YRITTÄJÄKIN TARVITSEE TYÖTTÖMYYSTURVAA

AYT-kassan jäsenmäärä on nyt lähes 9.500. AYT on ottanut ensimmäisenä kassana käyttöön jo kolme vuotta sitten internetin kautta tapahtuvan palvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen.

Tällä hetkellä jo yli 15 % päivärahan saajista hoitaa hakemuksensa tämän eAsiointi-palvelun välityksellä. Viime vuonna yrittäjien työttömyysaste oli 4,3 %, ja päivärahoja sai yli 8 % jäsenistä yhteensä 4 milj. euroa.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan:
1. Pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL- (tai MYEL-) vakuutusvelvollinen.
2. Henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen) yhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 % tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % äänivallasta.
3. Henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta.

Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva (sekä avio- että avo-) puoliso, lapset ja vanhemmat.

Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus

AYT-kassaan liittymisen ehtona on, että yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä lakisääteisessä järjestelmässä vähintään 710 euron työtulosta kuukautta kohden. Eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään 8.520 euroa/vuosi. Todettakoon, että myös Kelan kautta maksettavassa perusturvassa on sama eläketasovaatimus.

Milloin yrittäjä on työtön?

Työttömyysturvalla ei kompensoida yritystoiminnan kausivaihteluita. Turvan saaminen edellyttää yleensä, että yritystoiminta on kokonaan lopetettu.

Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Päätöksen työttömyydestä tekee työvoimatoimikunta, joka antaa asiasta lausunnon päivärahan maksajalle (AYT-kassa). Lausunto on aina kassaa sitova.

Yrittäjän voidaan katsoa lopettaneen yritystoimintansa esimerkiksi silloin, kun
– yritys on joutunut konkurssiin tai selvitystilaan
– yritys on myyty
– yritys on lopetettu, ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettamisesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille.

Yleensä edellytetään myös, että yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesta on luovuttu tai sen arvosta on tehty selvitys työttömyyskassalle.

Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on todisteellisesti keskeytynyt yli neljän kuukauden ajaksi. Keskeyttäminen tulee osoittaa työvoimaviranomaisille.

Kassassa oltava jäsenenä vähintään kaksi vuotta

Ansiopäivärahan saamisen edellytys on työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenenä. Ehto täyttyy, kun on ollut kaksi vuotta jäsenenä AYT-kassassa ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että eläkevakuutuksen työtulo on ollut vähintään 710 euroa/kk. Työssäoloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellainen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan.

Mikä katsotaan yrittäjän palkaksi, millainen jäsenmaksu?

AYT-kassassa voi vakuuttaa itsensä enintään lakisääteisen eläkevakuutuksensa mukaisesta työtulosta. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän palkaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määritettäessä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta päivärahan tai jäsenmaksun suuruuteen.

Keskimääräinen jäsenmaksu AYT-kassassa on tällä hetkellä n. 350 euroa/vuosi perustuen n. 17.000 euron vuosityötuloon eläkevakuutuksessa. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän tuloverotuksessa. Yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta. Palkansaajakassan päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla 5,5 % ja yrittäjäkassassa keskimäärin 35–40 %.

Päivärahan maksaminen

Ansiopäivärahaa maksetaan seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli yrittäjälle syntyy lopettamisen yhteydessä puhdasta myyntivoittoa, se voi siirtää päivärahan alkamisaikaa.

Todettakoon, että AYT-kassan käsittelyajat päivärahahakemuksille ovat lyhimpiä Suomessa. Jo parin vuoden ajan käsittelyaikamediaani on ollut yksi päivä.

Mitä muuta AYT tekee, kuin maksaa päivärahoja?

Eräs tärkeistä tehtäväalueista on kassan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Kassan omaisuutta on hoidettu turvatusti ja tuottavasti niin, että AYT on selkeästi Suomen vakavaraisimpia työttömyyskassoja. Kassan maksukykyisyys ja toimintavalmius on turvattu.

AYT-kassa toimii aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvasäännösten kehittämisessä. Kassa tekee jatkuvasti esityksiä ja aloitteita sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kautta että suoraan viranomaisille ja poliittisille päättäjille. Tällä hetkellä AYT:n mielestä suurin puute yrittäjäturvassa liittyy työttömyyseläkkeen poistumiseen. Työttömyyseläke, joka koski myös yrittäjiä, lakkautettiin vuoden 2003 alusta vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiltä. Eläke korvattiin työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeudella – mutta vain palkansaajille.

AYT-kassa on heti muutoksen jälkeen jatkuvasti vaatinut, että samanlainen korvaava lisäpäiväjärjestelmä on säädettävä pikaisesti myös yrittäjille, kuten eduskuntakin edellytti joulukuussa 2002.

AYT-kassasta ja yrittäjien työttömyysturvasta saa tietoa internetsivuilta: www.ayt.fi.
Internet-sivujen kautta voi myös
liittyä kätevästi jäseneksi.
Tietoja saa myös ilmaisesta puhelin-
palvelunumerosta 0800 9 0888,
joka vastaa kaikkina päivinä klo 8–20.