“Valtion leipä on pitkä ja kapea”, tunnettiin sanoa. Purematta sanontaa ei voi enää niellä, mutta vastaan voi eri keinoin käydä: Lakimiesliitto käynnisti keväällä 2012 kärkihanketyöryhmän. Julkisella sektorilla ykköshankkeeksi nousi toimenpide- ja vaikuttamisohjelma julkisen sektorin lakimiesten työmarkkina-aseman parantamiseksi.
– Tosiasia on, että julkinen sektori ei voi lähteä palkkakilpailuun yksityisen sektorin kanssa. Sen sijaan julkisella sektorilla on monia muita vetovoimaisia tekijöitä, kuten työaikajoustot, Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö Kirsi Venäläinen toteaa.
Julkinen sektori on merkittävä juristien työllistämistaho: valtiolla on töissä yli 4 000 liiton jäsentä ja kunnissa nelisensataa.
– Valtion virastoissa henkilöstökulut ovat jopa yli 80 prosentin luokkaa kokonaiskuluista. Esimerkiksi toimitilakulut ovat kulurakenteessa henkilöstökuluihin verrattuna marginaalisia. Tästä on helppo vetää johtopäätös, mihin säästöt kohdentuvat. Tehtävät eivät kuitenkaan vähene samassa suhteessa, mikä johtaa jaksamiskysymykseen. Vielä kymmenen vuotta sitten julkisella sektorilla ei voinut kuvitellakaan tilannetta, missä työpaikat olisivat vaarassa, Venäläinen avaa tilannetta.
Osana kärkihanketta Lakimiesliitto lähetti keväällä 2013 jäsenistön julkisen sektorin luottamusmiehille kyselyn. Tiedon perusteella selvisi, minkälaisia käytäntöjä julkisella sektorilla on työtyytyväisyyden lisäämiseksi.
– Perhe- ja työelämän yhdistäminen, työhyvinvointi, riidanratkaisumallit ja työajan jousto, Venäläinen listaa.
– Tavoitteenamme on löytää hyviä käytäntöjä ja sopimuksia, joita virastot voivat keskenään jakaa. Työstämme parasta aikaa myös tietopankkia, johon näitä dokumentteja voi tallentaa yhteiseen käyttöön.
Venäläinen vihjaa, että käytäntöjä otetaan edelleen ilolla vastaan.
– Olemme saaneet kiitettävästi yhteydenottoja, mutta aina mahtuu lisää.
Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa tehtävissään
Sisko Riikonen on ollut Verohallinnolla Uudenmaan perintäyksikössä töissä vuodesta 1996 lähtien. Vaikka ajat ovat tällä hetkellä tiukat myös julkisella sektorilla, Riikonen kokee, että asioissa on menty eteenpäin.
– Valtio on monessa suhteessa ollut edelläkävijä työn joustojen kehittäjänä. Moni ehdotus on toki päätynyt neuvottelupöytään työntekijöiden aloitteesta, mutta ne on otettu hyvin vastaan. Kyllä hyödyt näkyvät hallintoportaaseen asti, Riikonen tietää.
Verohallinnossa käytössä olevia työajan jouston ja työhyvinvoinnin edistämisen muotoja ovat työaikapankki, tiivistetty työaika, etätyömahdollisuus sekä monipuolinen TYKY- ja YT-toiminta. Työajan joustomahdollisuudet on kirjoitettu Valtion virka-ja työehtosopimukseen; työntekijätasolla joustoista sovitaan lähimmän esimiehen kanssa.
– Koska ylemmille toimihenkilöille ei ylityötä korvata rahana, on työaikapankki kummallekin osapuolelle win-win. Ruuhka-aikojen piikkejä voi kerryttää sisään henkilökohtaiselle saldotilille ja käyttää ylimääräiset tunnit vapaana, kun omassa työssä on hiljaisempi kausi, Riikonen kertoo.
Hyvinvointitunti ja muita käytäntöjä
Etätyömahdollisuutta Verohallinnossa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Pilottiin osallistujat tekivät etäpäivästä lähimmälle esimiehelleen selostuksen. Kun käytäntö vakiintui vuotta myöhemmin, raportointivelvollisuus jätettiin pois. Nykyisen sopimuksen puitteissa työntekijällä on mahdollisuus tehdä neljä etäpäivää kuukaudessa.
– Itse asiassa etätyöpäivä monen osalta venyy pidemmäksi kuin työpaikalla vietetty päivä, Riikonen naurahtaa omasta kokemuksestaan.
– Mutta toki kyseessä on luottamuksen ele myös työnantajan puolelta. Työntekijän vastuulle puolestaan jää varmistaa, että etätyöpäivä ei häiritse esimerkiksi jo sovittuja kokouksia, asiakastapaamisia tai kollegojen työtä.
Verohallinnossa yksi TYKY-toiminnan muoto on oikeus käyttää tunti viikossa omaan hyvinvointiin: käydä jumpassa tai kuntosalilla kesken työpäivän. JUKOn luottamusmiehenä Riikonen kehuu Verohallinnon YT- ja työsuojelutoiminnan kattavuutta ja toimivuutta. Esimerkkinä hän mainitsee varhaisen välittämisen mallin.
– Epäkohtiin ja ongelmatilanteisiin tulee puuttua ja asioille tehdä jotain, Riikonen painottaa.
– Työelämä muuttuu yhteiskunnan muutoksen ohessa. Henkilöstön mukaan ottaminen asioista sopimiseen on tärkeä työhyvinvoinnin ele. Ainoastaan hyvinvoiva henkilöstö jaksaa tehtävissään.
Hyvät toimintatavat jakoon
Sisko Riikonen on mukana myös Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnassa.
– Järjestötoiminta on tärkeää. Henkilökohtaisesti pidän mielekkäänä keskustella eri hallinnonaloilla toimivien lakimiesten kanssa ja kuulla heidän käytännöistään. Itse jaan auliisti meidän toimintatapojamme toisten kesken eri foorumeilla.
Riikonen itse on jäämässä lähivuosina eläkkeelle.
Hän toivoisi, että nuoret juristit näkisivät julkisen sektorin kiinnostavana vaihtoehtona.
– Valtio ja kunnat eivät voi kilpailla yksityisen sektorin kanssa palkoista, se on selvää. Mutta julkinen sektori tarjoaa paljon mielenkiintoisia tehtäviä ja etenemismahdollisuuksia. Juuri valmistuneen kannattaa myös miettiä, mille asioille hän laittaa painoarvoa; onko esimerkiksi oma vapaa-aika tai työn ja perheen yhteen sopeuttaminen tärkeitä arvoja. Julkinen sektori voi silloin olla oikea ratkaisu, Riikonen päättää.
Teksti: Hanna Ojanpää
