|
Juristi Ben Zyskowicz on poliittinen eläin
BEN ZYSKOWICZISTÄ on kirjoitettu kymmeniä lehtiartikkeleita. Yksi tuoreimmista lienee huhtikuun Imagen kymmensivuinen henkilöhaastattelu. Jutussa toimittaja kiersi Ben Zyskowiczin kanssa eri tilaisuuksissa ja kekkereillä, vieraili Zyskowiczin luona eduskunnassa, tutustutti lukijan Zyskowiczin henkilöhistoriaan, puhui Itälän yrityksestä kaapata Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajuus ja mainitsi tietysti myös tallin. Zyskowicziä on käännetty ja väännetty, arvuuteltu hänen vaikutusvaltaansa Kokoomuksessa ja pyritty porautumaan hänen kauttaan puoluepolitiikan todelliseen luonteeseen. Tapaamme Ben Zyskowiczin Kokoomuksen ryhmähuoneessa. Zyskowicz on pyytänyt huoneeseen haastattelun ajaksi myös erään lakivaliokunnassa istuvan ystävänsä ja ryhmäkanslian juristin, ihan kaiken varalta. – Otin heidät mukaan. Jos he sanovat jotain viisasta, niin laitetaan sanat sitten mun suuhun, Ben Zyskowicz veistelee. Muiden apuun ei tarvitse turvautua haastattelun aikana kertaakaan, sillä päähaastateltava vastaa sujuvasti myös laki- ja perustuslakivaliokuntaa käsitteleviin kysymyksiin. Viime keväänä lakivaliokunnassa väännettiin kättä muun muassa tietosuojaan liittyvistä käytännön kysymyksistä ja yrittäjän velkavastuusta. Ylivelkaantunut ihminen on nykyisin viisitoista vuotta pakkoperinnän piirissä. Nykyisen lain mukaan velkoja voi periä saatavansa velallisen kuolinpesästä. – Nykyinen tilanne, jossa uusi mahdollinen vauraus ei ole siirrettävissä jälkeläisille, ei ole kannustava. Toisaalta voi myös miettiä, onko oikein, että vaikka velkaa on enemmän kuin omaisuutta, henkilö voi jättää omaisilleen perintöä, Ben Zyskowicz miettii. Hän ei kerro omaa kantaansa. Lakivaliokunnassa Zyskowicz istui nuorena kansanedustajana vuosina 1979–1982 ja perustuslakivaliokunnassa vuosina 1979–93. Vuodesta 1993 lähtien hän on kuulunut ulkoasiainvaliokuntaan. Juridiikan tuntemus on ollut eduksi myös kansanedustajan työssä. – Vaikka juristin koulutus sopii parlamenttityöhön, olen ehdottomasti sitä mieltä, että eduskunta toimii yhteiskunnan kannalta parhaiten, kun sen jäsenet tulevat eri aloilta. On hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuu terveydenhoitajia ja lääkäreitä ja sivistysvaliokunnassa opettajia. Laaja-alainen ihanneparlamentti tukisi Ben Zyskowiczin mukaan yhteiskuntaa, joka kannustaisi yrittäjyyteen ja tekisi työnteosta aina kannattavaa. Zyskowicz kuvailee ihanneyhteiskuntaansa paikaksi, jossa ihmiset tuntisivat ja kantaisivat vastuun itsestään ja lähimmäisistään. Yhteiskunnan tehtävä olisi rakentaa sellainen verojärjestelmä ja harrastaa sellaista sosiaalipolitiikka, mitkä tukisivat tätä. Tässä yhteiskunnassa vapaamatkustajan elämää toisten kustannuksella veronmaksajien piikkiin ei sallittaisi. Yhteisössä on voimaa Ben Zyskowicz on kuulunut Lakimiesliittoon oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisestaan saakka. Kansanedustajaa liiton ajamat asiat eivät tosin suoranaisesti koske, mutta liiton jäsenyys onkin arvokysymys. Yhteisössä on aina enemmän voimaa kuin yksilössä. Tämä on tuttua logiikkaa jo demokraattisesta politiikasta. – Näen kuitenkin työmarkkinoiden roolin keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana, ja juristina haluan kuulua Lakimiesliittoon, hän kertoo. Itseään hän kuvailee tyytyväiseksi mutta passiiviseksi liiton jäseneksi. Liitosta hän on aikonut erota kerran. – Paavo Lipposen ensimmäisen pääministerikauden aikana jouduimme tilanteeseen, jossa STTK ja SAK olivat jo päättäneet yleislakon puolesta mielenosoituksena hallituksen työttömyysturvaa koskevaa leikkausta vastaan. Näin Lakimiesliiton silloisen puheenjohtajan Kari S. Tikan kaupungilla ja sanoin, että jos Akavakin Lakimiesliiton tuella menee yleislakon taakse, eroan liitosta. Onneksi Lakimiesliitto ja lopulta myös Akava olivat yleislakkoa vastaan. Samaan hengenvetoon Zyskowicz myöntää huolensa Suomen tuomioistuinlaitoksen tilasta. Julkisella sektorilla työskentelevien tuomareiden palkkoja olisi nostettava. – Vaikka muutama vuosi sitten tuomioistuinlaitoksen piirissä työskentelevien juristien palkkoja tarkistettiin ja niihin saatiin myönteinen korotus, niin koen ne edelleen liian alhaisiksi. – Jos ajattelee tuomioistuinten merkitystä kansalaisen oikeusturvan kannalta ja myös miljardien eurojen arvoisten riitojen ratkaisijana, on tärkeää, että tuomioistuinlaitos pystyy kilpailemaan myös palkoissa kaikkein lahjakkaimmista juristeista, hän linjaa. Juristin uralle yhteiskunta mielessä Perinteinen juristin ura ei ole onnistunut viemään poliitikkoa mukanaan. Zyskowiczin kiinnostus politiikkaan syntyi jo kouluvuosina. Opiskeluvuodet Helsingin yliopistolla voimistivat kiinnostusta. Politiikka olikin 60–70 -luvulla kampuksilla vahvasti läsnä, ja tuolloin esimerkiksi opiskelijavaaleihin käytiin puoluepoliittisilla tunnuksilla. Poliittisiin keskusteluihin tuntui tärkeältä osallistua. Ben Zyskowiczille erityisen keskeiseksi aiheeksi muodostui muiden kokoomuslaisten riveissä käyty taistelu kommunismia vastaan. – Koululaispolitiikassa ja opiskelijamaailmassa toiminta oli silloin jakaantunut vahvasti kahteen leiriin. Toinen keskeinen voima oli stalinistinuoret ja toinen kokoomuslaiset. Taistolaisten ihaillessa ja ylistäessä Neuvostoliiton ja muun kommunistisen järjestelmän hyveitä, moni kokoomusnuori koki käyvänsä taistelua oman maailmankatsomuksensa puolesta ainakin osittain kädet sidottuina. Vielä 70-luvulla neuvostovastaisen leiman saaminen ei tiennyt politiikolle hyvää. Kokoomuslaisuus oli Zyskowiczille kuitenkin alusta alkaen selvää. – Ensimmäiset poliittiset linjaukseni olivat länsimaisen demokratian puolesta, kommunismia vastaan. Kokoomus toimi yksilöllisen vapauden, ihmisoikeuksien ja markkinatalouden puolesta edistäen demokratiaa ja vapaata yhteiskuntaa. Ben Zyskowicz kasvoi työläiskodissa. Taustansa perusteella hän olisi voinut kuulua vasemmistoonkin. Hänen suvussaan ei myöskään ollut juristeja. – Oikeustieteellinen tiedekunta valikoitui opiskelupaikaksi muiden kuin lähipiirin esimerkkien vaikutuksesta. Kouluaikanani jossain vaiheessa päätin, että pyrkisin lukemaan lakia. Pyrin ja pääsin. Laaja-alaisuus kiehtoo Ben Zyskowicz on työskennellyt kansanedustajana vuodesta 1979 alkaen. Kannatus oli edellisissä eduskuntavaaleissa 12 780 äänen suuruinen. Se oli Itälän jälkeen Kokoomuksen toiseksi suurin. Eduskunnnassa Zyskowicz tunnetaan ahkerana ja terävä-älyisenä miehenä. Puhujana hän on omaa luokkaansa. Hän suoltaa kirjakielistä puhetta nopeasti puheen selkeyden siitä kärsimättä. Ei ole ihme, että media on kiinnostunut hänestä, miestähän on ilo kuunnella. – Jos kansanedustaja haluaa jatkaa tehtävässään enemmän kuin yhden vaalikauden, täytyy hänellä olla valmius viestiä omista kannoistaan ja mielipiteistään laajalle joukolle ja saada siten tukea ajatuksilleen. Nykyisin myös Internetin avulla tavoittaa ihmisiä, mutta siinäkin on ensin jotenkin herätettävä kansalaisen kiinnostus hakeutua edustajan www-sivuille. Julkisuuden hallitsevia nuoria Ben Zyskowicz on pyrkinytkin haalimaan Kokoomuksen ehdokaslistoille. Tällaisia nimiä olivat aikanaan muun muassa Kirsi Piha ja Jan Vapaavuori. Nykyisin tallissa istunevat ainakin Jaana Pelkonen ja Viivi Avellan. Käsitteestä ”Benin talli” Zyskowicz tekee pilaa. Hänen viisikymmentävuotispäivilleen oli rekrytoitu nuoria naismalleja jakamaan halukkaille pääsykoetehtäviä Benin talliin. Kysymyksissä Keskustakaan ei jäänyt osingoitta: Mikä seuraavista on EU-jäsenmaan kaupunki? A)Pajunköyttä, B) Valetta, C) Palturia, D)Kepu-puhetta. Kokoomuksen kannatuskäyrä on ollut viime ajat hieman laskeva. Maalisvaaleissa Kokoomus menetti kuusi paikkaa. Eurovaalit menivät sen sijaan paremmin. – Muut saattavat laskentatavasta riippuen väittää toista, mutta me selvisimme eurovaaleista voittajina. Olimme suurin puolue ja pidimme neljä paikkaamme, vaikka suomalaisten meppien määrä parlamentissa tippui kuudestatoista neljääntoista, Zyskowicz summaa. Ben Zyskowicz ei ole suostunut lähtemään eurovaaliehdokkaaksi eikä liioin ministeriyskään ole häntä houkutellut. Kansanedustajan työ on sekin hyvin haastavaa ja monipuolista. – Luottamustoimet ja valiokunnat, joissa kansanedustaja on, määrittävät pitkälti asioita, joista kansanedustajan täytyy olla erityisen tietoinen. Kansanedustajan työ vaati laaja-alaista asiantuntemusta. Näihin sanoihin olisi ollut hyvä lopettaa. Kun nauhuri sulkeutuu, Ben Zyskowicz haluaa kuitenkin vielä osoittaa, että vastoin monien epäilyksiä Eduskuntatalon lisärakennusta rakennetaan tarpeeseen. Kimmo Sasin huone on pahin. Valtavien kirja- ja monistenippujen täyttämä muutaman neliön kokoinen huone on niin ahdas, etteivät Sasi ja hänen avustajansa mahdu työskentelemään huoneessa samanaikaisesti. – Nyt voit kertoa, että lisärakennus tulee tarpeeseen. Muutama neliö on liian vähän työtilaa kahdelle henkilölle, Ben Zyskowicz sanoo. Virallisia mittauksia asian tiimoilta on jo tehty. Matka uudistalosta putkea pitkin vanhan Eduskuntatalon täysistuntosaliin kestää reipasta kävelyvauhtia muutamia sekunteja yli viisi minuuttia.
|
