Talousrikollisuus eri muodoissaan on ollut jälleen viime kuukausina näkyvästi esillä julkisuudessa. On puhuttu muun muassa käänteisen arvonlisäveron ottamista käyttöön erityisesti rakennusalalla, jossa pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat lakisääteisten velvollisuuksien noudattamisen valvontaa. Omia ongelmiaan on monilla muillakin elinkeinotoiminnan aloilla, muun muassa ravitsemisliiketoiminnassa ja kuljetusalalla. Jälkimmäisessä erityisesti Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä.
Talousrikollisuus eri muodoissaan ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Raamattu kertoo oman aikansa talousrikollisesta parin tuhannen vuoden takaa, publikaani Sakkeuksesta, joka Rooman kantamien valtiontulojen vuokraajana otti vähän ylimääräistä omaan taskuunsa.
Talousrikollisuudessa ei Suomessakaan ole kyse ihan pienistä rahasummista. Poliisin tilastojen mukaan erilaisista talousrikoksista aiheutui toissavuonna taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle yli 130 miljoonaa euroa. Ja kyse oli vain poliisin tietoon tulleista rikoksista. Vaikka suomalaista talousrikostorjuntaa on joillakin tahoilla moitittu huonosti järjestetyksi, on asian eteen tehty paljon työtä ja saavutettu myös tuloksia. Aina on varaa toki parantaa, mutta kireinä taloudellisina aikoina kovin suuria satsauksia ei ole helppo kerrallaan tehdä, vaikka pitkässä juoksussa kyse on sijoituksista eikä "uhrauksista".
Kreikan kriisin ollessa kuumimmillaan kerrottiin julkisuudessa paljonkin Kreikan asioista, alhaisesta eläkeiästä, maan tapana olevasta monenlaisen bisneksen pyörittämisestä täysin "pimeästi", ja niin edelleen. Julkisen talouden ahdinko voi aiheutua monista pieniltä näyttävistä osatekijöistä. Pahinta taitaa olla yleinen asenne, jonka mukaan valtiolta saa "varastaa" niin paljon kuin pystyy. Jossakin vaiheessa se kolahtaa helposti omaankin nilkkaan.
Toki houkutus työn teettämiseen "pimeästi" on kaikkialla olemassa. Suomessa sitä on torjuttu muun muassa kotitalousvähennysjärjestelmällä. Siinä työn teettäjä saa merkittävän verotuksellisen hyödyn, kun hoidattaa esimerkiksi remonttinsa mallikkaasti joko yritykseltä tilaten tai yksittäisen työntekijän palkkaamalla. Tätäkin järjestelmää on arvosteltu siitä aiheutuvien verotulojen menetyksen vuoksi, mutta kannattaa muistaa, että vain asiansa hoitaneen yrityksen lasku on vähennyskelpoinen. Se taas on omiaan kannustamaan yrityksiä lailliseen toimintaan.
Mutta vielä meilläkin on parantamisen varaa. Arkielämässä meistä useimmat ovat törmänneet tilanteisiin, jotka hieman "haiskahtavat": ostoksestaan ei saa automaattisesti esimerkiksi kahvilassa kuittia. Ottaisimmeko kaikki alkaneena vuotena käyttöön yhteistä hyvää edistävän tavan: "Kuitilla, kiitos!" Tuotteen myyjä saa ostoksestani hyödyn, hoitakoon myös velvoitteensa.
