Oskar julius rewell (1857–1930) oli monella tapaa poikkeuksellinen henkilö ja periaatteen mies. Nyt kun jääkäriliikkeen perustamisesta on kulunut 100 vuotta, Rewell on syytä muistaa myös jääkäreiden tukijana.
Poliittisessa ja kielellisessä vähemmistössä
Varakkaan, ruotsinkielisen kodin tuhlailevasta lainlukijasta kehittyi suomalaisuus- ja heimoaatteen aktivisti, harkitseva perheenisä, tuomari, liikemies sekä suomenkielisen kulttuurin ja sivistyksen väkevä edistäjä ruotsinkielisessä ympäristössä. Pitkäksi venyneenä opiskeluaikanaan Helsingissä Rewell opetteli suomen kielen ja kasvoi samalla täysimittaiseksi fennomaaniksi.
Vaasan hovioikeuden nimikirjaan Rewell merkittiin vuonna 1887, viikko valmistumisen jälkeen. Neuvokseksi hänet nimitettiin vuonna 1911. Ura jäi kuitenkin lyhyeksi.
Sortokauden kieliriidat ja poliittiset erimielisyydet jakoivat Vaasan hovioikeuden väen riitaisiin leireihin. Tuohon aikaan hovioikeus oli kieleltään ja mieleltään ruotsalainen. Oskar Rewell lukeutui vähemmistöön eli suomenmielisiin.
Poliittisesti hovioikeuden enemmistö oli perustuslaillisia, joiden mukaan lakeja oli noudatettava tinkimättömästi. Väkivallan käyttökin, myös Bobrikovin murha, oli hyväksyttävissä.
Vähemmistö muodostui Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen johtamista myöntyväisyyslinjan suomenmielisistä. Rewell seurasi Yrjö-Koskisen linjaa, jonka mukaan Suomen autonomia oli turvattava joustamalla vähäisissä asioissa.Väkivallan käyttö ei ollut sallittua. Näissä ristiriitaisissa oloissa taloudellisesti riippumaton Rewell katsoi parhaaksi erota virasta vuonna 1913.
Tosin Rewelliltä tiedusteltiin vuonna 1916, voisiko hän vastata myöntävästi, jos Suomalainen puolue kysyisi häntä hovioikeuden presidentiksi. Vastauksen otaksutaan olleen kielteinen. Hän tunsi hovioikeuden repivän ilmapiirin ja suomenmielisen presidentin Henrik Boreniuksen saaman tylyn, karkeankin kohtelun. Virkaan nimitettiin Ruotsalaisen puolueen vahva mies, Karl Söderholm.
Suomenkielisen Vaasan rakentaja
Jätettyään Vaasan hovioikeuden Oskar Rewellistä tuli päätoiminen liike- ja pankkimies sekä suomenkielisen kulttuurin ja sivistyksen harras tukija. Rewell keräsi 10 000 kirjan yksityisen kirjaston ja oman kuvataidekokoelman.
Oskar Rewell oli mukana lähes kaikessa, mitä suomenkielistä Vaasaa rakennettaessa tehtiin. Merkittävää tämä oli sikäli, että Vaasan tuon ajan suomenkielinen asujamisto muodostui palvelusväestä ja työväestöstä.
Jäljet näkyvät tämän päivän Vaasassa esimerkiksi Pohjanmaan museon, kolmen suomenkielisen oppikoulun ja sanomalehti Pohjalaisen (ent. Vaasa) toiminnassa.
Maakuntakin sai osansa. Perustettaessa vuonna 1907 Etelä-Pohjanmaan kotiseutuyhdistystä Rewell maksoi heti ainaisjäsenmaksun. Kun rahaa kerättiin Etelä-Pohjanmaan sivistyshankkeisiin, hänen nimensä toistui tilityslistoilla ensimmäisenä ja suurimmalla summalla.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Rewellin toimeliaisuus jatkui voimakkaana ja monipuolisena. Hän muun muassa tuki haavoittuneita jääkäreitä ja Itä-Karjalan valloitusretkikuntia sekä liittyi jäseneksi Suomalaisuuden Liittoon.
Rewell alkoi vetäytyä yhteiskunnallisesta elämästä ja hoitaa terveyttään vuonna 1927. Hän erosi muun muassa perustamansa Kansalliskauppa Sammon johdosta sekä KOP:n hallintoneuvostosta.
Rewell taitaa olla ainut lakimies, jonka muistomerkiksi on pystytetty liikekeskus. Vaasassa sijaitsevan kauppakeskus Rewell Centerin suunnitteli Oskar Rewellin poika, arkkitehti Viljo Revell.
Lisätietoja: Marja-Riitta Ylikangas-Annola 2008: Tuomari, humanisti, hovioikeudenneuvos Oskar Rewell 1857–1930: suomenkielisen Vaasan Rakentaja.
Teksti: Erkki Rintala
