Ilkka Salmi riisuu mystiikkaa Supon yltäSuojelupoliisi tuulettaa tupaansa

Joulukuun alussa suojelupoliisin (Supo) päällikön saappaisiin astunut Ilkka Tapani Salmi, 38, tuulettaa virastoaan läpikotaisin.

Median rakentama julkisuuskuva ummehtuneesta, itseriittoisesta ja maan alla lymyävästä agenttikonttorista saa nyt mennä. Salmi tekee pyhästä profaania, arkista.

Mystiikkaa Supon ympäriltä karsitaan mahdollisimman suurella avoimuudella.

Likipitäen ensi töikseen Salmi palkkaa porukalleen tiedottajan. Sekoilu julkisuudessa vähentynee.

Lerppahattumiehet historiaa

Suojelupoliisin ydinjoukko, etsivät ja tiedustelijat, tekevät valtaosan työajastaan rutikuivaa konttorityötä. Siitä on glo- ria kaukana. Entisaikojen vaitonaisista lerppahattuisista agenteista ei ole tietoakaan.

– Sisältäpäin katsottuna tämä suojelupoliisin työ on ihan normaalia virkamiestyötä. Supon yllä on leijunut ylenpalttista eksotiikkaa.

Mutta toki Supolla on palkkalistoillaan ihmisiä, joiden puuhastelut ovat ja pysyvät hyvin pienen piirin tiedossa.

– Tietysti on asioita, joista Supo ei kerta kaikkiaan voi eikä saa kertoa julkisuuteen. Jokainen tajuaa, että tällä alalla on oma sisäinen hard core business. Ei Nokiakaan kerro liikesalaisuuksiaan.

– Mutta meillä on paljon myös sellaista tietoa, josta voidaan kertoa kaikelle kansalle. Turvallisuuskatsaukset ovat siitä yksi esimerkki.

– Supo on tähän saakka ollut tiedottamisessa turhan varovainen. Aito ja avoin tietojen antaminen Suposta ja sen toiminnasta on Supon itsensäkin etujen mukaista.

– Supokin tarvitsee ammattilaistiedottajan. Pelkkää imagonrakentajaa emme kuitenkaan kaipaa.

Täysi palvelu pikkurahalla

Suojelupoliisin palveluksessa on kutakuinkin 200 ihmistä. Rahaa koneen pyörittäminen vie vuodessa 14 miljoonaa euroa.

Tuo Supon vuosibudjetti tuntuu äkkiseltään melko pieneltä. Salmi on kuitenkin realisti.– Lähden siitä, että näillä annetuilla reunaehdoilla ja resursseilla on tultava toimeen jatkossakin.

– Toiminnan painopistealueiden mahdolliset muutokset tehdään nykyisellä väellä ja nykyisillä rahoilla.

– On turha kuvitella, että poliisitoimen sisälläkään suojelupoliisin rooli olisi erityisesti vahvistumassa.

Esimerkiksi Ruotsin turvallisuuspoliisiin verrattuna Supo pelaa pikkurahoilla.

– Jokainen ruotsalainen tukee Ruotsin Säpoa 10 eurolla vuodessa. Jokainen suomalainen tukee Supoa 3 eurolla.

Supo aikoo silti pysyä lestissään.

– Suomen turvallisuustilanteessa täytyisi tapahtua jotakin perustavanlaatuista järkkymistä, jotta resurssiemme merkittävälle lisäämiselle olisi perusteltua tarvetta.

– Ajatukseni tämän talon kehittämisestä eivät perustu unelmaan loppumattomasta rahasta.

Kansainvälistyminen välttämätöntä

Yksi keskeinen peruste Ilkka Salmen valitsemiselle Supon päälliköksi oli tämän kansainvälinen kokemus. Juristiopintoja Brysselin yliopistossa, ryhmäavustajana Euroopan parlamentissa, valiokuntaneuvoksena eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa…

Salmi sanoo, että hänen on hyvä jatkaa edeltäjänsä Seppo Nevalan raivaamalta perustalta.

– Nevalan aikana Supo valoi kansainvälisille yhteistyökuvioille erittäin lujan perustuksen.

– Supon suhteet ovat hyvässä kunnossa niin Eurooppaan kuin Atlantin toiselle puolelle. Suomi on kansainvälisilläkin areenoilla hyvin luotettu ja arvostettu yhteistyökumppani. Tuota luottamusta emme saa missään nimessä menettää.

– Olemme lunastaneet luottamuksemme vakuuttavalla ammattitaidolla.

Erityisen kiinteät suhteet Supolla on läntisten lähialueiden tiedustelupalveluihin.

– Nordic-Baltic-yhteistyö on poikkeuksellisen sujuvaa. Yhteiskuntiemme toimintojen perusperiaatteet ja toimintarakenteet ovat hyvin samankaltaisia.

Suojelupoliisikin on poliisi

Ilkka Salmi korostaa, että Supo on osa suomalaista poliisiorganisaatiota.

– Toimivaltamme on poliisin toimivaltaa. Myös meitä valvotaan samalla tavalla kuin muitakin poliisiyksikköjä, Salmi demystifioi.

Ennen vanhaan – ainakin Kekkosen ja Koiviston aikaan – pidettiin selvänä, että Supo on presidentin poliisi. Supo oli tasavallan presidentille kultaakin kalliimpi tiedon lähde niin ulko- kuin sisäpolitiikassa.

Salmi ei suostu jatkamaan spekulointia siitä, onko Supo tätä nykyä eniten presidentin, hallituksen vai sisä- ja ulkoministerien poliisi.

– Suojelupoliisi on lakiin perustuva poliisi, jolla on lakisääteiset tehtävät. Hallinnollisesti olen poliisiylijohtajan alainen.

– Emme ole presidentin, emme hallituksen emmekä kenenkään muunkaan nimikkopoliisi. Asemoin Supon osaksi normaalia viranomaiskenttää.

– Tehtävämme luonteen vuoksi on tietysti selvää, että palvelemme ylintä valtiojohtoa esimerkiksi erilaisilla tilannekatsauksilla.

– Suojelupoliisin toiminnassa on kolme ydinaluetta: vastavakoilu, terrorismin torjunta ja sisäisen turvallisuuden varmistaminen.

Vastavakoilu

Vastavakoilu kuulostaa jo sanana eksoottiselta. Salmi panee sanaa maiskutteleville jäitä lakkiin ja antaa termille steriilin määritelmän.

– Kyse on Suomeen kohdistuvan laittoman tiedustelun estämisestä ja paljastamisesta.

– Vastavakoilulla pyritään suojaamaan suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia ja poliittisia intressejä, jotta Suomen valtion johtamista voidaan harjoittaa asianmukaisesti ja itsenäisesti.

Tällä haavaa Supon suurennuslasin alla on eritoten niin sanottu TTT-tiedustelu.

– Suomi on huipputekniikan ja -teknologian maa. Tieteellis-taloudellis-tekninen tiedustelu lisääntyy suomalaisyritysten kansainvälisen menestyksen tahdissa.

Poliittinenkin tiedustelu on jälleen virkistynyt. Ulkovallat ovat kovastikin kiinnostuneita Suomen EU- ja NATO-linjauksista.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja seurataan maailmalla edelleen tarkasti. Poliittinen tiedustelu on hyvissä voimissa oleva vakoilun laji.

Julkisuudessa on arvailtu, että Suomessa asuu ja työskentelee kaikkiaan viitisenkymmentä ammattivakoojaa. Siis ainakin saman verran kuin kylmän sodan vilkkaimpina vuosina. Salmi myöntää suuruusluokan oikeaksi.

Kuinka vakoilu sitten näyttäytyy Suomessa?

– Täällä on ihan varta vasten vakoilemaan tulleita ja pestautuneita ihmisiä. Ilmansuuntia en lähde tässä arvuuttelemaan.

– Mutta paljon vakoilua paljastuu myös erilaisen signaalitiedustelun muodossa. Tietoverkoissa tapahtuu kaikenlaista. Aina tuon signaalitiedustelun ei tarvitse tapahtua Suomen maaperällä.

Terrorismin torjunta

Vastavakoilun jälkeen toiseksi suurimpana huolen aiheena Supossa on terrorismi ja sen torjunta.

– Suomen turvallisuustilanne on lähtökohtaisesti hyvin vakaa ja rauhallinen.

– Mutta viime vuosien tapahtumat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin pakottavat meidätkin valppauteen.

Suomi on ollut tähän saakka Herran kukkaro. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä.

– Emme voi ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, että kansainvälinen terrorismi saattaa ulottaa lonkeronsa Suomeenkin muodossa tai toisessa.

Tuleeko Supolle erityisiä lisäpaineita suuren meren tuolta puolen?

– Ei kyse ole pelkästään Yhdysvaltojen politiikasta ja sen heijastumisesta muuhun maailmaan. Kyse on globaalista ongelmasta.

Sisäinen turvallisuus

Ennen vanhaan Supo ja sen edeltäjät keskittyivät kortistoimaan etupäässä kommunisteja ja sellaisiksi epäiltyjä.

Viimeistään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kommunistien vahtiminen sai jäädä. Nyt silmälläpidon alla ovat pienimuotoiset ääriliikkeet.

Fanaattisimmat luontoaktivistit ja eläinaktivistit, poliittinen äärioikeisto sekä järjestäytyneet rikollisliigat kiinnostavat luonnollisesti myös Supoa. Salmi ei kuitenkaan luokittele ainakaan tähän asti nähtyjä tempauksia ihan perinteiseksi terrorismiksi.

– Sisäistä, kotikutoista terroria meillä ei ole. Kotoista ääriliiketoimintaa ei varsinaisesti edes seurata terrorismintorjuntayksikössä.

– Emme silti voi unohtaa tätäkään sektoria. Kaikuluotaimien täytyy olla päällä. Meidän on havaittava kansakunnan turvallisuutta uhkaavat ilmiöt jo niiden itämisvaiheessa.

Suomalainen yhteiskunta on polarisoitunut ja polarisoituu yhä kiihtyvällä tahdilla. Rikkaat rikastuvat, ja köyhät köyhtyvät. Voisiko edessä olla radikalisoitumisen aalto?

– Niin kauan kun yhteiskunnan perusrakenteet ja turvaverkot toimivat, en näe suurta yleisen radikalisoitumisen vaaraa.

– Väkivallaksi asti kehittyvä radikalismi edellyttää yhteiskunnan kaikkien verkostojen ulkopuolelle putoamista. Suomi on edelleen hyvinvointivaltio.

TurvallisuusselvityksetErilaiset turvallisuusselvitykset työllistävät Supoa melkoisen paljon.

Yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta merkittäviin työpaikkoihin pyrkivien taustoja selvitetään useallakin tavalla. Tarvittaessa selvityksiä tehdään myös jälkeenpäin jo johonkin tärkeään asemaan päässeistä.

Suppean turvallisuusselvityksen tekee paikallispoliisi. Suppeita selvityksiä tehdään vuosittain liki 30 000.

Perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen tekee aina suojelupoliisi. Perusmuotoisia selvityksiä on tänä vuonna tehty runsaat 8 000 ja laajoja vain muutama.

– Paikallispoliisin suppeilla selvityksillä kartoitetaan se, voidaanko joku tietty henkilö päästää johonkin tiettyyn paikkaan.

– Suojelupoliisin tekemissä perusmuotoisissa ja laajoissa selvityksissä taas tarkastellaan sitä, voidaanko jollekin henkilölle myöntää pääsy johonkin tietoon. Tuon tiedon täytyy olla kansantalouden tai valtion turvallisuuden kannalta merkityksellistä.

Suojelupoliisin tekemien selvitysten määrä on ollut kasvussa.

– Talouselämällä menee nyt hyvin. Se näkyy heti meilläkin. Ihmiset liikkuvat paljon yrityksestä toiseen, ja uusiakin työntekijöitä palkataan menestysaloilla paljon.