Kaarlo Holma Juridiikan, politiikan ja liike-elämän moniottelija

Karl (Kaarlo) Viktor Holman (ent. Hellman; 1883–1949) ura polveili monella vaikuttajan pallilla Mannerheimin lakimiehestä kansanedustajaksi ja oikeusasiamieheksi. Hän toimi myös asianajajana, pankkialalla ja yritysmaailmassa. Mutta eniten hänen uraansa lienee vaikuttanut taloudellinen lama ja sen myötä tullut kielteinen julkisuus. Siis kovin tuttua tämän päivänkin poliitikoille. Toisaalta hänen perustamansa asianajotoimisto täytti tänä vuonna 100 vuotta. Siksi onkin monta aihetta kaivaa varatuomari Holma historian kätköistä.

Laman aikana median uhriksi

Holma pääsi ylioppilaaksi 1901, valmistui filosofian kandidaatiksi 1904 ja maisteriksi 1907. Holma suoritti lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1909 ja sai varatuomarin arvon 1911.

Holma toimi asianajajana Helsingissä 1910–1915, Säästöpankkien keskuspankin johtajana 1915–1917, Kansallis-Osake-Pankin Turun konttorin johtajana 1917–1920 ja Suomen valtionhoitajana toimineen C. G. Mannerheimin siviilikanslian päällikkönä 1919.

Näistä tehtävistä Holma siirtyi luontevasti politiikkaan. Hän toimi kokoomuksen kansanedustajana 1919–1922 ja eduskunnan oikeusasiamiehenä 1921–1922.

Asianajajaksi vanhaan toimistoonsa hän palasi 1924–1934. Suomen Puunvienti oy:n lakiasiainosaston johtajana Holma toimi vuosina 1935–1942. Lopuksi hän toimi asianajajana Lahdessa 1942–1949.

Kaarlo Holma oli naimisissa vuosina 1910–1940 Anna Boreniuksen kanssa ja vuodesta 1940 Astrid Nymanin kanssa.

Mutta 1920 yleismaailmallinen lama ja sen myötä Holman joutuminen median uhriksi näkyvät selvästi matrikkelista poliittisen uran päättymisenä.

Miksi menit, K.V. Holma,
tosia julki tuomaan.

Etkös tiennyt joutuvasi
syyttäjien huomaan.

Muista vasta kiertää kaukaa
sanomalehtimiestä.

Ettäs voisit välttyä
pahan paikan tiestä.

Tässä 1930-luvulla lehdessä julkaistun värssyn aikoihin Holma oli Suomen Vientipankki Oy:n johtotehtävissä. Pankin talousvaikeudet veivät sen lopulta konkurssiin 1931. Kyseisen värssyn tausta on matrikkelitiedoissa kuitattu lyhyesti maininnalla "eräiden liikelaitosten lain-opillinen asiamies".

Holman perustama asianajotoimisto 100-vuotias

Mutta ennen kaikkea Holma taisi olla sielultaan asianajaja, jolla toiminnalla hän sekä alkoi että päätti uransa. Vuonna 1911 Holma perusti asianajotoimiston yhdessä Ludvig Ilmari Palmenin kanssa.

Vuonna 1915 Kaarlo Holman vaimon veljelle, Heikki Borenius seniorille tarjoutui mahdollisuus ostaa osakkuus Ilmari Palmenilta. Samalla nimi muuttui asianajotoimisto Holma & Boreniukseksi.

Vuonna 1957 kuvioihin tuli mukaan Heikki Borenius juniori. Pitkäaikaisimman nimensä Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen toimisto sai vuonna 1962, kun Kullervo Kemppinen tuli osakkaaksi. Nimi muuttui tänä keväänä Asianajotoimisto Boreniukseksi. Nimi on muuten sattumalta sama kuin toimiston perustajan Kaarlo Holman ensimmäisen vaimon tyttönimi.

Jatkosodan aikana Holma siirtyi asianajajaksi Lahteen. Elokuussa 1942 hän osti Knut J. Vuorimieheltä asianajotoimiston nimeltä Varatuomari K. J. Vuorimiehen Laki-asiaintoimisto, Holma harjoitti asianajotoimintaa nimellä Varatuomari K. V. Holman Laki-asiaintoimisto. Kyseinen toimisto oli aikanaan perustettu vuonna 1922 ja toimii edelleen Lahdessa nykyisin nimellä Asianajotoimisto Kurki-Suonio Ky. Ensi vuonna se täyttää 90 vuotta.

Kaarlo Holma olisi nuorena asianajajana varmasti iloinnut, jos joku olisi osannut ennustaa, että hänen vuonna 1911 perustamansa asianajotoimisto olisi vielä 100 vuotta myöhemmin toiminnassa ja laajentunut kansainväliseksi toimistoksi, jolla on toimintaa useassa eri maassa.