Suomen malli on epämääräinen käsite. Sillä tarkoitetaan tapaa, jolla työ- ja virkaehtosopimuksissa jatkossa sovitaan palkankorotusten kustannusvaikutuksesta. Mallia sorvataan yhä. Kukaan ei tunnu tietävän, miten mallin tulisi toimia tai miten siihen tulisi sitouttaa kaikki järjestöt mukaan.
Mallin taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittama kilpailukykysopimus, jonka mukaan seuraava neuvottelukierros tapahtuu liittokohtaisesti siten, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua ja työllisyyttä. Myöhemmin mallia täsmennettiin maan hallitukselle niin, että sillä ”tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa”.
Mallin katsotaan rantautuneen meille Ruotsista, jossa sitä toteutetaan vientiteollisuusvetoisesti. Vientiteollisuuden tilanne määrittelee, millainen on maksimissaan tes-kierroksen kustannusten nousuvara. Muut alat sitoutuvat tähän, koska teollisen pohjan turvaaminen on maan talouden – myös julkisen talouden – kannalta elintärkeää. Jokainen käy kuitenkin omat neuvottelunsa itse.
Suomen malli on tällä hetkellä pitkälti perinteisten vientiliittojen projekti. Vientiliittojen oman mallin on määrä olla valmis maaliskuussa. Muiden mahdollisuudet
vaikuttaa suunnitteilla olevaan malliin ovat olleet rajalliset. Näkemykset ovat levällään, ja ilmassa on paljon valtataistelun tuntua. Sopimisen tärkein edellytys on kuitenkin luottamus. Kaikkien alojen yksityisellä ja julkisella sektorilla pitää pystyä luottamaan siihen, että niiden asema tulee huomioiduksi.
Mallista pitäisi sopia nyt. Vuoden 2017 neuvottelukierros on edessä nopeammin kuin huomaammekaan. Kysymys ei ole siitä, kuka selättää ja kenet, vaan miten oikeasti edistetään Suomen etua.
Jore Tilander, Lakimiesliiton toiminnanjohtaja
jore.tilander@lakimiesliitto.fi
