Verkostoitumisesta tulee terminä helposti sellainen olo, että se on jotain, mitä pitää tehdä erikseen tai jotain, joka on vaikeaa. Käytännössä kyse on kuitenkin tavallisista sosiaalisista suhteista ja ihmisiin tutustumisesta. Aiheelle on vain annettu hienompi nimi ammatillisten asioiden yhteydessä, uravalmentaja Heidi Hännikäinen Juristiliitosta sanoo.
Hän muistuttaa, että jokaisella on verkostoja. Niitä muodostavat esimerkiksi sukulaiset, ystävät ja kaverit, harrastusporukat, opiskelukaverit ja ammatilliset yhteisöt.
Jokaisella on verkostoja. Niitä muodostavat esimerkiksi sukulaiset, ystävät ja kaverit, harrastusporukat, opiskelukaverit ja ammatilliset yhteisöt.
Oman verkoston kokoa voi hahmottaa konkreettisesti tekemällä esimerkiksi ajatuskartan, jonka keskelle sijoittaa itsensä. Ympärillä on erilaisia verkoston alkulähteitä, kuten opinnot, harrastukset, kaveripiiri tai kesätyöpaikka.
– Kun verkoston tekee itselleen näkyväksi, voi alkaa myös hahmottaa, kuka tuntee kenet. Verkoston kautta voi hyödyntää myös tutun tuttuja, Hännikäinen sanoo.
LinkedIn helpottaa ammatillista verkostoitumista
Ensimmäiset ammatilliset verkostot syntyvät usein opiskeluaikana.
– Etänä opiskellessa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään enemmän töitä. Etäopintoja tehdessäkin kannattaa käydä ainejärjestön ja yliopiston järjestämissä tilaisuuksissa, Hännikäinen sanoo.
Etäopintoja tehdessäkin kannattaa käydä ainejärjestön ja yliopiston järjestämissä tilaisuuksissa.
Omaa ammatillista verkostoa voi rakentaa tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Jos esimerkiksi haaveilee tietylle oikeudenalalle työllistymisestä, voi käydä tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joissa on kyseisen alan ihmisiä paikalla.
– Jos ei käy tilaisuuksissa, joissa voi tavata ihmisiä kasvokkain, on verkostoituminen usein hankalampaa. Kuitenkin myös etätapahtumien chateissa verkostoidutaan ja jaetaan esimerkiksi LinkedIn-profiileja, hän vinkkaa.
LinkedIn helpottaa ammatillisen verkoston ylläpitämistä. Siellä voi esimerkiksi kysyä mielipiteitä tai kertoa työnhausta.
– Alustan etikettiin kuuluu, että siellä voi verkostoitua hyvin matalalla kynnyksellä. Kiinnostaville ihmisille voi hyvin laittaa verkostoitumispyynnön. Tapahtumissakin voi kysyä, onko henkilö LinkedInissä. Harva kieltäytyy kontakteista, koska niistä on molemminpuolista hyötyä, Hännikäinen kannustaa.
Verkosto perustuu vastavuoroisuuteen
Hännikäinen vertaa verkostoa ystävyyteen: verkosto perustuu molemminpuoliseen kanssakäymiseen, luottamukseen ja avoimuuteen.
– Verkostoa ei rakenneta työnhakua varten, vaan se on osa tavallista elämää. Parhaimmillaan verkostoa voi hyödyntää työarkeen, työnhakuun tai vaikka ammatilliseen kehittymiseen. Omalle verkostolle voi esimerkiksi kertoa etsivänsä töitä tai pyytää sparrailuapua, hän havainnollistaa.
Omalle verkostolle voi esimerkiksi kertoa etsivänsä töitä tai pyytää sparrailuapua.
Hän kannustaa verkostoitumaan eri tehtävissä olevien ihmisten kanssa. Ihmisten roolit muuttuvat, eikä toisaalta koskaan voi tietää, kuka tuntee kenetkin.
– Maailma on pieni. Asiat voivat kantautua oikeisiin korviin yllättävääkin reittiä.
Joskus odotukset omaa verkostoa kohtaan voivat olla kovat. Verkoston tehtävä ei kuitenkaan ole tarjota uutta työpaikkaa tai valmiita mahdollisuuksia.
Vaikka verkosto ei olisi avuksi yhdessä tilanteessa, siitä voi olla hyötyä joskus toiste tai toisella tavalla.
– Verkostoituminen on vastavuoroista. Vaikka verkosto ei olisi avuksi yhdessä tilanteessa, siitä voi olla hyötyä joskus toiste tai toisella tavalla. Kannattaa auttaa toisia, koska verkosto toimii sillä tavoin parhaiten, hän sanoo.
