Yrittäjienkin ansioturva uudistunut vuoden 2010 alusta

Työssäoloehdolla tarkoitetaan sitä vähimmäisaikaa, mikä yrittäjän on kassan jäsenenä ollessaan työskenneltävä yrittäjänä, jotta hänelle syntyisi oikeus ansiopäivärahaan. Yrittäjän työssäoloehto karttuu, kun hän on vakuuttanut itsensä lakisääteisessä eläkevakuutusjärjestelmässä (yleensä YEL) vähintään 8 520 euron vuosityötulosta.

Yrittäjältä vaadittu työssäoloehto oli aiemmin 24 kuukautta. Nyt sitä lyhennettiin puolella vuodella eli jatkossa vaaditaan yrittäjänä työskentelyä vähintään 18 kuukautta. Työssäoloehtoon luetaan vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot.

Työssäoloehdon voimassaolosäännökset yhdenmukaistuivat siten, että oikeuden työttömyyspäivärahaan menettää, jos on ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta. Hyväksyttäviä syitä ovat muun muassa sairaus, opiskelu ja asevelvollisuuden suorittaminen.

Jälkisuojasäännöksiä selkiytetty

Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy yrittäjäksi, hänelle syntyy jälkisuojaoikeus, joka kestää yrittäjän työssäoloehdon täyttymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella.

Jälkisuojapäivärahaa voi saada mahdollisesti aiemmin maksettujen palkansaajapäivärahojen kanssa yhteenlaskettuna enintään 500 päivää. Jos alkava yrittäjä jää jäseneksi palkansaajakassaan, hänen on erottava sieltä jälkisuoja-ajan umpeuduttua.

Jälkisuoja toimii vastaavalla tavalla myös yrittäjän ryhtyessä palkansaajaksi. Periaatteena on siis se, että ansioturva säilyy katkottomana, kun vaihtaa kassaa heti, jos ryhtyy palkansaajasta yrittäjäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi.

Koulutustuki- ja koulutuspäivärahajärjestelmä lakkautetaan

Aiemmin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettiin ansiopäivärahan suuruista koulutustukea, joka ei vähentänyt ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismäärää.

Omaehtoisen opiskelun ajalta (esimerkiksi kesken jääneiden opintojen täydentäminen) maksettiin puolestaan ansiopäivärahan suuruista koulutuspäivärahaa, joka laskettiin mukaan 500 päivän enimmäismäärään.

Molemmat järjestelmät lakkautettiin 01.01.2010 lähtien.

Uusien säännösten mukaan työvoimaviranomaisen hyväksymään työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuminen tai omaehtoinen opiskelu katsotaan aktiivitoimenpiteeksi, jonka ajalta on oikeus ansiopäivärahaan korotetulla ansio-osalla. Nämä päivärahat lasketaan mukaan 500 päivän enimmäismäärään. Koulutusajalta maksetaan yleensä myös ylläpitokorvausta.

Päivärahan laskentasäännöt muuttuvat

Ansiopäivärahan ansio-osan laskentakaava muuttui vuoden vaihteessa siten, että uuden säännön mukaan ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta 105 (aiemmin 90) kertaa peruspäivärahan suuruiseen kuukausituloon (= 2 691,15 euroa/kk) saakka ja sen ylimenevältä osalta 20 prosenttia.

Myös korotetun ansio-osan laskentasääntö muuttui. Uuden säännön mukaan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia (aiemmin 55 prosenttia) päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta 105 kertaa peruspäivärahan suuruiseen kuukausituloon saakka ja sen ylimenevältä osalta 35 prosenttia (aiemmin 32,5).

Korotettua ansio-osaa maksetaan lakimuutoksen jälkeen myös yrittäjille, mutta vain aktiivitoimenpiteiden ajalta. Enimmillään korotettua ansio-osaa voidaan maksaa 200 päivää 500 päivän enimmäismäärästä. Todettakoon vielä, että korotusosa sisältyy yrittäjäkassoilla kokonaisuudessaan kassan maksuosuuteen nostaen täten kassan omavastuuosuutta entisestään.

Yrittäjän työttömyysedellytyksiä uudistettu

Perussääntö on se, että yrittäjä on työtön, kun TE-toimisto on todennut, että hän on

• kokonaan lopettanut yritystoiminnan

• keskeyttänyt yritystoiminnan vähintään neljän kuukauden ajaksi.

Näitä säännöksiä on täsmennetty etenkin perheyritysten osalta ja nykysäännösten mukaan:

• Jos yrityksessä työskentelee vain yrittäjän perheenjäseniä, voi päivärahaa saada myös sellainen alle 15 prosenttia yrityksestä omistava henkilö, jonka työ on loppunut yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikkenemisen johdosta ja yritystoiminnasta saatava tulo henkilöä kohti ei ylitä tiettyä raja-arvoa (710 euroa/kk vuonna 2010).

• Jos perheenjäsenyrittäjältä, joka itse omistaa alle 15 prosenttia yrityksestä, loppuvat työt sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai ulkoistaa jonkin toimintonsa, voidaan kyseinen perheenjäsenyrittäjä katsoa työttömäksi, vaikka yritys muutoin jatkaakin toimintaansa.

 

Mitä kuuluu yrittäjien työttömyysrintamalle?

Yrittäjien työttömyystilanne ei vuonna 2009 ollut läheskään niin heikko kuin palkansaajilla.

Vuoden mittaan työttömänä kävi 6,6 prosenttia yrittäjistä. Kuukausikeskiarvoilla mitattuna työttömyysaste yrittäjillä oli 3,4 prosenttia, mikä on vain luokkaa puolet palkansaajien keskimääräisestä työttömyysasteesta.

Työttömyys kasvoi jonkin verran vuoden loppua lähestyttäessä ja tämänhetkinen työttömyysaste on hieman vajaan 4 prosentin tasossa.

AYT-kassan arvioiden mukaan kevään 2010 aikana yrittäjien työttömyys saattaa vielä jonkin verran kasvaa. Oletus on kuitenkin se, että syksyn mittaan tilanne alkaisi jo helpottua ja työllisyysluvut parantua.

 

Lakimiesliiton apurahoja haettava 15.4.2010 mennessä

Lakimiesliiton stipendirahaston tarkoituksena on tukea stipendejä ja apurahoja jakamalla Suomen Lakimiesliittoon kuuluvien jäsenten toimintaa, ammatillista kehitystä, oikeustieteellistä tutkimusta sekä vaalia ja kohottaa suomalaisen lakimieskunnan arvostusta.

Stipendirahaston varoja voidaan myöntää oikeustieteelliseen sekä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Stipendirahaston varoja voidaan myöntää sekä

oikeustieteen opiskelijoiden että oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden ulkomaille suuntautuviin opinto- ja koulutusmatkoihin sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Stipendirahaston varoja voidaan jakaa oikeustieteen opiskelijoiden järjestöjen toiminnan tukemiseen sekä oikeustieteen opiskelijoiden muodostamien ryhmien kilpailu-, opinto- tai muiden vastaavien matkojen tukemiseen.

Jaettavat apurahat ovat pääsääntöisesti kannustusluontoisia. Liitto haluaa apurahojen jakamisella viestittää jäsenilleen, että pitää niin vaihto-opiskelua kuin jatko- ja täydennysopintojakin kannatettavina, vaikka ei pystykään tukemaan kaikkia hakijoita merkittävällä taloudellisella panostuksella. Rajalliset resurssit on keskitetty päätoimisten jatko-opiskelijoiden sekä opiskelijoiden tukemiseen.

Lakimiesliiton jäsenyys on apurahan saannin ehdoton edellytys. Lähtökohtaisesti apurahaa voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut Lakimiesliiton jäsenenä 24 kuukautta ja maksanut jäsenmaksun.

Opiskeluaikainen jäsenyys luetaan mukaan, mikäli valmistumisen ja Lakimiesliittoon liittymisen välillä ei ole pitkähköä aikaa.

Apurahaa haetaan täyttämällä liiton internetsivuilta osoitteesta www.lakimiesliitto.fi löytyvä hakemuslomake.

Stipenditoimikunnalle osoitetut hakemukset on toimitettava Suomen Lakimiesliittoon, Uudenmaankatu 4–6 B, 00120 Helsinki 15.4.2010 mennessä. Päätökset tehdään kesäkuun puoliväliin mennessä. Hakijoille ilmoitetaan haun tuloksesta henkilökohtaisesti.

Lisätietoja Viestintäpäällikkö Aleksi Henttonen aleksi.henttonen@lakimiesliitto.fi; 041-4580033