Urheiluoikeus mielletään juridiikan kentässä vielä varsin marginaaliseksi oikeudenalaksi Suomessa. Alan osaaminen on kutienkin Urheiluoikeuden yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kalkkaan mielestä korkeatasoista.
– Meillä on paljon sellaista osaamista, jolle olisi kysyntää myös kansainvälisesti. Meidän täytyy vain oppia vielä markkinoimaan sitä paremmin, Kalkas tietää.
Kalkas toimii asianajajana Teperi & Co Oy:ssä.
– Pääosin työtehtäväni liittyvät riidanratkaisuun. Onpa kyse sitten rakentamisesta tai työ- tai rikosoikeudesta, oikeudenkäynnit ovat asianajajan työn ehdoton suola, Kalkas toteaa.
Muutosten pelikenttä
Urheiluoikeus seuraa Kalkasta myös työajan ulkopuolelle. Hän tarttui viime vuonna Urheiluoikeuden yhdistys ry:n puheenjohtajan nuijaan. Kalkas painottaa, että yhdistys on alan asiantuntijoiden keskustelufoorumi, ei päätöksentekoelin.
– Emme ota yhdistyksenä kantaa yksittäisiin asioihin. Jäsenistön parista löytyy useimmiten mielipiteitä puolesta ja vastaan, mikä on omiaan synnyttämään vilkasta ja korkeatasoista oikeudellista keskustelua.
Toiminnan tärkein anti ovat jäsenillat, joita yhdistys pitää neljästä viiteen kertaa vuodessa. Jäseniä yhdistyksellä on 224, joiden joukossa on sekä akateemisia että käytännön osaajia. Yhdistys perustettiin vuonna 1994 osin kansainvälisten kontaktien luomiseksi, koska urheilu on globaalia toimintaa. Maailmalla puhutaan laajemmin käsitteestä ”Sports and Entertainment Law”.
– Urheilu on osa viihdeteollisuutta, ja se näkyy esimerkiksi pelaajapalkkioissa ja palkintorahoissa sekä televisiointioikeuksien hinnoissa, Kalkas pohtii.
Kansainvälisesti urheiluoikeuden suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä ottelumanipulointiin, korruptioon ja dopingiin. Suomessa urheiluoikeuden kenttä on elänyt voimakkaasti Urheiluoikeuden yhdistyksen perustamisen jälkeen. Vielä 90-luvulla kiisteltiin korkeinta oikeutta myöten siitä, muodostaako pelaajasopimus työsuhteen.
– Urheiluoikeuden saralla tulee edelleen jatkuvasti esille uusia aiemmin käsittelemättömiä oikeudellisia kysymyksiä, minkä vuoksi asianajajan näkökulmasta luovuus on valttia, Kalkas toteaa.
Hänen mielestään tärkeintä olisi saada sopimukset ja säännöt kuntoon urheilun kaikilla tasoilla.
– Kun urheilu on ammattimaistunut, myös oikeudellisen toimintaympäristön pitäisi olla samalla tasolla.
Sattumia ja valintoja
Kalkas on itsekin urheilumiehiä.
– 10.67 satasella, 21.31 kahdellasadalla, Kurikan Ryhdin kasvatti paljastaa ennätyksensä.
– Parhaimmillani olen päässyt maaottelussa häviämään ruotsalaisille.
Pikajuoksijan parhaat vuodet osuivat 90-luvun alkuun. Urheilu-ura kuitenkin katkesi sairastumiseen.
– Tuomari, pappi tai kenraali. Ne olivat kihlakunnan tuomarina työskennelleen isäni uravinkit. Papin ura oli heti pois suljettu ja koska kenraaliksi yleneminen veisi liikaa aikaa, jäljelle jäi juridiikka, Kalkas muistelee.
Kalkkaan oikeustieteen opintojen loppuvaiheessa Helsingin yliopistossa järjestettiin ensimmäisen kerran urheiluoikeuden syventävä kurssi. Siitä ja paljosta muustakin Kalkas on kiitollinen Heikki Halilalle.
Vain muutama vuosi ensimmäisen kurssin jälkeen, Lahden hiihdon MM-kisojen dopingskandaalivuonna, Helsingin yliopistoon perustettiin urheiluoikeuden professuuri (vuosi 2001). Halila sai itseoikeutetusti viran.
Kalkas itse perusti ensimmäisen oman lakiasiaintoimistonsa heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1999.
Työtilansa hän jakoi urheilumanageri Jukka Virtasen kanssa.
– Osin sille tielle minäkin sitten hakeuduin. Toimin perinteisen asianajotoiminnan ohessa myös FIFAn pelaaja-agenttina muutaman vuoden verran, Kalkas kertoo.
Urheiluoikeuden parissa Kalkas on ollut vuosien varrella mukana monissa lööppeihinkin päätyneissä jutuissa: valmentajien Keith Amstrongin ja Mika Lehkosuon erojupakoissa, Juha Lallukan dopingsyytteessä, Antti Ruuskasen arvokisavalintakohussa sekä Aki Parviaisen eläkekiistassa.
– Parasta on tehdä työtä lahjakkaiden ja intohimoisten ihmisten kanssa, Kalkas tiivistää.
Paineensitokyky kohdallaan
Vaikka työmäärä välillä kasvaa, Kalkas pyrkii noudattamaan periaatettaan, ettei tee töitä kotona tai viikonloppuisin. Silti hänkään ei voi välttyä siltä, että työ seuraa mukana ajatuksissa.
– Tekemättömät työt saattavat herättää keskellä yötä, hän tietää.
Urheilutaustansa ansiosta Kalkas kuitenkin uskoo paineensietokykynsä olevan kohdallaan. Nykyisellään hän tosin joutuu myöntämään, että verenmaku suussa treenaaminen on vaihtunut penkkiurheiluun ja lasten kanssa liikkumiseen. Penkkiurheilijana hän tunnustaakin vain yhtä väriä.
– Se taisi olla vuosi 1974, kun vastakkain pelasivat Manchester United ja Manchester City. Valitsin silloin punaiset, ja se on pitänyt, Kalkas kertoo.
Mutta on hänellä myös toisenlainen tarina kerrottavanaan valinnoistaan.
– Olin juuri aloittanut Asianajotoimisto Lindbladilla, kun minulle soitti Hannu Kangas, vanha ystäväni urheiluajoilta. Hänellä oli valmennettavanaan lahjakas tulevaisuuden keihäänheittäjä, jolle hän etsi manageria. Kieltäydyin tehtävästä, koska olin juuri aloittanut uudessa työssä enkä halunnut ottaa sivutoimea. Annoin hänelle toisen managerin nimen, joka saattaisi olla tehtävään sopiva. Hän toimii vieläkin Tero Pitkämäen päätoimisena managerina, Kalkas hymähtää.
**
Hannu Kalkas (46)
- Asianajaja, varatuomari
- Osakas, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy
- Urheiluoikeuden yhdistys ry:n puheenjohtaja
- Naimissa, kaksi lasta
- Harrastukset: kalastus, Manchester United
**
Teksti: Hanna Ojanpää
Kuvat: Susa Junnola
