alansa kannattavin

FIM Groupin edeltäjän Finanssimeklarit Oy:n liiketoiminta oli Helsingin Arvopaperipörssin pörssiosakkeiden välitystä, osakkeiden säilytystä ja osakekaupan selvittämistä.

– Meitä oli yrityksessä viisi henkilöä vuonna 1991 ja nyt meitä on noin 120. Juristejakin on useita. Esimerkiksi yhdeksän hengen johtoryhmässä istuu neljä juristia.

– Olemme kasvaneet koko ajan. 1990-luvun alkupuolella lähdimme johdannaismarkkinoille, ja nyt pankkiiriliikkeemme välittää suomalaisille asiakkaille osakkeita, jotka on noteerattu missä tahansa pörssissä, ja vastaavasti ulkomaisille asiakkaille Helsingissä noteerattuja osakkeita.

FIM Omaisuudenhoito Oy perustettiin vuonna 1993. Sen vastuulla on 16 rahaston – muun muassa Venäjän, Kiinan ja Intian rahastojen – varainhoito. Yksilöllisiä varainhoitoasiakkaita on 1200 ja varainhoidossa on noin 950 miljoonaa euroa. Rahastoissa on yli 20 000 osuudenomistajaa.

– Corporate Finance aloitti vuonna 2000. Sen tehtävänä on pörssiin listautumiset ja osakerahan hakeminen aloittaville eli ei-listatuille yrityksille sekä yrityskaupat.

Seppo Sairanen omistaa yrityskonsernista 52 prosenttia. Lopun hän on myynyt yrityksen avainhenkilöille.

– Pankkiiriliikkeen on menestyäkseen oltava ehdottoman luotettava, asiakaskeskeinen ja oivaltamiskykyinen palvelukonsepteissaan ja tuotteissaan. Hyvä asia on myös se, että henkilökunta viihtyy talossa.

– Asiakas ei halua kertoa kolmen vuoden välein uudelle henkilölle, mistä hänen rahansa ovat tulleet ja miten hän toivoo niitä käsiteltävän.

Verouudistus väärä viesti

Ilmapiiri suomalaisen yhteiskunnassa on Sairasen mielestä yrittämiselle ja riskinotolle aika nuiva.

– Verouudistus on täysin väärä viesti kaikille yrittäjiksi aikoville. Se kuvaa sitä, että tänne ei haluta oikeasti syntyvän sellaisia yrityksiä, jotka kasvavat ja menestyvät. Yrittäjyyttä arvostetaan vieläkin pääosin vain korulauseissa.

– Joulukuussa Moskovassa käydessäni ryhmä venäläisiä investointipankkiireja sanoi minulle, että kyllä teidän Suomessa kelpaa, kun teillä on niin paljon pk-yrityksiä. Siihen sanoin, että saattaa hyvinkin käydä niin, että veroratkaisujen takia tulevaisuudessa yritykset loppuvat myös meiltä.

Yhteiskunnassa tarvitaan Sairasen mukaan riittävä määrä onnistuneita yrittäjiä siitäkin syystä, että yrittäjiksi aikovilla olisi kannustavia malleja.

– Verotuksellahan ohjataan ihmisten mielikuvia: mitä todella arvostetaan ja mitä ei. Verotuksella ei pidä leikkiä etenkään tilanteessa, jossa suomalaista tuotantoa ja tuotekehitystä siirtyy koko ajan halpojen työvoimakustannusten maihin.

Suomen kriisi saattaa Sairasen mukaan hyvinkin vain syventyä, koska Kiinassa valmistuu 500 000 insinööriä vuodessa ja Intiassa saman verran.

– Suomella on edelleen monia vahvuuksia. Jotakin esimerkiksi liiketoimintaosaamisestamme kertoo se, että useimpien kansainvälisten yritysten tytäryhtiöiden välisessä vertailussa Suomessa toimiva yksikkö on Euroopan paras.

– Meidän on pidettävä huolta, että Suomessa säilyy se hyvä, minkä me olemme kovalla työllä hankkineet ja että teemme täällä paremmin kuin muut ne asiat, joita maassa kannattaa tehdä.

Lakimiesyrittäjiä kannattaa palkita

Viime syksynä toisen kerran jaossa ollut lakimiehille perustettu yrittäjyyspalkinto on Sairasen mukaan osoitus siitä, että Suomen Lakimiesliitto elää ajassa.

– Yrittäjyyspalkinto on tärkeä väline, jolla voidaan viestittää yrittäjyyden tärkeyttä. Lakimiehet ovat perinteisesti konservatiiveja, ja he joutuvat työssään penkomaan toisten asioita ja ennen kaikkea olemaan tekemisissä asioiden kanssa siinä vaiheessa, kun ne on jo tehty.

– Yrittäjyys on jatkuvaa omaan elämään liittyvien päätösten tekemistä ja niiden toimeenpanoa sekä elämistä ei vain tässä hetkessä, vaan myös tulevaisuudessa. Ainakin itselläni katse on usein jo parin kuukauden päässä.

Sairanen uskoo, että palkinnot tulevat ajallaan. Hänen mielestään ainakin kymmenen vuotta pitää olla menestyvää yrittäjäuraa taustalla, ennen kuin yrittämisestä kannattaa palkita. Muut hyvät suoritukset voi noteerata aikaisemminkin.