Lokakuun alussa voimaan tulevat jatkokäsittelyluvan laajennukset kasvattavat merkittävästi lupamenettelyn piiriin kuuluvien juttujen määrää Suomessa, totesi korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo EU-maiden hovioikeuksien presidenttien konferenssin alustuksessa.
Olennaisempaa on valvoa oikeuden laatua kuin lisätä muutoksenhaun määrää. Saman jutun tutkiminen aina uudestaan pohjamutia myöten ei ole järkevää niin asianosaisten intressien kuin ylimääräisistä käsittelyistä aiheutuvien kulujenkaan takia.
– Useimmissa maissa kolme instanssia käsittelee myös saman näytön uudestaan – miksi näin ja mihin tätä kaikkea tarvitaan? Koskelo kysyi.
Hovioikeuksien on keskityttävä muutoksenhaussa oikeuskysymyksiin. Näytön osalta Ruotsissa käytettävä videokuulustelu kävisi Suomessakin. Ensimmäiseen asteeseen tietenkin tarvitaan tekniset menetelmät ja laitteet ennen kuin näytön uudelleen esittämisen kieltoa voidaan edes harkita.
200 000 lakimiestä, miljoonia riitoja
Rooman hovioikeuden, corte di appellon, presidentti Luciano Panzani piti valitusten filtteröimistä vaikeana toteuttaa Italiassa.
– Perustuslaillinen oikeus haastaa lopullinen päätös korkeimman oikeuden edessä on siviilijutuissa vahva ja rikosjutuissa vieläkin vankempi. Tuomareilla on aina oikeus tutkia jutun faktat uudestaan, eivätkä he ole sidottuja noudattamaan alempien tuomioistuinten tulkintoja.
Valitustuomioistuinten asema alempien ja korkeimman oikeuden välissä on Panzanin mukaan epämääräinen. Päätösten vaikutukset tapaoikeuteen ja oikeuslähteisiin ovat niiden runsaan lukumäärän vuoksi vähäiset. Asianajajien on helpompaa vedota suoraan korkeimman oikeuden tuomioihin.
Sekä rikos- että riitajuttujen pitkä käsittelyaika, vaikkakin sitä on viime vuosina onnistuttu lyhentämään, on erityisesti valitustuomioistuinten ongelma. Italiassa on nykyään yli 200 000 lakimiestä, mikä on johtanut juttujen määrän huomattavaan kasvuun. Lakimiesten palkkiot ovat tosin kohtuuhintaisia, mikä takaa halvan mahdollisuuden helppoon riitelyyn pienistäkin asioista.
Filtteröinti jakaa mielipiteitä
Tuomari Francesca Fieconi Milanon valitustuomioistuimesta jakoi Panzanin huolen alempien ja valitustuomioistuinten prosessien pitkittymisestä ja kohtuuttomasta juttumäärästä. Fieconi näkee erityisesti valitustuomioistuinten roolin tärkeänä, kun maahan luodaan parempaa, oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa järjestelmää. Tärkeimpiä työvälineitä ovat resurssien, organisaatioiden, prosessilakien, digitaalisten instrumenttien ja menettelyjen kehittäminen. Lakimiesharjoittelijoiden osallistuminen palkattomaan harjoitteluun on lisännyt vakituisten tuomarien työkapasiteettia.
– Käsittelyaikoja pyritään lyhentämään 2012 säädetyllä lailla filtteröinnistä. Jos päätös valitusasteessa todennäköisesti hylättäisiin, valitusta ei hyväksytä. Filtteriin jää kuitenkin vuosittain vain noin viisi prosenttia kaikista jutuista.
Juttujen filtteröinti tai jatkokäsittelylupa, kuten Suomessa asia ilmaistaan, herätti muutenkin vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Monissa Euroopan maissa, kuten Sloveniassa, menettelyä ei nähdä yhtä mutkattomana kuin Suomessa. Onhan valitusoikeus jokaisen kansalaisen fundamentaali oikeus. Kuitenkin valitusoikeuden rajaaminen voisi johtaa juttujen parempaan valmisteluun alioikeudessa ja sitä kautta nopeampiin päätöksiin, myönnettiin toisaalla.
**
Hovioikeuksien presidenttien konferenssi järjestettiin neljättä kertaa
EU-alueen hovioikeuksien presidenttien konferenssi järjestettiin Turussa 16.–18. syyskuuta. Turun hovioikeuden presidentti Timo Esko piti konferenssin antia erittäin myönteisenä. Osallistujia oli laajalti eteläisestä Euroopasta, ja myös Baltian maat olivat hyvin edustettuina. Pohjoismaissa muutoksenhakujärjestelmän kehittäminen on tarkoittanut lisääntyvää juttujen valikoimista. Etelämpänä perinteistä muutoksenhakujärjestelmää vaalitaan.
– Ei vaikuttanut, että pohjoismaista sanomaa lupajärjestelmän autuudesta olisi ilolla tervehditty. Vahvat perinteet pitävät pintansa.
Hovioikeuksien muuttuva rooli käräjäoikeuksien ja korkeimman oikeuden välissä herätti kysymyksiä. Yksi ratkaisumalli on ruotsalaislähtöinen. Siinä keskitytään alioikeuksien päätösten laillisuuden tarkistamiseen eikä uutta näyttöä vastaanoteta.
– Konferenssi osoitti vahvasti, kuinka suurta tuomioistuimen kunnioitus on vaikkapa Italiassa. Vaikka valitusmahdollisuus on laajaa, juttuja ratkaistaan olosuhteisiin nähden paljon ja tehokkaasti. Ahkeralla kehitystyöllä ja digitalisoinnilla sekä asianajajien ammattitaitoa parantamalla on saatu laatua työhön ja käsittelyaikoja lyhennettyä. Juttujen karsintaan ei sen sijaan ole halukkuutta ryhtyä.
Konferenssin muita pääaiheita olivat suhteet mediaan. Tästä hollantilaisilla oli paljon kokemuksia: miten esimerkiksi suhtautua twiittaamiseen oikeussalin ulkopuolelle?
– Suhteet mediaan korostunevat seuraavassakin konferenssissa, joka pidetään tiedottamisen mallimaassa Hollannissa vuonna 2017.
**
Teksti: Matti Keränen
Kuvat: Reetta-Leena Pitkänen
