Verohallinnossa hallintopäällikkönä toimiva Eeva Roos-Kumpulainen toteaa. ettei lakimiehen ja lääkärin työssä auta takellella.
– Meiltä puuttuu se valkoinen takki, mutta odotukset osaamisestamme ovat ilman sitäkin korkealla.
Koulutusta pro bono
Lakimiesliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolista ja säännöllistä koulutusta: uraneuvontaa, keskustelu- ja aamiaistilaisuuksia, täsmäiskuja ja teemailtoja. Koulutuksen aiheista vastaa pitkälti järjestövaliokunta, minkä jäsen Roos-Kumpulainen on ollut kymmenisen vuotta, nyt myös sen alaisuudessa toimivan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston puheenjohtajana.
– Henkilöstön koulutus ja kehittäminen on työnantajille suhteellisen kallista. Varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina yritysten into ja mahdollisuus kouluttaa henkilöstöään kärsii. Lakimiehiä tämä ei ehkä kosketa niin suoraan kuin monia muita ammattikuntia, sillä lakimuutokset – niin kansallisella kuin EU:n tasolla – tarkoittavat joka tapauksessa jatkuvaa oman osaamisen päivitystä.
Liiton omassa tarjonnassa on pyritty löytämään teemoja, jotka eivät kuulu perinteisesti työnantajien agendaan.
– Vuositasolla järjestämme lukuisia parin kolmen tunnin iltatilaisuuksia, joissa aiheina on ollut esimerkiksi rekrytointivalmennus, esiintyminen, yksityisyyden suoja mediassa, yrityksen perustaminen ja verotus, oikeussalietiketti tai neuvottelutaidot. Urakoulutus on jäsenille ilmaista. Tämä on todellinen jäsenetu, Roos-Kumpulainen painottaa.
Tapahtumat ovat pääosin sijoittuneet Helsinkiin, liiton toimiston tiloihin, mutta urakoulutuksia on järjestetty myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella; muun muassa Lahdessa, Turussa, Tampereella ja Rovaniemellä. Roos-Kumpulainen kuitenkin uskoo, että valtakunnantasolla suuremman suosion tulevat saavuttamaan sähköiset koulutuspalvelut kuten webinaarit.
– Verkossa osallistujan asuinpaikkakunnalla tai sijainnilla ei ole merkitystä. Tälle on selvä tilaus, Roos-Kumpulainen arvioi.
Maksuttomien urakoulutusten lisäksi Lakimiesliitto tarjoaa jäsenetuhintaan yhteistyökumppaneidensa, Talentumin, Kuntakamarin ja Lakimiesliiton koulutuksen koulutuspalveluita.
– Koulutusten lisäksi liitto luo hyviä puitteita verkostoitumiselle, keskustelulle ja eri sektoreilla työskentelevien juristien tapaamiselle. Uusia asioita voi oppia ja omaksua monella tavalla, Roos-Kumpulainen muistuttaa.
Meistä on moneksi
Lakimiesliiton hallitus asetti kolmisen vuotta sitten identiteettityöryhmän, jonka tarkoituksena on edistää varsin heterogeenisen ammattiryhmän keskinäistä yhteenkuuluvuutta. ”Oikeus ja kohtuus” -työnimen alla työryhmä pohtii jäsenkuntansa yhteisen imagon rakennusaineita.
– Lakimiehet sijoittuvat työelämään hyvin laajasti: meitä on julkisella ja yksityisellä puolella, yrittäjinä ja tuomareina, asianajajina ja liike-elämässä. Mutta tietyt lainalaisuudet, kuten uuden lainsäädännön omaksuminen, pätevät kaikille eikä koskaan ole liian aikaista tai myöhäistä kehittää itseään, Roos-Kumpulainen tietää.
Henkilökohtaisesti hänelle on syntynyt näkemystä liiton toiminnasta 80-luvun lopulta alkaen: muun muassa jäsenenä julkisen sektorin valiokunnassa ja valtuuskunnassa. Oikeustieteiden kandidaatiksi Roos-Kumpulainen valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1980, työuransa hän on tehnyt Verohallinnossa.
– Kokemusta on kieltämättä kertynyt monipuolisesti ja pitkältä ajalta sekä työelämästä että järjestötoiminnasta, hän myöntää.
– Työelämän muutokset ja murrokset ovat tehneet edunvalvontatyöstä mielenkiintoista ja monipuolista.
Tieto tuottaa työhyvinvointia
Kokemuksellaan Roos-Kumpulainen tietää myös, että lakimiesten tietämykseen kohdistuvat odotukset eivät katoa mihinkään vapaa-ajallakaan. Moni juristi kohtaa tilanteita, joissa heiltä odotetaan vastauksia oikeudellisiin kysymyksiin, vaikkapa harrastustoiminnassa, lasten koulumaailmassa tai ihan vain ystävien kesken.
Yksi keino pitää itseään ajan tasalla on alan julkaisujen seuraaminen. Roos-Kumpulainen naurahtaakin, että edelleen ”lukeminen kannattaa aina”.
– Alan julkaisut, mukaan lukien Lakimiesuutiset, ovat hyviä tiedonlähteitä; ne kertovat lukijoilleen, missä mennään.
Juridiikan haasteena Roos-Kumpulainen pitää sen normisidonnaisuutta. Tässä yhteydessä hän palaa vielä uskottavuus-teemaan.
– Mitä paremmat tiedot henkilö omaa, sitä luotettavampana häntä pidetään. Sama pätee myös henkilökohtaisiin tuntemuksiin: on helppo toimia ja esittää mielipiteitä, kun uskoo omaan osaamiseen.
Asia on myös työhyvinvoinnin kannalta merkittävä.
– Kun henkilö kokee, että hän hallitsee riittävän hyvin työn edellyttämän tietopohjan, myös itse toiminta on systemaattisempaa.
Eeva Roos-Kumpulainen
- Varatuomari, OTK
- Hallintopäällikkö, Verohallinto, Henkilöverotusyksikön ohjaus- ja kehittämisyksikkö
Maksutonta koulutusta läpi työuran
Lakimiesliitto on järjestänyt vuodesta 2013 lähtien aamiaisbrunsseja osana johtaja- ja esimiesverkoston toimintaa. Verkoston tavoitteena on luoda puitteet yhteisille keskusteluille, ajatusten vaihdolle ja tapaamisille valittujen ja ennalta valmisteltujen teemojen parissa. Aiheet linkittyvät johtajien ja esimiesten arkipäivään, jaksamiseen, työelämän vaikeisiin tilanteisiin, ihmisten kohtaamiseen ja tulevaisuuden ennakointiin. Tilaisuuksia on kolmesta neljään vuodessa.
– Osallistujat voivat vaihtaa kuulumisia kollegojen kanssa, kuunnella kiinnostavia alustuksia eri aiheista sekä sparrata ajatuksia ja tuntemuksia muiden vastaavassa asemassa olevien kanssa. Parhaassa tapauksessa tilaisuudet auttavat luomaan itselle sopivan vertaisryhmän, jonka avulla saa vinkkejä uusista ideoista ja toimivista käytännöistä, Lakimiesliiton järjestöpäällikkö Olli Niemi kertoo.
– Liiton kotisivujen johtaja- ja esimiesverkosto-osio avattiin tänä syksynä. Kotisivuilta löytyy materiaalia jo pidetyistä aamukahvitilaisuuksista sekä johtajille ja esimiehille tarkoitettu keskustelupalsta ajatusten vaihtoon.
Uutta koulutustarjonnassa on myös webinaarit, jotka löytyvät niin ikään tallennettuina liiton kotisivuilta.
– Tämä on myös hyvä keino saada koulutukselle alueellista kattavuutta, Niemi muistuttaa.
Yleisellä tasolla Lakimiesliiton tavoitteena on järjestää koulutusta jäsenten tarpeisiin.
– Pyrimme tarjoamaan uusia, kiinnostavia aiheita, jotka sisällöltään poikkeavat kaupallisten toimijoiden koulutusannista. Suurena apuna on jäseniltämme saama palaute ja toivomukset; esimerkkinä mainittakoon koulutukset monikulttuurisuudesta ja työkyvyn johtamisesta.
– Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopealla syklillä. Meille liitossa on tärkeää, että pystymme tarjoamaan jäsenillemme maksutonta koulutusta läpi työuran.
Teksti: Hanna Ojanpää
