Unen tärkein tehtävä on saada aivot palautumaan; ihminen tarvitsee riittävästi unta voidakseen fyysisesti hyvin. Mikäli aivot eivät palaudu, tarkkaavaisuus vähenee ja muisti alkaa temppuilla.
– Motivaation laskeminen voi palveluammateissa näkyä esimerkiksi aloitekyvyttömyytenä ja pahantuulisuutena, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo.
Väsynyt ihminen ei pysty seuraamaan keskustelua tehokkaasti, ja kuulluista asioista voi jopa puolet tippua pois. Työntekijä ei kykene arvioimaan omaa toimintaansa kunnolla eikä onnistu tekemään tarvittavia päätöksiä.
Kahdeksan kaava
Sekä unen määrä että laatu vaikuttavat onnistumiseen työssä. Yleisen nyrkkisäännön mukaan vuorokauden tunnit tulisi jakaa tasaisesti työlle, unelle ja vapaa-ajalle.
– Meidän olisi hyvä tähdätä vain kahdeksan tunnin työpäivään, jotta yhtä paljon aikaa jäisi perheelle, vapaa-ajalle ja sosiaalisille suhteille sekä vielä kahdeksan tuntia nukkumiseen.
Härmän mielestä tarvitaan yleistä asennemuutosta. Unirytmin parantamisella on nopeitakin positiivisia vaikutuksia: työteho ja oma työhyvinvointi parantuvat, ja töissäkin on helpompaa, kun tarkkaavaisuus ja muisti ovat kunnossa.
Pimeys vie unirytmin
Univajeen lisäksi tunnetaan monia muitakin unihäiriöitä. Varsinaisesta unettomuudesta on kyse silloin, kun ihmisellä on nukahtamisongelmia tai vaikeuksia pysyä unessa, hän herää liian varhain aamulla tai uni on muuten huonolaatuista eikä virkistä. Unettomuutta esiintyy helposti silloin, jos työviikolla nukkuu liian vähän, elää kiireistä arkea ja murehtii vielä iltaisin jokapäiväisiä huolia. Näin unen saanti viivästyy ja elimistö on ylivirittynyt.
Pohjoisen maan asukkaita vaivaa vielä yhtenä unihäiriön muotona kaamosmasennus. Koska valon ja pimeän vaihtelu on tärkein unirytmin tahdistaja, tulisi talvisinkin säilyttää riittävän aikainen unirytmi siitä huolimatta, että helpottavaa aamuvaloa ei ole.
– Keväisin tilanne hoituu itsestään, kun valoa on enemmän ja tunnemme itsemme virkeämmiksi, Härmä toteaa.
Unettomuuden suuret kulut
Työstressi on lievän unettomuuden yleisin syy. Mikko Härmä korostaa, että jos työasiat pyörivät yölläkin mielessä, tulee katse kääntää työpaikalle ja laittaa tarvittavat asiat siellä kuntoon.
Unihäiriöiden aiheuttamat kulut eivät ole suinkaan mitään pieniä summia. Mikko Härmä arvelee, että vuosittainen summa kohoaa Suomessa sadasta miljoonasta eurosta ylöspäin.
– Unihäiriöiden vaikutukset näkyvät unilääkkeiden, sairauspoissaolojen, tuottavuuden laskun ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksissa.
Eroon kierteestä
Mitä asialle sitten tulisi tehdä? Mikko Härmällä on ehdotuksia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Etenkin ahdistus- tai stressiperäinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain yksittäisestä huolesta, mutta ennen pitkää ihminen alkaa huolestua siitä, että ei saa unta. Näin käy, vaikka alkuperäinen huoli olisikin jo poistunut.
– Pitää siis löytää ajoissa unettomuuden oikea syy – oli se sitten työperäinen huoli, fyysinen sairaus tai vaikkapa niskakipu – ja ratkaista se.
Työpaikoilla tulisi työntekijöille antaa mahdollisuuksien mukaan tilaisuus vaikuttaa omiin työaikoihin ja suhtautua myönteisesti joustavat työajat sallivaan etätyöhön. Näin niin kutsutut aamu- ja iltaihmiset saisivat optimoitua itselleen luonnollisen unirytmin ajoittamalla työn alkamis- ja loppumisajat itse.
Yleisesti yhteiskunnassa tulisi Härmän mielestä tarjota lisää unettomuuden hoitomahdollisuuksia myös julkisella puolella. Erityisesti hän suosittelee lääkkeetöntä hoitoa ja ryhmähoitoa.
– Ryhmähoidossa ihmisiä opetetaan hallitsemaan omaa nukkumistaan ja ohjataan oikealle väylälle kohti hyvää yöunta. Etenkin kroonisessa unettomuudessa tämän tyyppiset hoidot ovat tutkimusten perusteella tehokkaampia kuin lääkehoito, Härmä kertoo.
**
Näin pidät itsesi virkeänä
- Arvosta unta ja nuku riittävästi.
- Itsehoidolla voit vaikuttaa: pidä huolta elintavoistasi, liiku tarpeeksi.
- Pyri pitämään stressi aisoissa. Kokeile erillistä huolitaukoa päivällä, jolloin mieltä painavat asiat voi käsitellä vaikka paperilla listaten. Näin niitä ei tarvitse murehtia enää sängyssä.
- Unirytmin säännöllisyys on tärkeää. Talvisin voi kokeilla kirkasvalolamppua.
- Älä tee töitä juuri ennen nukkumaan menoa. Päätteen sinisellä valolla on erityisen voimakas vaikutus melatoniinin erittymiseen, mikä voi viivästyttää nukahtamista.
- Käänny tarvittaessa lääkärin puoleen. Unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi masennus, levottomat jalat -häiriö tai jokin muu hoidettava vaiva.
**
Teksti: Nina Björklund
