Helsingin Katajanokan SAS Auditorio täyttyi marraskuussa lakimiehistä Lakimiesliiton ja Teollisuuslakimiesten Yhdistyksen järjestämässä seminaarissa, jossa teemana oli Juristi johtajana ja johdettavana. Paneelitilaisuudessa pohdittiin muiden teemojen ohella sitä, miksi lakimiesten määrä liiketoiminnan johtotehtävissä on pienentynyt ja mitä asialle voisi tehdä.
Kun juristeja haetaan johtotason tehtäviin, on tarjottava pesti tyypillisimmin ison yrityksen tai pörssiyrityksen lakiasiainjohtaja, työmarkkinajohtaja tai esimerkiksi verotuksen erikoisjuristi. Yleisjohdon rekrytoinneissa koulutustausta ei ole se tärkein asia.
– Ei ole mitään merkitystä, oletko juristi, kauppatieteiden maisteri vai insinööri. Ykköskriteeri on siihenastiset aikaansaannokset ja näytöt, pamauttaa BusinessWeekin maailman 50 merkittävimmän headhunterin listalla vuonna 2008 noteerattu Pasi Koivusaari.
– Oleellisia ovat myös henkilökohtaiset ominaisuudet ja näytöt esimiestyöstä. Ja älystä ei ole haittaa.
Eväät johtamiseen
Antaako lakimiehen koulutus tarpeelliset tiedot ja taidot liiketoiminnan johtamiseen? Panelistien mielestä näin ei ole ainakaan suomalaisen juristikoulutuksen kohdalla. Siinä painotetaan paljon tieteelliselle uralle suuntautumista, ja osittain juuri koulutuksen takia juristeista muovautuu ennemmin asiantuntijoita kuin johtajia.
– Koulutus kertoo, miten asioista on säädetty, muttei opeta ymmärtämään yritys- ja liiketoimintaa, sanoo Yhdysvalloissa MBA-tutkinnon suorittanut varatuomari Mammu Kaario.
– Opintojen aikana minulle aukesi uusi maailma. Opin, miten esitellä asioita, opponoida ja väitellä. Sain kahdessa vuodessa oikeustieteellisen 5–6 vuoden opit moninkertaisesti.
Myös lakiopinnoissa on ulkomailla enemmän painotusta liiketoiminnallisessa osaamisessa. Paneelikeskustelussa toivottiinkin, että juristin peruskoulutukseen lisättäisiin liikkeenjohdon ja taloustiedon osuutta esimerkiksi case-työskentelyn sekä lakiasiaintoimisto- ja yritysvierailujen kautta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yhteistyö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa toisi oikeustieteilijät ympäristöön, jossa perustetaan uusia kasvuyrityksiä ja laaditaan asiakirjoja, jolloin perusliiketoimintaan liittyvä tekeminen tulisi tutuksi.
Neuvonantajan taakka
Lakimiehillä on paljon ominaisuuksia, joita yritysjohtajalta kaivataan. He ovat loogisia, oikeudenmukaisia, faktaorientoituneita ja neuvottelukykyisiä. Mutta ovatko juristit liian varmoja pelaajia? Johtuuko riskinottokyvyn puute koulutuksesta vai siitä, että tietyntyyppiset ihmiset ajautuvat juristeiksi? Onko juristin identiteetissä asiantuntijan rooli vahvempi verrattuna kauppatieteilijöihin ja insinööreihin?
Lakimies miettii asioita ratkaisukeskeisesti juridiselta, muttei välttämättä liiketoiminnan kannalta, kun taas liiketoiminnassa on tärkeintä saada ratkaisuja aikaiseksi melkein ”hinnalla millä hyvänsä”. Juristit ottavat helposti neuvonantajan roolin. He kertovat, mitä pitää ottaa huomioon, mutta johtaja tekee kaupallisen päätöksen. Riskin ottaminen kuuluu yrityksen perustoimintaan, ja sen arvioiminen juristin tuoman koulutuksen valossa voi joskus jopa haitata. Roolista voi olla vaikeaa päästä eroon senkin takia, että myös muut suhtautuvat juristiin neuvonantajana. Ajatusmaailmojen kohtaamista edesauttaisi työskentely lähellä ydinbisnestä.
Juridiikka on kautta aikain yksi ensimmäisiä toimintoja, joita yritykset alkoivat ulkoistaa. Lakiasiainjohtajia ja lakimiehiä rekrytoidaan yrityksiin nykyään vähemmän ja siirtymä on lakiasiaintoimistoihin päin. Myös moni vastavalmistunut saa helposti paikan asianajotoimistosta, mikä ohjaa tulevaa urakehitystä tietylle polulle. Ja kun yritysten sisällä ei ole enää niin paljon juristeja, nousee heitä vähemmän ylimpään johtoon.
Paneudu ja tartu hetkeen
Juristeilla on harvoin yleisjohdon tehtävissä vaadittavaa vahvaa esimieskokemusta ja liiketoiminnan tulosvastuullista kokemusta. Lisäksi kansainvälinen kokemus on nykyään lähes välttämättömyys.
Mikäli yleisjohdon tehtävät kiinnostavat, panelistit korostivat motivoituneisuutta, aitoa kiinnostusta liiketoimintaa kohtaan sekä itsensä ajan tasalla pitämistä. On hyödyllistä pohtia omassa työssä käsiteltyjen tapausten kokonaiskehystä ja lukea paljon oman yhtiön liiketoimintaan liittyviä asioita. Verkostoituminen on hyvä aloittaa omasta organisaatiosta, joten aktiivisuus sisäisten asiakkuuksien suuntaan on tärkeää. Kannattaa olla proaktiivinen ja pyrkiä mukaan erilaisiin, juridiikkaan liittymättömiin kehitysprojekteihin. Oppia voi hakea myös johtoryhmätyöskentelystä. Vaikka vastuu olisi vain juridisesta osasta, on tärkeää nähdä oman sektorin ulkopuolelle ja katsoa, mikä on parhaaksi yritykselle kokonaisuutena.
Opintovaiheessa kannattaa miettiä, olisiko kaksoistutkinto, kuten KTM- tai insinöörikoulutus, itselle sopiva vaihtoehto. Työelämässä lisäkoulutusta voi hankkia avoimessa yliopistossa, kesäkursseilla tai suorittamalla tutkinnon ulkomailla. Ilmaisiakin vaihtoehtoja on tarjolla, esimerkiksi Arcadan MBA-tutkinto. Kannattaa myös tarkastaa, millaista koulutusta oma työnantaja tarjoaa.
Loppujen lopuksi onnella ja sattumilla on suuri rooli siinä, mihin kukin urallaan päätyy, muistuttaa Ben Grass.
– Ei kannata miettiä, mikä olisi sopiva hetki hakeutua muualle. Kyse on pienistä asioista, jotka tulevat eteen ja joihin on tartuttava enempiä miettimättä.
Teksti: Sanna Andersson
Kuvat: Sami Tirkkonen
