Annaliisa Lehtinen on kuntajuridiikan ytimessä

Annaliisa Lehtinen tuntee niin yritys- kuin kuntajuridiikankin kovat ytimet.

Hän on työskennellyt nimekkäässä asianajotoimistossa.

Hän on ollut mukana leipomassa kasaan Suomen suurinta kuntafuusiota, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitosta.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Pikkutyttönä olin varma, että minusta tulee arkkitehti. Piirtelin taloja kaiket päivät ja tein hienoja sisustussuunnitelmia.

2 §. Valaistuminen. Lähdin Minnesotaan vaihto-oppilaaksi 1980-luvun puolivälissä. Siellä suosikkisarjani tv:ssä oli LA Law. Siinä oli hohtoa ja glooriaa. Se oli kerralla pam. Sillä tiellä ollaan.

2. luku: Lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Tämä uusin, 1.5.2015 voimaan tullut uusi kuntalaki on kyllä selkeä.

Kunnallisvalitus on sen ainoa murheenkryyni. Ei ole mitään järkeä, että kuka tahansa kunnan jäsen saa valittaa yleisesti vaikkapa mistä tahansa kunnan kaava­päätöksestä. Hankkeet seisovat ja tontit tyhjillään jopa ihan ydinpaikoilla. Kenen etu?

2 §. Kamala laki. Olen allerginen erityisesti ympäristö- ja verolaeille. Arvonlisäverolaki – huh huh, sitä en jaksaisi pyöritellä.

3. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Etevä lakimies on laaja-alaisesti sivistynyt ja sovinnollinen. Hyvä juristi näkee jo kaukaa, kuinka riitatilanteissakin päästään maaliin ilman kankeata käräjöintiä. 

2 §. Tomppeli juristi. Onneton juristi rakastaa omaa ääntään ja omaa egoaan yli kaiken. Hän on myös kuuro toisten puheelle.

4. luku: Suomalaisesta kunnallishallinnosta

1 §. Vahvuudet. Etenkin suuret kunnat ovat mahtavia ja kiehtovia konserneja. Myös kumppanuudet esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajien kanssa ovat kunnallishallinnonkin kovaa ydintä nykyään, kun kassanpohja on tullut vastaan. Kumppanuuksia pitäisi jokaisen kunnan tavoitella aktiivisesti.

2 §. Heikkoudet. Demokratia on – tietysti – hieno asia. Joskus poliittinen päätöksenteko on kylläkin tosi puuduttavaa.

Olisi ihanteellista, jos kunnallishallinnossakin kyettäisiin erottamaan puhtaan poliittiset linjaukset ja kirkkaan professionaalit ratkaisut toisistaan.

5. luku: Kuntajuridiikan arjesta

1 §. Usein kysytyt kysymykset.  ”Onks pakko kilpailuttaa?” On, kyllä se on pakko.

2 §. Usein unohdetut kysymykset. ”Voitko tulla mukaani neuvotteluihin?” Tuon kysymyksen haluaisin kuulla nykyistä useammin.

On viisasta, että keskustelu lähtee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikeille raiteille. Juristin pitäisi olla mukana kuvioissa jo hankkeita suunniteltaessa ja sopimuksia luonnosteltaessa.

Myös esteellisyyskysymyksiin herätään silloin tällöin liian ­myöhään.

6. luku: Juristien määrästä kunnissa

1 §. Ylimiehitystä? Ei meitä kuntakentällä ruuhkaksi asti ole. Suomessa on jopa 30 000 asukkaan kuntia, joilla ei ole omaa lakimiestä.

2 §. Alimiehitystä? Oma juristi ei ole kunnalle itseisarvo. Jos riittävän pätevää persoonaa ei osu kohdalle, juristipalvelut voi aina myös ostaa. 

7. luku: Kunta- ja sote-uudistuksesta

1 §. Lähtökohta. Tekeillä oli ja on edelleen itsenäisen Suomen mittavin paikallis- ja aluehallinto­uudistus. Se on valtava kakku.

2 §. Saldo. Hankkeessa on menty kaaoksesta toiseen. Kuntaliitospyrkimykset kaatuivat kokonaan. Sote-uutisoinninkin seuraamisessa olen pitänyt välillä tietoista paastoa.  

8. luku: Itsehallintoalue- ja sote-uudistuksesta

1 §. Itsehallintoalueista. Itsehallintoalueet näyttävät vihdoin aivan kelvolliselta pelinavaukselta. Ne ovat hyvä pohja sote-palvelujen järjestämiselle. Toivon hartaasti, että niiden päälliköt valitaan maan parhaiden ammattijohtajien joukosta – ilman pienintäkään puoluesuhmuroinnin varjoa.

2 §. Peruskuntien roolista. Jännäksi menee. Mitä jää peruskuntaan jäljelle, jos ja kun itsehallinto- ja sote-alueet toteutuvat? Jäävätkö kunnat vain näpertelemään pienten asioiden kanssa? Tarvitaanko enää nykyistä kuntamäärää?

9. luku: Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Jyväskylän seudun kuntafuusio vuonna 2008, ehdottomasti. Se on asukasluvultaan Suomen suurin kuntaliitos. Olin siinä prosessissa vastuullisessa asemassa. Me teimme sen tyylikkäästi ilman pienintäkään kompurointia.

2 §. Karvain tappio. KHO kumosi yhden Jyväskylän kaupungin kiinteistökaupan, minun mielestäni omituisin perustein.

KHO katsoi, että tarjouskilpailulla myytyä kiinteistöä ei oltu kaupiteltu tarpeeksi, eikä näin voitu olla varmoja, olisiko siitä saatu parempi hinta. KHO penäsi myös arvio­kirjan perään, jota tarjouskilpailuissa ei edes edellytetä. Kohdetta kaupattiin nettiä myöden myös lehdessä ja ammatti­välittäjille, mutta vain yksi tarjous tuli. KHO:n ratkaisua vieroksuivat monet, eikä se kerta kaikkiaan mennyt omaan kaaliini.

10. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste.
Sitruuna­pippuri.

2 §. Herkkuruoka. Ahvenfileet.

3 §. Paras juoma. Samppanja.

4 §. Kaunein kukka. Valkoinen ruusu.

5 §. Väri ylitse muiden. ­Valkoinen.

6 §. Rakkain romaani. ­Gogolin Kuolleet sielut.

7 §. Elämän tarkoitus. Onnellisuus. Se on tasapainoa, rauhaa, harmoniaa.

8 §. Lempilausahdus. ­Sitä saa mitä tilaa.

**

Annaliisa Lehtinen

  • s. 1970, Kankaanpää
  • OTK 1999, Turku
  • VT 2001, AA 2004
  • Keski-Suomen TE-keskus, 
  • lakimies 1999–2000
  • AA-toimisto Puranen & Kivi­luoto, avust. lakimies ja asianajaja 2001–2004
  • Jyväskylän KäO, KäT sij. 
  • 2004–2007
  • Jyväskylän kaupunginlakimies 2008–2011
  • AA-toimisto Castrén & ­Snellman, Counsel 2011–2014
  • Mikkelin kaupunginlakimies ja vt. kehitysjohtaja 2014–2015
  • Jämsän kaupungin hallinto­johtaja 2015–
  • Suomalainen lakimiesyhdistys K-S osasto, hall. jäsen ja siht. 2004–2005
  • Jyväskylän orkesterin ystävät ry, hallituksen jäsen ja varapj. 2007–2009
  • Perhe: kolme tenavaa, joista yksi jo maailmalla
  • Harrastukset: vapaahiihto, maastojuoksu, karaoke

**

Teksti ja kuva: Ari Mölsä