EU-vaalien vaikutus suomalaiseen lainsäädäntöön

Euroopan unionin lainsäädännöstä on muodostunut pysyvä osa eurooppalaista päätöksentekoa. Sen vaikutukset näkyvät myös kansallisella tasolla.

Käytännössä EU-lainsäädäntöprosessi jakautuu usein kahteen eri vaiheeseen: säädöksen neuvottelemiseen ja sen kansalliseen täytäntöönpanovaiheeseen, jossa EU-direktiivit muuttuvat kansalliseksi lainsäädännöksi.

EU-säädöksen hyväksymismenettelyssä lainsäätäjiä on yleensä kaksi, eli EU:n jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva Euroopan unionin neuvosto sekä EU-kansalaisten suoraan valitsema Euroopan parlamentti.

– Tavallisessa lainsäätämismenettelyssä Euroopan komission ehdotus etenee sekä neuvoston että parlamentin käsittelyyn. Molemmat vahvistavat oman kantansa, ja lopullinen säädös syntyy toimielinten välisissä neuvotteluissa, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntö­neuvoksen virastaan virka­vapaalla oleva Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden dosentti Päivi Leino-Sandberg.

– Erityisissä lainsäätämis­menettelyissä neuvoston lainsäädännöllinen rooli on yleensä parlamenttia vahvempi, hän huomauttaa.

Eurokriisin lainatakuista poikkeustilanne

EU:n vaalikausi tarkoittaa istuvalle parlamentille maaliskuussa alkavaa taukoa ­päätöksenteosta. Tärkeimmät ja kiireelliset säädöshankkeet pyritään viemään läpi ennen sitä, sillä tulevan parlamentin kokoonpano on äänestäjien käsissä. Myös virkaatekevä komissio rauhoittaa vaalien jälkeisen ajan pitäytyen tekemästä suuria poliittisia päätöksiä.

Mahdolliset linjamuutokset näkyvät vasta syksyllä, jolloin EU:n lainsäädäntötyö käynnistyy uudelleen. Neuvostossa sisäinen lainsäädäntötyö voi kuitenkin edetä vaalitauosta huolimatta.

Vaikka EU-vaalit vähentävät väliaikaisesti eduskunnan käsittelyyn saapuvien uusien säädösten määrää, eivät vasta­vuoroisesti Suomen kansalliset vaalit juuri vaikuta EU-tason toimintaan. Yksi syy siihen ovat maamme viimeaikaisten hallitusten pienet painotuserot Euroopan unionia koskevissa asiois­sa.

Poikkeuksena joukkoon mahtuu ennen viime eduskuntavaaleja yhden puolueen esiin nostamat vaatimukset eurokriisiin liittyvien lainojen takuista.

– Kyse oli isosta asiasta, joka sittemmin näkyi ja kuului monissa EU-tason neuvotteluissa, muistuttaa Leino-Sandberg.

Eurokriisin poikkeuksellisuus korostui myös siihen liittyvässä päätöksenteossa, joka poikkesi EU:n normaalista marssijärjestyksestä. Siinä pitäytyminen olisi edellyttänyt muutosta EU:n perussopimukseen, jonka voimaantulo olisi todennäköisesti kestänyt vuosia. Toisaalta Suomessa eurokriisiin sovelletut keinot ovat mahdollistaneet eduskunnan kiinteän osallistumisen päätöksentekoon sen kaikissa eri vaiheissa.

Suuri valiokunta vastaa poliittisesta kannasta

Suuri valiokunta vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja lakiesitysten käsittelystä eduskunnassa. EU:n huippukokoukseen osallistuva pääministeri sekä Euroopan unionin neuvoston kokouksiin osallistuvat ministerit informoivat suurta valiokuntaa pöydällä olevista asioista ja tehdyistä periaatepäätöksistä ennen ja jälkeen tapaamisten.

Tällä tavalla eduskunta pystyy seuraamaan valtioneuvoston­ toimintaa Euroopan unionin päätöksen­teossa. Vastavuoroisesti valtioneuvosto saa kuulla suuren valiokunnan kautta eduskunnan kannan Euroopan unionin tasolla käsiteltäviin asioihin.

– Suuri valiokunta päättää Suomen kannasta niihin EU:n säädös­ehdotuksiin, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat eduskunnan perinteisen toimivallan piiriin. Kyse on kaikin puolin ainutlaatuisesta päätöksentekojärjestelmästä, jota on kiitelty ympäri EU:ta, kertoo valiokuntaneuvos ja eduskunnan suuren valiokunnan valiokuntasihteeri Peter Saramo.

EU-vaalien ja kansallisten vaalien vaikutus suuren valiokunnan työhön on virkamiehen näkökulmasta katsottuna suhteellisen pieni. Suurien uudistusten määrä tosin vähenee puolueiden ja kansanedustajien valmistautuessa poliittiseen ­voimainkoitokseen.

– Vaalien alla osalla suuren valiokunnan kansanedustajista on normaalia vähemmän aikaa. Tämä ei kuitenkaan hidasta päätöksentekoa. Suuren valiokunnan kokouk­sissa on aina paikalla riittävästi kansanedustajia tulosten aikaansaamiseksi, Saramo sanoo.

– Toisaalta kaikki vaalit terävöittävät suuressa valiokunnassa käytävää poliittista keskustelua. Tilanne kuitenkin tasaantuu nopeas­ti vaalien jälkeen.

Valiokuntatyöskentelyn läpinäkyvyyttä lisätty

José Manuel Barroson johtaman Euroopan unionin komission tänä vuonna päättyvä valtakausi on tuottanut lainsäädäntömielessä suuren­ valiokunnan käsiteltäväksi keski­määräistä vähemmän ehdotuksia. Saramo epäilee mahdolliseksi syyksi sitä, että tämä komissio ei ole edeltäjiensä tavoin ajanut suuria uudistusohjelmia.

– Normaalin lainsäädännön ulkopuolella tapahtunut eurokriisin hoitaminen on varmasti vienyt osan komission työskentelykapasiteetista, hän täydentää­.

EU:n ohella kansallisten vaalien vyöryminen tasaiseen tahtiin ei herätä virka­miehessä ajatuksia puolesta tai vastaan. Suomessa tilanne on monella tapaa helpompi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä kahden vuoden välein järjestettävät kongressivaalit tarkoittavat jatkuvaa kampanjointia.

Sen sijaan ymmärrystä löytyy kansalaisten huolelle valiokuntatyöskentelyn läpinäkyvyyden parantamisesta.

– Tavoitteena on, että eduskunnalla on mahdollisimman paljon tietoa ja vaikutusvaltaa Suomen EU-politiikkaan. Nykyinen malli on tehokas, sillä sen puitteissa keskustellaan pöydällä olevista, luottamuksellisistakin asiois­ta. Valiokuntatyön liiallinen avaaminen saattaisi viedä päätöksentekoa kohti puheiden pitämistä ja poliittisten irtopisteiden keräämistä, Saramo pohtii.

Työrauhan vaalimisesta huolimatta suuri valiokunta on lisännyt toimintansa läpinäkyvyyttä järjestämällä julkisia kuulemisia ja ajatustenvaihtoa esimerkiksi netissä toteutetun avoimen chatin avulla. Niistä saadut kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia.

Pöytä puhtaaksi ennen vaaleja

Rovaniemeläinen kansanedustaja ja varatuomari Johanna Ojala-Niemelä on seurannut aitiopaikalta kansallista päätöksentekoa ja lakien säätämistä noin kymmenen vuoden ajan. Kahden oikeus­ministerin entinen erityisavustaja vaikuttaa tänä päivänä varsinaisena jäsenenä eduskunnan laki-, liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä varajäsenenä perustuslaki- ja hallintovaliokunnassa.

Hänen mukaansa vaalien alla tapahtuva sähköistyminen on havaittavissa ennen kaikkea eduskunnan yleisessä ilmapiirissä. Ensi kevään EU-vaalien vaikutus näkyy myös valiokuntatyöskentelyssä.

– Ainakin lakivaliokunnassa kansallinen lainsäädäntö on jäänyt vähemmälle. Pohdittavana on ollut muun muassa eri EU-maiden suhtautuminen aviovarallisuuteen niissä tapauksissa, joissa puolisot ovat kotoisin eri maista.

Tiivis EU-asioiden käsittelytahti kertoo siitä, että pöytä halutaan puhdistaa keskeneräisistä asioista ennen vaaleja. Niiden jälkeen päätöksenteon käynnistyminen kestää jonkin aikaa, kunnes uudet toimielimet alkavat operoida täydellä teholla.

– Varsinaiset vaalikampanjat eivät näy eduskunnan päätöksen­teossa. Ne ovat toki isoja, mutta siitä huolimatta ehdokkaat ja puolueet hoitavat päivittäiset vastuunsa melko normaalisti, Ojala-Niemelä arvioi.

Kansallisten vaalien alla tilanne on toisenlainen. Toki myös silloin hallitusohjelman kannalta keskeneräiset ja tärkeät lainsäädännölliset tavoitteet halutaan ajaa läpi hyvissä ajoin, mutta tilanne rauhoittuu noin puoli vuotta ennen äänestyspäivää.

– Kansanedustajat menevät jonkinlaiseen vaalimoodiin, jolloin ollaan normaalia varovaisempia ja tarkkaillaan muiden tekemisiä. Siinä tilanteessa yhteisymmärryksen löytäminen esimerkiksi isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on normaalia haastavampaa.

Politiikan kiemuroista huolimatta hän antaa tunnustusta suomalaiselle päätöksentekojärjestelmälle, jossa eduskunta osallistuu jo varhaisessa vaiheessa kansallisen näkökannan muodostamiseen. Lisäpontta tarjoaisi kansallisten vaalien yhdistäminen, mikä ehkäisisi äänestäjien parissa ilmenevää vaaliväsymystä ja jättäisi enemmän aikaa varsinaiselle päätöksenteolle.

– Tällä hetkellä olen tyytyväinen valiokuntien työskentelyyn ja niissä kuultavien asiantuntijoiden korkeaan tasoon. Tiedän, että eri valiokuntien tekemiä lausuntoja arvostetaan Brysselissä erittäin korkealle. Niitä luetaan oikein alleviivaustussin kanssa, Ojala-Niemelä kehaisee.