Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat usean miljardin euron veromenetykset vuodessa. Ylempiä toimihenkilöitä lähellä oleva harmaan talouden alue eli korvauksetta tehdyt, harmaat ylityöt puhutti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysseminaarissa marraskuussa.
Koska aikataulut ovat tiukkoja ja työtä on paljon, syntyy helposti tilanne, että töistä ei selviä normaalin työajan puitteissa. YTN:n liitoilta kerättyjen tietojen mukaan vuonna 2011 ylempien toimihenkilöiden todellinen viikoittainen työaika vaihteli asemasta riippuen 39,7–44,9 tunnin välillä, kun työehtosopimusten mukaan viikoittainen työaika on yleensä 37,5 tuntia. Ylemmistä toimihenkilöistä 84 prosenttia ilmoitti tekevänsä ylitöitä.
– Se, miten ylitöistä korvattiin, vaihteli paljon. Vain 25 prosenttia ilmoitti, että ylityöt korvattiin rahana tai vapaana työaikalain mukaisesti korotettujen prosenttien mukaan. Yleinen tapa oli korvata tunti tunnista, kertoo YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari.
Lisäksi ongelmana on työasioissa tapahtuva vapaa-ajalla matkustaminen ja etätyö.
– Tilastojen mukaan vain puolet saa korvausta työtehtävien vuoksi vapaa-ajalla tapahtuvasta matkustamisesta. On yllättävää, että tulos on näinkin huono, Porokari ihmettelee.
Harmaat ylityöt aiheuttavat tuntuvia tulo- ja veromenetyksiä. TEKin yksikönjohtaja Joel Salmisen mukaan työntekijä saattaa kärsiä työelämänsä aikana yli 200 000 euron ansiotulomenetykset, jos hän tekee uransa aikana ylitöitä korvauksettomasti keskimäärin kolme tuntia viikossa. Ansiotulomenetykset vaikuttavat myös sosiaali- ja eläke-etuihin. Yhteiskunnan veromenetykset kohoavat vuodessa jopa yli sadan miljoonan euron.
– Uhkana on myös, että työntekijä palaa loppuun, Salminen huomauttaa.
Paras lääke harmaita ylitöitä vastaan on tehokas työaikakirjanpito ja -seuranta.
– Vuonna 2010 46 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti, että työajasta ei ole mitään kirjanpitoa, kun taas 35 prosenttia ilmoitti, että kaikki kirjataan, Salminen vertaa.