Asiatyylin ammattilaiset

Kun katsoo erään menestyvän helsinkiläisen asianajotoimiston netti­sivuja, saa yhdellä silmäyksellä kuvan suomalaisen juristin pukeutumisesta. Kuvakarusellissa pyörii eri ikäisiä miehiä­ ja naisia, joilla on aivan samanlaiset vaatteet: naisilla tummat jakut, miehillä tummat puvut ja kravatit. Jokaisessa takissa on sama tylsä kaulusmalli: lovikaulus. Kuvissa ei näy yhtä ainoaa taskuliinaa, ei rusettia.

Haluavatko nämä huippuosaajat tahallaan antaa itsestään tasapaksun­ ja keskinkertaisen vaikutelman? Kuin he pelkäisivät erottua toisistaan ja ­seinästä.

Vai onko tarkoitus esittää uskottavaa ja luotettavaa ja muistuttaa, että meidän yrityksessämme mennään asia, ei tyyli edellä?

Myös Margaret Thatcher ajoi aikoinaan tärkeitä asioita, mutta oliko hän epäuskottava suureellisessa pallo­kampauksessaan ja valtavissa olkatoppauksissaan?

Ei, sillä ne olivat ajan muotia ja Thatcherilla oli karismaa. Kun hallitsee asiansa, pukeutumisessa voi ottaa vähän vapauksiakin.

Muoti värittää ja muuttaa myös juristien elämää. Reilut kaksi­kymmentä vuotta sitten suomalaisissa asianajotoimistoissa naisia saatettiin vielä vaatia pukeutumaan hameeseen – ja sukkahousuihin.

– Jos ei ollut hametta tai sukka­housuja, siitä huomautettiin välittömästi. Asiasta oli oikein kirjalliset ohjeet, kertoo alalla pitkään ollut juristi.

Nykyisin pukeutuminen on paljon vapaampaa. Casual friday -ilmiö on muuttanut juristienkin vaatekaappia: nyt toimistoihin lampsii miehiä farkuissa tai kangashousuissa ja naisia kotelomekoissa. Pukua ja solmiota ei välttämättä käytetä enää kuin asianajotoimistoissa ja asiakastapaamisissa.

Tavallaan se on sääli, sillä puku on verraton vaate. Se peittää esimerkiksi puuttuvan värisilmän ja tyylitajun, ja puku sopii joka paikkaan sekä tilanteeseen.

Mutta laadukas ja hyvin leikattu sen pitää olla. Liian suurilla puvun­takeilla ja purjelahkeilla ei luoda ­luotettavaa kuvaa.

Kuumin tyylikysymys näin kesän alla on housujen pituus. Eräs alan konkari törmäsi viime kesänä asianajo­toimistossa nuoreen miesjuristiin, jolla oli shortsit.

– Hän ei varmaankaan odottanut vieraita, mutta kyllä minä nikottelin hetken näylle. Sillä hetkellä tajusin, että ajat ovat tosiaan muuttuneet, ja tunsin itseni vanhaksi. Nykynuoriso ei tiedä mitään aiemmista pukeutumissäännöstä. Urani alussa shortsit työasuna olisivat olleet potkujen paikka.

Oletko pakkaamassa laukkua työmatkaa varten? Jos menet Lontooseen, viikkaa mukaan konservatiivisimmat mutta hyvin leikatut pukusi. Cityn suosikkikuosi on liituraita, ja siellä herrojen huippulaadukkaat kengät­ kiiltävät aamusta iltaan.

– Cityssä ei näe samanlaisia läskipohjia kuin Suomessa, eräs Lontoossa vaikuttanut suomalaisjuristi kertoo.

Jos siis olet läskipohjamies, hankkiudu lentokentältä suoraan pukumiesten paratiisiin Jermyn streetille­ ja osta uudet kengät. Olet niiden arvoinen ­– myös palkkiosi maksavan ­asiakkaasi mielestä.

Suomessa juristit pukeutuvat nuorena konservatiivisemmin ja ­vanhemmiten rennommin. Kokemuksen ­karttuessa uskottavuutta ei enää tarvitse hakea vaatteista.

Lontoossa ongelma on ollut päinvastainen. Nuorten naisjuristien minihameet nousivat otsikoihin kaksi vuotta sitten, kun prinssi Harryn aikaisempi tyttöystävä, Chelsy Davy, oli menossa töihin lontoolaiseen Allen & Overy –firmaan.

Davy tunnetaan lyhyistä hameistaan, mutta Allen & Overyn puku­koodiin ne eivät sopineet. Johto oli niin kyllästynyt nuorten naistyön­tekijöidensä mikrohelmoihin ja maksi­korkoihin, että aiheesta lähti työn­tekijöille sähköposti, joka vuodettiin julkisuuteen. Viestissä ohjeistettiin, ettei töihin tulla myöskään kampaamattomassa tukassa tai sen näköisenä kuin olisi menossa bailaamaan eikä asiakkaiden lakiasioita hoitamaan.

Diskotyyli ei pue juristia Suomessakaan, kuten eivät avoimet kaula-aukot, revityt farkut tai ylipäätään mikään, mikä varastaa asiakkaan huomion itse asiasta. Naisen elämä on juridiikassakin yhtä tasapainoilua muodikkuuden ja asiallisuuden välillä.

Entäpä kravatit: kyllä vai ei? Britit pitävät niistä kiinni, mutta esimerkiksi Amsterdamissa tapaa enää harvoin solmiojuristeja, Kööpenhaminasta ja Tukholmasta puhumattakaan. Store­planilla pyörivien huipputrendikkäiden herrojen Tiger of Sweden -puvut nuolevat pintaa ja lahkeet ovat kapeat, lähes pillit.

Juristin vaatekaappi on helppo muttei halpa koota, sillä sieltä pitäisi löytyä istuvia, laadukkaita, klassisia ja elegantteja vaatteita ja asusteita. Naispuolisille juristeille hyviä tyyliesikuvia on tarjolla esimerkiksi Seinen molemmilla rannoilla. Pariisi­tarten ­hiukset on aina kauniisti leikattu, meikki on huomaamaton mutta huoliteltu, iho hyvässä kunnossa ja manikyyrit­ kohdillaan. Vaatteissa on jännittäviä ­leikkauksia, mutta ne eivät huuda trendejä vaan laatua. Laukut ovat ­Célineä, Chanelia tai Chloéa.

Miehet voivat yhdistää Tukholman­ trendikkyyden Lontoon pysähtyneisyyteen. Lontoosta haetaan kengät ja nerokkaat pukujen leikkaukset, mutta puvuttomiin päiviin napsitaan ­ideoita Tukholmasta: vaikkapa herro­jen geelillä­ laitetuista kampauksista sekä kauniista kauluspaidoista ja kashmirneuleista.

Päättäkäämme istuntomme loppu­lausuntoon. Se kuuluu näin:

1. Shortsit ja niihin kuuluvat bleiserit ovat muotia ja kiva asu – vapaa-ajalle tai työmatkalle Bermudalle.

2. Solmio kulkee varmuuden vuoksi mukana laukussa, ja työpaikan kaapissa säilötään kuumimpinakin kesäpäivinä laadukasta pukua ja valmiiksi kiillotettuja kenkiä.

3. Naisia pukee missä ja millon tahansa yksinkertainen kietaisu- tai kotelomekko ja ohut neuletakki sekä siistit ballerinat. Asukokonaisuus mahtuu pieneenkin käsilaukkuun.

4. On parempi yli- kuin alipukeutua, sillä onhan hyvä varautua kaiken varalle – mutta senhän te juristit toki tiedättekin.