Heikki Juhani Wirilander menehtyi 4.12.2015 pitkällisen sairauden uuvuttamana. Wirilanderin uraa suomalaisessa oikeuselämässä voidaan pitää poikkeuksellisen laajana ja monipuolisena. Näistä ansioista Suomen Lakimiesliitto palkitsi Wirilanderin vuonna 2001 K. J. Ståhlberg -mitalilla.
Tutkija, opettaja, tuomari ja asiantuntija
Juhani Wirilander syntyi 30.11.1935 Mikkelissä. Hän valmistui lainopin kandidaatiksi vuonna 1960. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1979 aiheenaan ”Rasitteesta maankäyttömääräyksenä”.
Työskenneltyään muutaman vuoden käytännön lakimiestehtävissä Wirilander suuntautui tutkijan ja opettajan uralle. Hänen opetusaiheensa koskivat siviilioikeuden eri aloja, kuten esine-, perhe-, jäämistö- ja holhousoikeutta sekä maa- ja vesioikeutta. Kiinteistöoikeuden dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 1980. Siviilioikeuden ja maa- ja vesioikeuden apulaisprofessorin ja professorin tehtäviä Wirilander hoiti 1969–1980. Siviilioikeuden professorina hän toimi 1983–1990.
Tutkijanuransa alkuaikoina Wirilander työskenteli vuosina 1965–1981 tiedekunnan kirjaston hoitajana. Sen jälkeen hän vaikutti merkittävästi oikeuskirjallisuuden dokumentointiin ja sen saatavuuteen saman kirjaston esimiehenä ja eduskunnan kirjaston hallituksessa. Wirilanderin laaja asiantuntemus ja työpanos oli ratkaisevassa asemassa kahta suurhanketta, Bibliographia iuridica Fennicaa ja oikeustietosanakirja Encyclopædia Iuridica Fennicaa toteutettaessa.
Wirilander on ainoa henkilö Suomessa, joka on toiminut tuomarin virassa maamme kummassakin ylimmässä tuomioistuimessa. Vuosina 1980–1982 hän työskenteli korkeimman hallinto-oikeuden ylimääräisenä hallintoneuvoksena. Vuonna 1990 hänet nimitettiin korkeimman oikeuden oikeusneuvokseksi. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 2000. Tuomarin tehtäviin voidaan rinnastaa myös Wirilanderin toiminta välimiesoikeuksissa sekä puheenjohtajuudet Suomen Asianajajaliiton tutkintolautakunnassa ja Kiinteistönvälittäjälautakunnassa
Taidoilla ja kyvyillä kysyntää
Juhani Wirilanderin työtoverit ja oppilaat muistavat hänet asioihin perinpohjaisesti paneutuneena, yhteistyökykyisenä, auttavaisena, oikeudenmukaisena, tiedonhaluisena sekä ahkerana uurastajana, jonka työn jälki oli aina laadukasta. Ystävänä Juhani oli kiireetön, luotettava sekä mukava seuramies.
Wirilanderin monipuolisilla taidoilla ja kyvyillä oli kysyntää. Hänellä oli vuosikymmenten mittaan lukuisa määrä luottamustehtäviä, ja häntä käytettiin asiantuntijana monissa toimikunnissa ja komiteoissa. Hän toimi muun muassa Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, Suomen Lakimiesliiton liittokokousedustajana ja Suomalaisessa tiedeakatemiassa.
Wirilanderille myönnettiin K. J. Ståhlberg -mitalin lisäksi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki vuonna 1996 sekä Valtion virka-ansiomerkki ja Suomen Akatemian tunnustuspalkinto 1980. Suomalainen Lakimiesyhdistys julkaisi hänen 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi juhlakirjan vuonna 2005.
**
Teksti: Ritva Juntunen ja Heikki Mattila
