Oikeustieteellisistä tiedekunnista valmistuu vuosittain työelämään satoja ammattilaisia. Useamman vuoden opiskelurupeaman jälkeen tutkintotodistus on molemminpuolinen ilon aihe – sekä yliopisto että vastavalmistunut ovat odottaneet työelämän ovien avautumista. Tiedekuntien kannattaisi pitää kuitenkin tiukemmin kiinni työelämään siirtyneistä osaajista, kehottaa alumniyhdistys Senilexin puheenjohtaja Mikko Heinonen.
– Alumnit ovat yliopistolle tärkeä voimavara, jota ei osata hyödyntää Suomessa vielä tarpeeksi hyvin. Maailmalla alumnit ovat yliopistojen johdossa, mutta täällä ollaan vasta sen tien alussa. Alumneilla olisi paljon annettavaa yliopistoille niiden kaikissa kolmessa tehtävässä: opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskuntasuhteiden luomisessa, Heinonen sanoo.
Kokemus työmarkkinoilta arvokasta
Senilex käynnisti viime vuonna yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa varainkeruukampanjan, jonka tavoitteena on mahdollistaa oikeustieteen alumnien osallistumisen entistä paremmin opetus- ja tutkimustyöhön. Keräys jatkuu vuoden 2017 lopulle asti, mutta Heinonen uskoo, että valmiudet palkkaukseen saavutetaan jo vuoden päästä.
– Alumnien kokemus ja havainnot työmarkkinoilta ovat opiskelijoilla arvokasta tietoa. On hienoa, että sitä päästään hyödyntämään opetuksessa.
Moni alumni työskentelee sellaisissa tehtävissä, jotka saattavat jäädä yliopistomaailmassa etäisiksi. Esimerkiksi kehittyvillä oikeudenaloilla, kuten rahoitusmarkkinoilla, tietosuojalainsäädännössä ja lääkealalla toimivien alumnien osaaminen ja näkemys olisivat omiaan rikastuttamaan opintoja.
– Oikeustieteen opiskelijoille olisi tärkeää ja mielenkiintoista saada otetta myös niihin asioihin, joita yliopisto ei pysty kattamaan. Alumnien kautta siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Rooli korostuu heikossa taloustilanteessa
Heinonen uskoo, että yliopistojen heikossa taloustilanteessa alumnien rooli tulee korostumaan entisestään. Alumnit voivat edesauttaa yliopistoja luomaan kansainvälisesti kilpailukykyistä opetusta sekä auttaa rahankeruun järjestämisessä.
– Jatkossa yliopistojen rahoitus tulee koostumaan entistä enemmän yksityisrahoituksesta. On myös selvää, että yliopistot joutuvat kilpailemaan rahoituksesta, oli se sitten julkista tai yksityistä.
Alumniverkoston hyödyntäminen on myös kustannusten kannalta yliopistoille järkevää.
– Alumnit ovat yleensä vahvasti sitoutuneita yliopistoon. Kun kokemus yliopistosta on positiivinen, monet antavat saamaansa hyvää mielellään takaisin.
**
Senilex ry
Senilex ry on vuonna 2000 perustettu ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys Suomessa.
Yhdistyksen jäseniksi voidaan ottaa Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet henkilöt.
Senilex tarjoaa Turun oikeustieteellisen alumneille kanavan ylläpitää opiskeluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita ja mahdollisuuden tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta lakimieskuntaa.
Senilexin funktiona on myös edesauttaa yhteistyötä erilaisissa tehtävissä toimivien lakimiesten ja oikeustieteen opiskelijoiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan välillä.
Senilexin hallituksen perustamasta stipendirahastosta jaetaan valmistuneille stipendejä publiikkien yhteydessä kaksi kertaa vuodessa.
Lisätietoja: www.senilex.fi
**
Taloustilanteessa kasvua näkyvissä
Iloinen puheensorina täyttää OP:n hulppean pääkonttorin aulan Helsingin Vallilassa. Viitisenkymmentä alumniyhdistys Senilexin jäsentä on saapunut paikalle tutustumaan OP Ryhmän uutuuttaan kiiltelevään konttoriin. Kun kuulumiset on vaihdettu ja puitteita ihailtu, on virallisen osuuden aika.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen valottaa Lex-alumneille talouskatsauksessaan näkymiä tulevalle vuodelle. Heiskanen on Suomen talouden suhteen toiveikas, vaikka pitkään jatkuneelle heikolle talousjaksolle ei ole näkyvissä loppua vielä tänä vuonna.
Bruttokansantuotteeseen odotetaan vain vajaan prosentin kasvua vuonna 2016.
– Suomessa ollaan tällä hetkellä tärkeiden päätösten äärellä: Miten kohentaa Suomen taloustilannetta niin, ettei aihetta lakkoiluun tule. Epäonnistuminen voi johtaa siihen, että talouden heikko kehitys jatkuu, Heiskanen sanoo.
Taloustilanteen kohentamisurakkaa viedään hankalissa olosuhteissa läpi, sillä maailmantalous ei juurikaan tarjoa lisävetoa Suomen viennille.
– Hyvää maailmantalouden tilanteessa on öljyn hinnan lasku, minkä takia inflaatio jää matalaksi. Tämä hyödyttää suomalaista kuluttajaa ja sitä kautta Suomen taloutta.
Jos kaikki talouden kohentamistoimenpiteet saadaan vietyä suunnitellusti läpi, Suomen bruttokansantuotteen voidaan odottaa kasvavan 1,5 prosentilla vuonna 2017.
Heiskanen nostaa katsauksessaan esille myös maahanmuuton vaikutukset Suomen talouteen.
– Jos maahanmuutto jatkuu entisenlaisena, sillä voi olla myönteinen vaikutus Suomen taloudelle. Jos maahanmuuttajien määrä kasvaa vielä nykyisestä, se voi kääntää työllistymisasteen nousuun ja kasvattaa bruttokansantuotetta 1,5 prosenttia.
