Kimmo Nuotio tunnetaan parhaiten rikosoikeuden professorina, mutta hän on myös yliopistomaailman yleismies Jantunen – takapiru, joka ei tee itsestään numeroa.
Hän on ollut luomassa ja kehittämässä Vaasassa annettavaa kaksikielistä juristikoulutusta, joka täyttää tänä vuonna 25 vuotta.
Hän on toiminut vuosia oikeustieteen alan valtakunnallisen tutkijakoulun johtajana.
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaniksi hän tuli vuonna 2010, kun opiskelijat olivat pyytäneet häntä ehdolle. Dekaanivuodet ovat sattuneet vaativaan murroskohtaan.
Nuotio näkee, että maailman muutokseen kannattaa heittäytyä mukaan.
Esimerkiksi jakamistalouden uudet ilmiöt tarjoavat huikeita näkymiä niin tutkijoille kuin käytännön lakimiehille.
Nuotio on vienyt tiedekuntansa yhteistyöhön Kiinan, Venäjän ja jopa Meksikon suuntaan, koska myös suomalaiset juristit tarvitsevat Euroopan ulkopuolisia näkökulmia.
Pykälöikäämme.
1. luku: Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma. Ei selkeää muistikuvaa. Juristiksi en ainakaan ymmärtänyt haluta. Suvussa ei ollut lakimiehiä.
2 §. Valaistuminen. Oma valaistumiseni oli ehkä enemmälti sitä, että ymmärsin nimenomaisesti yliopistouran olevan minun juttuni. Tuo suuri oivallus tapahtui noin kolmen vuoden opintojen jälkeen. Oikikseen kulkeuduin, koska ajattelin, että oikeustiede käsittelee kiinnostavia yhteiskunnan asioita.
2. luku: Lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Rikoslaki, tietenkin. Se on oikeastaan monin kohdin aika selkeä.
2 §. Kamala laki. Välillä tulee vastaan sellaisia lakitekstejä, jotka ovat kuin vierasta kieltä. Ei minusta lainvalmistelu yleisesti ottaen ihan kamalan huonoa ole.
3. luku: Lakimiehistä eliölajina
1 §. Taitava juristi. On hyvä ihmisten kanssa. Nauttii siitä. Palvelee oikeasti muita. Osaa tarjota reiluja ja oikeudenmukaisia ratkaisuja.
2 §. Tomppeli juristi. Luulee itse olevansa universumin keskipiste, jota muu maailma kiertää. Aliarvioi toiset. Vänkää. Pahimmillaan pelaa epäreilusti.
4. luku: Suomen kriminaalipolitiikasta
1 §. Ilon aiheet. Peruslinja on ollut hyvä ja vakaa, vaikka valtakunnanpolitiikassa populismi on jyllännyt.
2 §. Murheenkryynit. En voi mitään sille, että tekee tosi pahaa, kun oikeusministeri on epävarma suhteestaan kuolemanrangaistukseen. Kaipaisin aitoa idealismia. Jos tieliikennekuolemat yritetään saada nollaan, miksei vankeutta voisi edelleen vähentää?
5. luku: Eurooppalaisesta rikosoikeudesta
1 §. Mitä hyvää se on meille tuonut? Tietoisuuden siitä, että rikosoikeus reagoi maailman muutoksiin. Ilman muuta on hyvä asia, että rikosoikeuden alalla eurooppalainen yhteistyö on tiivistynyt.
2 §. Minkälaista takapakkia se on meille tuonut? Kansallinen liikkumavara on joissakin suhteissa kaventunut. Huonoa on ehkä se, että rikosoikeuden soveltamisesta tulee joskus turhan monimutkaista.
6. luku: Kiinalaisesta rikosoikeudesta
1 §. Valon pilkahdukset. Pakkotyörangaistus on poistettu.
2 §. Synkät virrat. Vaikka kuolemanrangaistusta on rajoitettu, sitä käytetään edelleen tolkuttoman paljon.
7. luku: Johtamisesta
1 §. Etevä johtaja. Esimiesasema vaatii todellista nöyryyttä ja ammattitaidon tietoista kehittämistä. Pitää aidosti kiinnostua muista. On osattava kuunnella. On jaettava osaamistaan. Hierarkiat madaltuvat.
2 §. Dekaanin työstä erityisesti. Dekaanin tehtäviin kuuluu myös yhteiskuntasuhteiden hoitaminen. Se on yhä tärkeämpää.
Perustin tiedekuntaani sidosryhmien edustajista koostuvan neuvottelukunnan. Omaa yliopisto-osaamistani haluan jakaa eteenpäin esimerkiksi Taideyliopiston hallituksen jäsenenä.
8. luku: Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Rosmariini.
2 §. Herkkuruoka. Paistetut silakat.
3 §. Paras juoma. Piimä.
4 §. Kaunein kukka. Magnoliapuun kukka.
5 §. Väri ylitse muiden. Taivaansininen.
6 §. Rakkain romaani. Italo Svevon Zenon tunnustuksia, Cervantesin Don Quijote tai Gogolin Kuolleet sielut.
7 §. Ammatillinen esikuva. Monia. Pekka Koskinen, Thomas Wilhelmsson, Juha Karhu, Kevät Nousiainen.
8 §. Elämän tarkoitus. Tehdä asioita, joilla on merkitystä.
9 §. Lempilausahdus. Just do it!
**
Kimmo Nuotio
- s. 1959
- Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, 2010–
- Kutsuttu vuonna 2012 Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi
- Mittava joukko kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä
- OTT 1998, Helsinki
- VT 1991, Vantaa
- OTL 1989, Helsinki
- OTK 1986, Helsinki
- Perhe: kirja-alalla työskentelevä juristivaimo, kaksi poikaa (kauppatieteilijä ja lääkäri), juristiopintoja aloitteleva tytär, cockerspanieli, labbiksen pentu
- Harrastukset: tennis, lenkkeily, purjehtiminen
**
Teksti: Ari Mölsä
Kuva: Roope Permanto
