75 000 juristin New York
Opas taivastelee amerikkalaista oikeuskulttuuria yklalaisten matkatessa kohti Manhattania. Hän muistuttaa ta-pauksesta, jossa hampurilaisketju McDonalds tuomittiin jättikorvauksiin 70-vuotiaan asiakkaan läikytettyä kuumaa kahvia syliinsä. Tapaus onkin yksi amerikkalaisen oikeushistorian tunnetuimpia. New York City Bar Associationin puheenjohtaja Bettina B. Plevan kertoo, että New Yorkin kaupungissa on noin 75 000 lakimiestä. New Yorkin osavaltiossa heitä on tuplasti tämä määrä. 135 vuoden ikäinen lakimiesyhdistys pitää majaa omistamassaan upeassa 1800-luvun lopun talossa Manhattanin sydämessä, lähellä Broadwayn teatterialuetta. Yhdistyksessä on 23 000 jäsentä. Siihen kuuluminen on vapaaehtoista, mutta joissakin osavaltioissa, esimerkiksi Californiassa, Barin jäsenyys on pakollinen. Stressi ja alkoholi ongelmina New York City Bar -yhdistyksen toiminta on laajaa: valiokuntia on yli 170. Aihealueet vaihtelevat ihmisoikeuksista kodittomien asioihin ja vaihtoehtoisista riidanratkaisujärjestelmistä kilpailuoikeuteen. Yhdistys tarjoaa myös pro bono -apua: vapaaehtoiset lakimiehet auttavat vähävaraisia oikeudellisissa asioissa. Tähän toimintaan yhdistys saa jonkin verran rahallista apua maan hallitukselta. Varsinaista työmarkkinatoimintaa yhdistys ei hoida. Edunvalvonnan painopiste on Plevanin mukaan lainsäädännön parantamisessa ja oikeuspolitiikassa. Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuuskysymykset ovat tärkeitä painopistealueita. – Yhdistys on usein kriittinen maan hallituksen kantojen suhteen. Yritämme kyseenalaistaa näkökulmia, Plevan kertoo toimintatavoista. Kansallinen turvallisuus ja perusoikeuksien suhde terrorismin vastustamiseen on luonnollisesti tällä hetkellä kuuma keskustelunaihe Yhdysvalloissa, samoin samaa sukupuolta olevien avioliitot. Ne ovat mahdollisia joissakin osavaltioissa, kuten Massachusettsissa. – Juristin rooli corporate governance -kysymyksissä on tapetilla, Plevan jatkaa ajankohtaisten aiheiden listaa. Jäsenkunnan omista ongelmista Plevan mainitsee stressin ja alkoholin liikakäytön. Yhdistys tarjoaakin psykiatrin apua ja sillä on myös terveysalan henkilökuntaa. Ay-liike hajallaan Ammattiliittojen asema Yhdysvalloissa on heikko. Ay-liike hajosi viime vuoden heinäkuussa kahtia, kun kaksi yli kolmea miljoonaa työntekijää edustavaa liittoa erosi keskusjärjestö ACL-CIOsta. Sittemmin eroamisia on tullut vielä lisää. Eronneet järjestöt perustivat yhdessä viiden muun järjestön kanssa uuden kuutta miljoonaa jäsentä edustavan ay-keskusjärjestön, jonka nimeksi annettiin Change to Win. AFL-CIOon kuului 13 miljoonaa jäsentä ennen hajoamista. Tällä hetkellä palkansaajien järjestäytymisaste Yhdysvalloissa on 12,5 prosenttia. Yksityisen sektorin työntekijöistä vain kahdeksan prosenttia kuuluu ammattiliittoon. Change to Win -keskusjärjestö onkin ilmoittanut käyttävänsä 620 miljoonaa euroa vuodessa jäsenhankintaan.Terveydenhuoltohenkilöstö, opettajat, muusikot ja rakennustyöntekijät ovat esimerkkejä paremmin järjestäytyneistä ammateista. New York City Bar ei ole ammattijärjestö. Yhdistyksen edustajien kommentit ammattiliitoista ovat erisuuntaisia: – Amerikkalaiset luulevat olevansa kuin John Wayne preerialla. Täällä on vallalla individualistinen ajattelumaailma. Ihmiset kuvittelevat, etteivät he tarvitse liittoja vaan pärjäävät yksin, kommentoi asianajaja Debra L. Raskin amerikkalaisten suhtautumista ammattijärjestöihin. – Ay-pamput ovat samanlaisia kuin työnantajat. He elelevät jäsenten rahoilla ja tekevät asioita mitä ei pitäisi, sanoo puolestaan Anne C. Vladeck, hänkin asianajaja. Amerikkalaista ay-liikettä syytetäänkin liiasta politikoinnista. Change to Win aikoo panostaa vähemmän politiikkaan ja sen keskeisin tavoite on ay-liikkeen jälleenrakennustyö. Syrjintäjutut yleisiä Työsuhderiidoissa amerikkalaiset palkansaajat joutuvat palkkaamaan itse asianajajan, mikä tulee kalliiksi. Osan kuluista voi saada takaisin ainoastaan syrjintäjutuissa, jotka ovatkin Yhdysvalloissa yleisiä. Tämä ei ole ihme, sillä syrjintään vetoaminen on käytännössä ainoa keino päästä kiinni irtisanomisiin. Muutoin irtisanominen on täysin vapaata ja peruste voi olla mikä tahansa. – Eurooppalaiselle voi olla shokki, että 20 vuotta samassa työpaikassa työskennellyt työntekijä voi saada potkut hetkessä ilman mitään perustetta, työoikeuteen perehtynyt Anne Vladeck kertoo. Hänen mukaansa irtisanomistapauksissa yritetään aina löytää jotakin syrjintään liittyvää, muussa tapauksessa vahingonkorvauksista on turha haaveilla. Systemaattiseen syrjintään puuttumisessa ryhmäkanne on ainoa tehokas tapa. – Syrjintäperusteiden kirjo on laaja. Vladeckin mukaan monet vitsailevat, että mikä tahansa peruste kelpaa syrjintäperusteeksi. – Aviosääty, kotiväkivalta, vajaakuntoisuus, fyysinen olemus…, hän luettelee mahdollisia syrjintäperusteita ja toteaa, että määrittely on hyvin vaikeaa. Tuomari vaaleilla Vieraillessamme New Yorkin liittovaltion tuomioistuimessa seurasimmekin oikeudenkäyntiä, jossa intiaanialkuperää oleva kantaja väitti joutuneensa syrjinnän kohteeksi jäätyään ilman ylennystä. Toinen seuraamamme juttu koski italialaisen mafiaperheen uhkapelibisnestä. Liittovaltion tuomari Sidney Stein johti puhetta ammattimaisin ottein. Hänellä on oma hieno oikeussali, kolme lakimiesavustajaa sekä sihteeri. Liittovaltion tuomarin nimittää Yhdysvaltain presidentti. Stein kertoo, että tuomariksi nimitettävältä vaaditaan kokemusta, oikeudenmukaisuutta sekä kykyä kohtuusajatteluun. Amerikkalaiskollegat kuitenkin paljastavat, että senaattoriystäviäkin tarvitaan valtion virkaan pääsyssä. Monissa osavaltion tuomioistuimissa tuomarinvirat ovat määräaikaisia ja tuomari voidaan valita vaaleilla. Suomalaisista tämä tuntuu kovin vieraalta. Myös New York City Bar -yhdistyksen edustajat pitävät tilannetta valitettavana. – Se on masentavaa. Mitä äänestäjät voivat tietää tuomarin juristin kyvyistä, huokaa Debra Raskin. Yhdistys vastustaa vaalien käyttöä, mutta systeemi on säilynyt, koska sillä on paljon vahvoja kannattajia. Järjestelmä altistaa myös korruptiolle. Yhdistyksen mukaan tuomari Steinin resurssit ovat hyvät ja palkkakin varmasti kohtuullinen, mutta joka paikassa ei ole niin. Tuomareiden palkkaus on Bettina Plevanin mielestä Yhdysvalloissa iso ongelma. Bar Associationin edustajat puhkeavatkin railakkaaseen hihkuntaan kuullessaan, että Suomessa tuomaritkin voisivat mennä lakkoon. – Yhdysvaltojen tuomioistuinjärjestelmä on kaksijakoinen. Se jakautuu liittovaltion ja osavaltion tuomioistuimiin. Osavaltion tuomioistuin voi käsitellä mitä tahansa juttuja, liittovaltion oikeusistuimet vain valikoituja, selostaa järjestelmää Holland & Knightin osakas Barry Vasios. – Ulkomaisten yritysten kartellijutut käsitellään yleensä liittovaltion tuomioistuimessa. Tämä johtuu siitä, että taustalla on Yhdysvaltain kongressin hyväksymä lainsäädäntö, Vasios kertoo. Vasios on erittäin tunnettu ja arvostettu juristi Yhdysvalloissa. Siitä huolimatta hänellä on aikaa kertoa seikkaperäisesti myös Etelä-Manhattanin rakennusten historiasta matkalla tuomioistuimesta Holland & Knightin toimistoon. Vastaanotto on kaikkialla New Yorkissa ollut todella ystävällinen. USA:n markkinoille menon riskit hallittava 1200 juristia työllistävän Holland & Knight asianajotoimiston osakas Michael J. Student ottaa meidät vastaan World Trade Centerin kaksoistornien sijaintipaikan viereisessä toimistossa. Asianajotoimisto on yksi Yhdysvaltain suurimpia. Terrori-iskun jälkeen New Yorkin toimipiste joutui kahdeksi viikoksi evakkoon muualle – mm. paperia oli joka puolella. Eräs toimiston juristeista menehtyi tornien kaatuessa. Hän oli vapaapalokuntalainen, joka lähti välittömästi apuun turmapaikalle. Studentilla on laaja kokemus suomalaisten yritysten etabloitumisesta Yhdysvaltoihin. Hänen asiantuntemukseensa ovat turvautuneet Orion, Nokia, Alko ja monet muut. – Suosittelen Yhdysvaltoihin etabloituvaa suomalaisyritystä ottamaan yhteyttä meihin, Student vakuuttaa ja häntä on helppo uskoa. – Yhdysvaltoihin sijoittautumisessa on korkeat riskit, Student jatkaa. Toimiston osakkaista 40 hoitaa pohjoismaisten yritysten asioita. Keskeisimpiä kysymyksiä USA:n markkinoille tulossa on valita oikeanlainen oikeudellinen toimintamuoto. – Haaraliike on helpoin tapa, mutta ei suositeltava. Vahingonkorvaukset voivat tällöin kanavoitua suomalaiseen emoyhtiöön. Myös verotuksen kanssa voi tulla ongelmia, Student varoittaa. Hän suosittelee erillisen oikeudellisen yksikön perustamista, jolloin ulkomainen emoyhtiö on ”turvassa”. Tärkeää on myös valita tilanteeseen sopivin yhtiömuoto. Ja taas kuulemme McDonaldsin tapauksesta. – On tärkeää suojata emoyhtiö altistumiselta tämäntapaisille jutuille, Student varoittaa. Student suosittelee useimmissa tapauksissa yhtiön perustamista Delawaren osavaltioon. Hän pahoittelee osavaltion mainetta rahanpesufirmojen sijaintipaikkana. – Kyseessä on käyttäjäystävällinen, palvelualtis ja turvallinen paikka. Yrityksen perustaminen onnistuu päivässä, hän vakuuttaa. Rekisteröitymismaksut ovat kuitenkin korkeat, koska kyseessä on osavaltion bisnes. Huonona puolena Student myöntää, että yhtiön nimi on suojattu vain rekisteröitymisvaltiossa. – Joku voi nostaa kanteen ja sitten siitä on vain päästävä eroon, hän kiteyttää. Luottamus Yhdysvaltain talouteen kunnossa Yksi Yhdysvalloissa toimivista pohjoismaisista yrityksistä on Nordea. Pankissa luotetaan Yhdysvaltain talouden kasvuun. – Yksityinen kulutus on Yhdysvaltain kansantalouden moottori, uskoo luottojohtaja Gerard Chelius. Ongelmina hän mainitsee Lähi-Idän tilanteen, öljyn korkean hinnan, negatiivisen vaihtotaseen ja budjetin alijäämäisyyden. Viimeksimainittu on kuitenkin hänen mukaansa enemmän poliittinen kuin taloudellinen ongelma. Luottojohtaja on varovainen kannanotoissaan ja muistuttaa, ettei hän puhu politiikkaa, vaan esittää omia henkilökohtaisia arvioitaan politiikasta. Treasury-toiminnoissa työskentelevän Raymond Calan mukaan yksittäisen kuluttajan kannalta uhkakuvan muodostaa myös asuntojen korkea hinta. – New Yorkissa asuminen on todella kallista. Tuloverot ovat noin 32–38 %, kiinteistöverot ovat korkeat ja liikkuminen kallista. Työssäkäynti lähiöistä lohkaisee noin 500 dollaria kuukaudessa. Lähijuna on hyvä työllisyyden mittari: jos paikkoja on vapaana, on talous nousussa! hän selostaa. EU kantava voima YK:ssa New Yorkin koulutusmatkan itsestään selvä kohde on YK. Suomen pysyvä edustaja YK:ssa on suurlähettiläs Kirsti Lintonen, jota on viime aikoina työllistänyt etenkin YK:n reformi – ensimmäinen järjestön historiassa. Lintonen puolustaa reformia. Sitä on hänen mukaansa parjattu suomalaisessa mediassa liikaa ja ihan suotta. Lintonen pitää saavutuksena mm. yksimielisyyttä suojeluvastuusta: kansalaisia täytyy voida suojella, mikäli valtio ei itse siihen pysty. Periaate on tärkeä Lintosen mukaan mm. Afrikan maille. Myös rauhanturvakomission perustaminen täyttää aukon YK:n organisaatiossa. Sen avulla voidaan tukea konfliktista toipuvaa valtiota. Myös YK:n pääsihteerin asema puhuttaa, koska nykyisen pääsihteerin Kofi Annanin kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Etenkin USA ja EU vaativat YK:hon hallintoremonttia. – Pääsihteeristä haluttaisiin tehdä avoin toimitusjohtajatyyppi, jolla olisi enemmän toimintavapautta, mutta myös tilivelvollisuus asioista, Lintonen kertoo. Turvallisuusneuvoston reformin on sen sijaan toistaiseksi estänyt valtakilpailu. Veto-oikeudestakaan ei haluta luopua. – Saksa vastaan Italia, Argentiina ja Meksiko vastaan Brasilia, Kiina vastaan Japani…, Lintonen luettelee valtataistelun kipupisteitä. Itsemurhapommittajat hiertävät sopimusneuvotteluja Ei ole yllätys, että terrorismi on yksittäisistä aiheista noussut reformin yhteydessä eniten esiin. Neuvoteltavana olevan terrorismin vastaisen sopimuksen tarkoituksena on saada aikaiseksi rajanveto valtion itsemäärämisoikeuteen. – Itsemääräämisoikeuden on väistyttävä, jos kyseessä on kansanmurha. Tarkoituksena on Ruandan tyyppisten tilanteiden estäminen. Sellaista ei voi katsoa sivusta, Lintonen linjaa. Oikeudellinen neuvonantaja Anna Sotamaa neuvottelee terrorismin vastaisesta sopimuksesta. Sotamaa edustaa Suomea erilaisissa oikeudellisissa komiteoissa. Hänen mukaansa YK:n sopimuksilla on keskeinen rooli kansainvälisen oikeuden kehittämisessä. Työ on hidasta: terrorismin vastainen sopimus piti saada valmiiksi jo vuonna 2001, mutta lokakuussa 2005 työ oli edelleen pahasti kesken. – Vaikeuksia tuottavat palestiinalaiset itsemurhapommittajat. Miten itsemääräämisoikeus ja sen rajat liitetään tähän kysymykseen, Sotamaa kiteyttää sopimuksen solmukohdan. Sotamaan mukaan kaikki ovat toki sitä mieltä, ettei iskuja saa kohdistaa siviileihin. Rajankäyntiä tehdään kansainväliseen humanitääriseen oikeuteen, jonka mukaan sotilaskohteisiin tehtävät iskut ovat sallittuja. |