Juristit ovat tunnetusti suunnitelmallisia ihmisiä, joiden kuvittelisi tietävän jo opintojen alussa, missä tehtävässä he ovat kymmenen vuoden kuluttua. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Kolmannes Juristikyselyn vastaajista ei ollut lyönyt lukkoon uraansa, vähän yli neljännes totesi uran menneen suunnitelmien mukaan.
Kyselystä kävi ilmi myös sukupuoliero: Miesvastaajista 72 prosenttia ja naisista 62 prosenttia oli etukäteen naulannut tulevan ammatillisen polkunsa. Neljä prosenttia naisista oli sitä mieltä, että ura ei ollut mennyt yhtään niin kuin oli suunniteltu sukupuolen vuoksi. Miesten kohdalla vastaava luku oli yksi prosentti.
Avoimin mielin
Oikeustieteen opinnot avaavat ovia monenlaisiin tehtäviin. Lakimiesliitto ja Teollisuuslakimiehet halusivat juristin uramahdollisuuksia käsittelevässä seminaarissaan ottaa selvää, mitä juristit ajattelevat omista valinnoistaan. Tilaisuuden vetäjät Piia Vuoti Teollisuuslakimiehistä ja Jaana Mecklin Akavasta haastoivat panelistit kertomaan omat urapolkunsa.
Panelisteina tilaisuudessa olivat Minna Vanhala-Harmanen, Mikko Alkio, Roberto Lencioni, Ritva Hanski-Pitkäkoski, Juha Hölttä sekä Antti Pöyhönen. Mukana oli myös varadekaani, OTT Janne Kaisto Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta taustoittamassa koulutusohjelman rakennetta.
Panelisteilta kysyttiin ajatuksia myös siitä, miten lainopillinen koulutus on antanut valmiuksia toimia muissakin kuin perinteisissä juristin tehtävissä. Hyvään peruskoulutukseen voisi vastaajien mukaan sisältyä enemmänkin bisnesosaamista.
Tosin soraääniäkin kuului: Miksi vähän yli kaksikymppiset opiskelijat tankkaisivat päähänsä tietoa esimerkiksi johtamisesta? Valmiuksia voi syystäkin epäillä.
Keskeisenä teemana oli siirtyminen lakimiehen tehtävistä esimerkiksi liiketoimintajohtoon. Vuotin mukaan keskusteluissa nousi esille tarve heittäytyä rohkeasti uusiin haasteisiin sekä avoin suhtautuminen uusiin ja uudenlaisiin tehtäviin.
Siirtymistä liiketoimintatehtäviin helpottaa ainakin se, jos juristin näkökulma on laaja ja talouselämän tuntemustakin on. Pitää olla ymmärryksen lisäksi myös kiinnostusta.
Sattumankauppaa
Vastavalmistuneella oikeustieteen maisterilla saattaa olla takataskussaan ajattelumalli, joka kaipaa ravistelua. Varsinkin uranvaihdossa rohkeus ylittää epämukavuusalueet ja uskallus ottaa riskejä ovat välttämättömiä edellytyksiä.
Yksityisellä puolella ura lähtee useammin liikkeelle asianajotoimistosta eikä yrityksestä. Tämä on selkeästi win-win-tilanne: Asianajajien keskuudessa vastavalmistunut tapaa asiakkaita sekä tutustuu erilaisiin toimeksiantoihin. Kokeneemmat kollegat säästävät puolestaan aikaa siirtämällä rutiininomaisia tehtäviä nuoremmille.
Panelistien puheenvuorot vahvistavat tutkimustietoa siitä, että sattumalla on sormet pelissä urahypyissä esimerkiksi asianajotoimistosta liike-elämään. Tilanteisiin on tartuttu.
– Kun saa mahdollisuuden, siihen kannattaa heittäytyä mukaan, sanoo Vuoti.
Työnsarkaa
Lakimiesten työllisyystilanne on tällä hetkellä tyydyttävä, mutta talouden taantuma ja Suomen työmarkkinoiden epävarmuus näkyvät Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja, VT Taru Turusen mukaan työttömyyslukujen kasvuna.
– Työttömyys on kahden viimeisen vuoden aikana noussut nopeasti, sanoo Turunen.
Viime vuoden joinakin kuukausina oli virallisten tilastojen mukaan jopa yli 500 OTM-tutkinnon suorittanutta lakimiestä työttömänä. Työttömyys on kaiken kaikkiaan noin neljän prosentin luokkaa.
Lakimieskoulutusta pitää Turusen mukaan kehittää työmarkkinoiden tarpeet huomioiden.
– Tämänhetkiset työttömyysluvut kertovat pitkälti koulutusmäärien tarpeettomasta kasvattamisesta.
**
Teksti: Riitta Ekholm
