Kansainvälisiä rikkomuksia ja riita-asioita on ratkomassa usea tuomioistuin. Ne eivät kuitenkaan ole EU:n alaisia, vaikka niiden päätoimipaikka on Euroopassa: Haagissa tai Strasbourgissa.
Keskeisiä tuomioistuimia ovat itsenäinen kansainvälinen rikostuomioistuin ICC ja YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin ICJ, joiden toimialue on periaatteessa koko maailma, Euroopan neuvoston alainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sekä riippumaton pysyvä välitystuomioistuin.
– 1990-luvun alussa kansainvälisiä tuomioistuimia oli alle kymmenen ja 2010-luvun alkupuolella jo 125. Tuomioistuimia on erityyppisiä, myös alueellisia, kertoo yliopistonlehtori Mikaela Heikkilä Åbo Akademista.
Ajanjaksosta toiseen
Kansainvälisten tuomioistuinten lainkäyttö perustuu lähtökohtaisesti valtioiden suostumukseen. Vain YK:n turvallisuusneuvostolla on valta antaa päätöksiä, jotka velvoittavat valtioita suoraan.
– On olemassa sellaisia valtioita kuin Suomi, joka on mukana monessa järjestelmässä, ja valtioita kuten Myanmar, joka ei ole oikein missään sopimuksissa ja valvontaelimissä mukana. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenistä Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina ovat perinteisesti olleet vastahakoisia tuomioistuimia kohtaan.
Kansainvälisten tuomioistuinten lainkäyttö perustuu lähtökohtaisesti valtioiden suostumukseen.
Heikkilän mukaan kansainvälinen oikeus on toiminut eri lailla eri ajanjaksoina.
– Toisen maailmansodan jälkeen moraalisen paniikin ajanjaksona alkoi tapahtua, kun löytyi poliittista tahtoa ja halua tehdä jotain: saatiin aikaiseksi Euroopan ihmisoikeusjärjestelmä ja joukkotuhontasopimus. Kylmän sodan jälkeen 1990-luvulla ICC:n perustamisen yhteydessä ajateltiin, että sodat saadaan vähenemään. Sittemmin alettiin ajatella realistisemmin.
Kansainvälinen järjestelmä toimii huonosti, jos fokus on kansallisissa intresseissä. Haastavaa ajanjaksoa eletään nytkin: Heikkilän mukaan Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa sekä Gazassa rikotaan kansainvälistä oikeutta toistuvasti. Maailman ihmisoikeustilanne on huolestuttava.
Heikkilä toivoisi seuraavaksi ajanjaksoa, jolloin löytyisi poliittista tahtoa kehittää kansainvälistä järjestelmää. Jos päätekijät, valtiot, haluavat tehdä yhteistyötä, järjestelmä toimii hyvin.
Kansainvälinen järjestelmä toimii huonosti, jos fokus on kansallisissa intresseissä.
Toistasataa valtiota mukana ICC:ssä
Itsenäinen kansainvälinen rikostuomioistuin ICC tutkii ja tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Sillä on toimivalta sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, joukkotuhontaan ja hyökkäysrikokseen eli YK:n peruskirjan kieltämän sodan aloittamiseen.
– Jotta hyökkäysrikosta voitaisiin käsitellä, valtion on oltava jäsenenä ICC:ssä ja annettava suostumus hyökkäysrikoksen tuomitsemiseen, kertoo Heikkilä.
Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa on jäsenenä 124 valtiota. Ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikönpäällikön Tarja Långströmin mukaan toiveena on, että kaikki YK:n 193 jäsenmaata olisivat ICC:ssä mukana. Isoja valtioita puuttuu, kuten Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat, joka kuitenkin tekee yhteistyötä ICC:n kanssa.
Tuomareita on yleensä 18. Varatuomari Erkki Kourula toimi tuomioistuimen tuomarina vuosina 2003–2015. Syyttäjiä on yksi, apulaissyyttäjiä kaksi.
Millä saada syytetyt tuomiolle?
ICC:n tavoitteena on käsitellä sotarikoksia vain siltä osin kuin kansallisilla tuomioistuimilla ei ole kykyä tai halua nostaa syytteitä ja tutkia niitä.
– Jäsenvaltioilla on velvoitteita, mutta esimerkiksi Mongolia ei toimittanut valtiovierailulla ollutta Putinia tuomioistuimeen Haagiin, vaikka hänestä on pidätysmääräys, sanoo Långström.
Pidätysmääräysten pitäisi rajoittaa rikoksia tehneiden henkilöiden liikkumista. Mongolian valtion tiedottaja selitti maan olevan riippuvainen venäläisestä energiasta. Ratkaisua on pidetty raskaana iskuna kansainväliselle oikeusjärjestelmälle.
Långström uskoo, että asia tulee esiin diplomaattisissa keskusteluissa ja ICC:n osapuolikokouksessa.
Heikkilä toteaakin kansainvälisessä oikeudessa olevan ongelmana, että vaikka suurin osa valtioista toteuttaa sitä, kaikki eivät tottele. Ajatus on kuitenkin se, että jossain vaiheessa tuomioita ja seuraamuksia tulee. Tärkeää on, että jokin taho edes ottaa rikokset huomioon ja käsittelee niitä.
Kansainvälisessä oikeudessa on ongelmana, että vaikka suurin osa valtioista toteuttaa sitä, kaikki eivät tottele.
Sotarikoksissa on sekin ongelma, että rikokset ovat tapahtuneet toisessa maassa kuin missä niitä selvitellään – tutkiminen on hankalaa ja kallista. Henkilöitä ei pystytä tuomitsemaan ilman todistusaineistoa, ja syytetyt pitää saada tuomioistuimeen. Oikeudellisesti rikoksia on vaikea näyttää toteen. Siksi ICC:llä on paljon vapauttavia tuomioita.
Ihmisoikeuksia vaalitaan
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tehokkain tuomioistuin maailmassa, katsoo UM:n ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö, lainsäädäntöneuvos Krista Oinonen. Euroopan neuvoston alainen EIT valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa. Kaikki EU-jäsenvaltiot ovat kyseisen sopimuksen osapuolina.
Euroopan ihmisoikeussopimus on astunut voimaan 1953. Oinosen mukaan se on kestänyt aikaa ja soveltuu hienosti nykypäivään. EIT on esimerkiksi antanut merkittävän ilmastonmuutosta koskevan tuomion Sveitsiä vastaan keväällä 2024.
– Venäjä on erotettu Euroopan neuvostosta Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi. Tuomioistuin ottaa kuitenkin vastaan Venäjään kohdistuvia valituksia, jos väitetty ihmisoikeusloukkaus on tapahtunut ennen 16.9.2022. Siihen asti maa oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolena. Valituksia voi tulla vielä useita vuosia.
Kaikkiaan ihmisoikeusloukkauksia koskevia valituksia on sisällä 65 000, joista yli 12 prosenttia eli 8 050 koskee Venäjää.
– Vaikka tuomioita ei saataisikaan täytäntöön, päätöksillä on symbolista arvoa kansalaisyhteiskunnalle Venäjällä, ja ne kehittävät oikeuskäytäntöä, korostaa Oinonen.
Kaikkiaan ihmisoikeusloukkauksia koskevia valituksia on sisällä 65 000, joista yli 12 prosenttia eli 8 050 koskee Venäjää.
Turkki pitää yli 37 prosentilla kyseenalaista ykköspaikkaa. Kolmantena on Uk- raina. Seuraavina ovat Romania vankilaolosuhteiden, Kreikka turvapaikkavalitusten, Italia pitkien oikeudenkäyntien, Azerbaidžan epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja Puola oikeusvaltiokysymysten vuoksi. Kymppilistalle mahtuvat vielä Moldova ja Slovenia.
– Muita 37:ää valtiota koskevia valituksia on yhteensä vain 14 prosenttia. Suomesta vireillä olevia valituksia on kymmenen, kertoo Oinonen.
Viime vuonna Suomesta lähti ihmisoikeustuomioistuimeen 74 maatamme koskevaa valitusta. Tuomioita Suomi sai vain kaksi, mutta ne tulivat muista syistä kuin ihmisoikeusloukkauksista. Aina eivät tutkittavaksi otettavat edellytykset täyty. Valtaosa valituksista on yksilövalituksia. Valtion valituksia toista valtiota vastaan on Oinosen mukaan enemmän kuin aikaisemmin. Järjestöilläkin on valitusoikeus.
Viime vuonna Suomesta lähti ihmisoikeustuomioistuimeen 74 maatamme koskevaa valitusta.
Tuomiot velvoittavat
Ihmisoikeustuomioistuimessa on tuomari per sopimusvaltio eli yhteensä 46 tuomaria. Suomesta valittuna tuomarina on KO:n entinen presidentti Pauliine Koskelo. Yhdeksänvuotisen virkakauden päättyessä vuodenvaihteessa häntä seuraa oikeusneuvos Juha Lavapuro.
Tuomiot velvoittavat vastaajavaltioita. Tuomioiden perusteella niiden on muutettava lainsäädäntöään ja hallintokäytäntöjään vastaamaan paremmin Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Tuomioiden täytäntöönpanoa valvotaan Euroopan neuvoston ministerikomiteassa. Suomi on joutunut kerran tehostettuun valvontaan pakkolääkitystä koskevan tuomion osalta viivyteltyään lainsäädäntömuutosta kymmenen vuotta.
ICJ ratkoo riitoja ja neuvoo
Kansainvälinen tuomioistuin ICJ on toisen maailmansodan jälkeen perustetun YK:n alainen. Tuomioistuimessa on 15 tuomaria eri puolilta maailmaa.
Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat automaattisesti ICJ:n peruskirjan osapuolia, mutta niiden pitää lisäksi erikseen hyväksyä tuomioistuimen toimivalta. Vain valtiot voivat tuoda riita-asioita tuomioistuimen käsittelyyn. Tuomiot sitovat vain riidan osapuolia. YK:n yleiskokous ja eräät muut tahot voivat myös pyytää tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa.
Tällä hetkellä tuomioistuimessa on vireillä useita kanteita ja pyyntöjä neuvovista lausunnoista. Långströmin mukaan Ukraina on esimerkiksi nostanut joukkotuhontakanteen Venäjää vastaan. Neuvovia lausuntoja on pyydetty muun muassa Israelin velvoitteista miehitetyssä Palestiinassa sekä valtioiden ihmisoikeusvelvoitteista liittyen ilmastonmuutokseen.
Kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICJ:ssä, riita-asian käsittely tuomioon asti kestää yleensä 5–6 vuotta.
Suomen tavoin noin 70 valtiota on antanut julistuksen, jossa tunnustetaan ennakkoon tuomioistuimen pakollinen toimivalta suhteessa mihin tahansa muuhun valtioon, joka on hyväksynyt saman velvoitteen.
– Tällä hetkellä voimassa olevaa etukäteissuostumusta eivät ole antaneet muutamat isot valtiot, jotka eivät halua asioitaan määriteltävän oikeudellisesti. Ne toimivat mieluimmin poliittisesti oman tahtonsa mukaan, määrittelee Heikkilä.
Riita-asian käsittely tuomioon asti kestää yleensä 5–6 vuotta. Koko toimikautensa aikana ICJ on käsitellyt noin 200 tapausta.
Välimiesmenettely riidoissa
Pysyvä välitystuomioistuin on hallitustenvälinen järjestö, joka on perustettu tarjoamaan palveluita valtioiden välisten riitojen ratkaisuun. Nykyisin se toimii myös riidoissa, joissa on osapuolena yksityinen kansalainen tai hallitustenvälinen järjestö.
Välitystuomioistuin antaa osapuolille valinnanvapautta. Välimiesmenettelyssä riidan osapuolten muodostama välitystuomioistuin tai niiden valitsema välimies tekee päätöksen kahden asianosaisen välisen riidan ratkaisemiseksi.
Riidat ratkaistaan rauhanomaisesti, jotta ei ajauduttaisi aseelliseen konfliktiin. Suomen nimittämät jäsenet välitystuomioistuimessa ovat emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta, OM:n kansliapäällikkö Pekka Timonen, KO:n presidentti Tatu Leppänen ja UM:n oikeuspäällikkö Kaija Suvanto.
Långströmin mukaan tuomioistuin on ajan saatossa pitänyt pintansa, sillä se juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan.
Ad hoc -tuomioistuimet tarpeeseen
Tarpeen mukaan on ollut tilapäisiä tuomioistuimia, kuten YK:n turvallisuusneuvoston perustamat Jugoslavian ja Ruandan sotarikostuomioistuimet sekä EU:n ja Kosovon hallinnon sopimuksella perustettu Kosovon erikoistuomioistuin.
– Kun mediassa nähtiin kuvia entisen Jugoslavian leireistä, paniikki iski: jotain on tehtävä. Sitten tuli muitakin määrättyyn konfliktiin keskittyviä tuomioistuimia, kertoo Heikkilä.
Sota riehui vielä Jugoslaviassa, ja tuomioistuin perustettiin Haagiin. Ruandassakaan ei pystytty pitämään turvallista oikeudenkäyntiä, joten se järjestettiin Tansaniassa. On perustettu myös hybridituomioistuimia. Internetin kautta oikeudenkäyntejä on voitu seurata kauempaakin.
