Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aloittaa vuosittain noin 250 uutta opiskelijaa. Uusia jatko-opiskelijoita tiedekunnassa aloittaa vuosittain noin neljäkymmentä.
– Valtaosa tohtorikoulutettavista tulee työelämästä, mikä kertoo tiedekunnan vetovoimaisuudesta. Kansainvälisestä arvostuksesta taas kertoo se, että jo kolmannes koulutusohjelmaan hakijoista on ulkomaalaisia, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaani, tohtoriohjelman johtaja Ari Hirvonen tietää.
– Vastineeksi koulutusohjelmamme tarjoaa jatko-opiskelijoille pääsyn osaksi akateemista tiedeyhteisöä.
Hirvonen täsmentää, että valtaosa jatko-opiskelijoista tekee tutkimusta sivutoimisena. Päätoimisena tutkimusta tekevän jatko-opiskelijan koulutusohjelma kestää neljä vuotta, sivutoimisena kaksi vuotta pidempään.
Hyvä brändi
Hirvonen kertoo oikeustieteen tohtorin tutkinnon arvostuksen nousseen sekä ammatillisesti että yhteiskunnallisesti.
– Vielä parikymmentä vuotta sitten väitöskirjaa pidettiin yliopiston ulkopuolella turhana lisukkeena, Hirvonen muistelee.
Tohtorinkoulutus antaa tekijälleen syvempää ja laajempaa osaamista, mikä on huomattu myös työmarkkinoilla: mikäli väitöskirjan jälkeen yliopistolta ei löydy tutkijan paikkaa, imua löytyy myös muualta.
– Oikeustieteen ja lääketieteen tohtoreilla on akateemisista aloista parhaat työllistymismahdollisuudet paitsi yliopistolla, myös yliopiston ulkopuolella, Hirvonen kertoo.
Oikeustieteen hyvä brändi on nähty myös yrityksiltä saatujen lahjoitusten ja säätiöiltä saatujen apurahojen muodossa. Näiden rahallisten avustuksella tiedekunta on voinut perustaa uusia professuureja sekä palkata tohtorikoulutettavia tutkimushankkeisiin.
Yliopiston vahva tuki
Järkälemäisen, 250 sivun väitöskirjan työstäminen on aikaa vievää ja raskasta. Päällimmäiseksi sitoutumisen tekijäksi Hirvonen nostaa henkilökohtaisen motivaation. Jaksamisen ja tutkimuksellisen fokuksen ylläpitämisessä Hirvonen korostaa työnohjauksen merkitystä.
– Teimme viimekeväisessä tiedekuntaneuvoston kokouksessa historiallisen muutoksen koskien työnohjaajien pätevyyttä. Aiemmin myös mahdollisen toisen työnohjaajan tuli olla dosentti tai professori tai ainakin omata vastaava taso. Nyt suositus on kaksi ohjaajaa, joista professorin tai dosentin kanssa toimivalle toiselle riittää, että on väitellyt. Siten väylä avautuu myös yliopiston ulkopuolisille väitelleille työnohjaajille.
– Uskomme, että saamme uudessa mallissa yhdistettyä sekä akateemista että käytännön juridiikkaa jatko-opiskelijan eduksi. Toivottavasti saamme väitelleitä alumnejamme kiinnostumaan tästä uudesta mahdollisuudesta, Hirvonen vihjaa.
**
Kotiin tuomisina kielitaitoa, osaamista ja kontakteja
Kiinteistö-, ympäristö- ja energiaoikeuteen liittyvissä toimeksiannoissa Castrén & Snellmanilla juristina toimiva Iikka Väänänen palasi elokuussa takaisin töihin vuoden opintovapaan jälkeen: takana olivat jatko-opinnot energia-ja luonnonvaraoikeudesta Queen Mary University of Londonissa.
Hakuprosessi vuoden kestävään LLM-ohjelmaan alkoi lokakuussa 2013. Väänänen toteaa, että hänen kohdallaan hakeutuminen jatko-opintoihin oli monen asian summa, vaikkakin loppupeleissä päätös tapahtui ad hoc -tyyliin.
– Laitoin hakupaperit sisälle vasta maaliskuussa. Olihan se varsinainen ruljanssi ainakin näin jälkikäteen muistellen, hän toteaa.
Väänänen oli käynyt keskustelut jatko-opinnoista työnantajan kanssa hyvissä ajoin ennen hakua.
– On täysin ymmärrettävää, että työnantajille tämä on aina hankala tilanne. Omalla työpaikallani jatko-opintoihini suhtauduttiin lähtökohtaisesti myönteisesti, ja syventävät opintoni nähtiin ammatillisen osaamisen mielessä hyväksi.
Väänänen muistuttaa, että ulkomaille jatko-opiskelijaksi lähtevän täytyy hoitaa kaikki järjestelyt itse, rahoitusta myöten. Väänänen sai taloudellista tukea sen verran, että sai niillä kuitattua lukukausimaksut, loput kulut hän maksoi itse. Opiskeleminen vaatii usein läsnäolopakon, joten muutto Lontooseen oli Väänäsenkin kohdalla ainoa vaihtoehto.
– Olen joskus kuullut sanottavan, että jatko-opinnoista ei olisi hyötyä. Olen itse vahvasti eri mieltä: kielitaitoni parani, mutta erityisesti substanssin osalta olen jo nyt kokenut hyötyneeni. Yhtenä merkittävänä etuna ovat kontaktit: jos tarvitsen energiajuristia mistä päin maailmaa tahansa, tiedän, keneen olla yhteydessä.
– Kielitaito, kansainvälistyminen ja oman erityisosaamisen vahvistaminen, Väänänen listaa ulkomailla suoritettavien jatko-opintojen etuja.
– Varaa myös riittävästi aikaa hakuprosessiin, suosituskirjeisiin, rahoituksen hankintaan ja asioiden selville ottamiseen sekä itse opinto-ohjelman sisältöön, hän puolestaan vinkkaa omasta kokemuksesta.
**
Lakimiesliiton koulutustarjontaa
- Vuosittain useita koulutustilaisuuksia liittyen erilaisiin työelämässä tarvittaviin taitoihin.
- Kokeneita juristeja sparraajiksi mentorointiohjelman muodossa.
- Alennuksia juridisesta täydennyskoulutuksesta Lakimiesliiton koulutus -brändin alla.
- Stipendejä muun muassa väitöskirjaa tai ulkomaista LLM-tutkintoa suorittaville.
**
Teksti: Hanna Ojanpää
