Uusi hankintalaki tuo joustavuutta
Kesäkuun 1. päivänä voimaan tullutta uutta hankintalakia noudatetaan niin sanotun kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Niistä on pakko ilmoittaa julkisesti. Hankintailmoitukset tehdään julkisten hankintojen sähköisessä markkinapaikassa, HILMA:ssa (www.hankintailmoitukset.fi).
Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa 15 000 euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eräissä koulutuspalveluhankinnoissa 50 000 euroa ja rakennusurakoissa 100 000 euroa.
Hankinnoissa voidaan avoimen menettelyn lisäksi käyttää rajoitettua ja neuvottelumenettelyä. Avoimessa menettelyssä kuka tahansa on oikeutettu saamaan tarjouspyyntöasiakirjat ja tekemään tarjouksen. Rajoitetussa menettelyssä tarjouspyynnön saajat valitaan hankintailmoituksessa mainittujen kriteerien perusteella niistä, jotka ovat ilmoittautuneet kilpailuun. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi neuvotella yhden tai useamman toimittajan tai palveluntuottajan kanssa hankinnan ehdoista.
Uusi hankintalaki mahdollistaa myös uusia menettelytapoja sekä laajemmat sähköiset menettelytavat, esimerkiksi sähköinen huutokauppa, kilpailullinen neuvottelumenettely ja puitejärjestely. Neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat myös laajemmat.
Kilpailuttamisvelvollisuudesta voidaan poiketa vain erityisistä syistä. Suorahankintana eli ilman tarjouskilpailua voidaan hankinta tehdä esimerkiksi silloin, kun teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuteen (esimerkiksi patentti) perustuvasta syystä vain yksi toimittaja voi toteuttaa hankinnan, tai hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen kiireen vuoksi. Tarjouskilpailun järjestäminen ei myöskään ole pakollista, jos hankinta tehdään niin sanotulta yhteishankintayksiköltä, joka kilpailuttaa hankintalain mukaisesti.
Hankintaa ei kilpailuteta myöskään silloin, kun se toteutetaan omana työnä hankintayksikön sidosyksiköltä (ns. in house -hankinta). Kilpailuttaminen kuuluu myös ”Ydinkunta-Palvelukunta-malliin”, joka on oululainen sovellus tilaaja-tuottaja-mallista.
Tasapuolisuus ja syrjimättömyys velvoittavia periaatteita
Kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa on noudatettava tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksia. Ehdokkaita valittaessa, tarjouspyynnön sisältöä ja vertailuperusteita laadittaessa sekä tarjousvertailua ja hankintapäätöstä tehtäessä on toimittava tasapuolisesti ja syrjimättä. Jos tarjouskilpailuun osallistuu hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos, sitä ei saa kohdella eri tavoin kuin muita ehdokkaita tai tarjoajia. Lisäksi on noudatettava muita hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita. Esimerkiksi luottamuksensuojan periaatteesta seuraa, että kerran aloitettua hankintaa ei saa keskeyttää ilman laillista perustetta.
Tarjouksista valittava edullisin
Kilpailuttamisvelvollisuudesta johtuu, että hankinta on aina tehtävä mahdollisimman edullisesti. Hyväksyttävistä tarjouksista on valittava edullisin. Valintaperusteena voi olla joko halvin hinta tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Käytettäessä kokonaistaloudellisesti edullisin -perustetta hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne kriteerit, joilla tarjouksia hinnan lisäksi verrataan, sekä kriteerien tärkeysjärjestys.
EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa tiukemmat menettelytavat
Jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää EU-kynnysarvon, menettelysäännökset ovat tiukemmat. EU-kynnysarvo on valtion keskushallinnon osalta 137 000 ja kunnallisten viranomaisten osalta 211 000 euroa. Lisäksi vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivia hankintayksiköitä koskee 422 000 euron kynnysarvo. EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista muun muassa ilmoitetaan EU:n laajuisesti, ja tarjousaika on pääsääntöisesti 52 päivää, jota voidaan lyhentää käyttämällä sähköisiä ilmoituksia. Käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta on ilmoitettava vertailtavien kriteereiden lisäksi niiden painoarvot.
Lain ulkopuolisissa hankinnoissa omat ohjeet
Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat voidaan kilpailuttaa soveltamatta hankintalakia. Niissä on kuitenkin noudatettava kunkin hankintayksikön, esimerkiksi kunnan, omia ohjeita. Erään arvion mukaan noin 25 prosenttia hankinnoista jää uuden lain soveltamisen ulkopuolelle. Siten viranomaisten omien johtosääntöjen ja ohjeiden merkitys korostuu hankinnoissa.
Hankinnassa on kuitenkin noudatettava avoimuutta eli pyrittävä käyttämään hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Tarjouskilpailusta voidaan ilmoittaa hankintayksikön omilla www-sivuilla tai sanomalehdessä. Esimerkiksi Oulun kaupungin tarjouspyynnöt julkaistaan nyt jo lähes 100-prosenttisesti netissä (www.ouka.fi/tarjouspyynnot/). Tarjouspyyntö voidaan myös lähettää riittävälle määrälle tarjoajia. Syrjimättömyysperiaate edellyttää, että oman kunnan yrityksiä ei saa suosia hankinnoissa esimerkiksi verotulojen saamisen vuoksi.
Hankinnasta tehtävä päätös
Hankinnasta on tehtävä kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätöksestä on käytävä ilmi, millä perusteilla edullisin tarjous on valittu. Päätöksessä ei saa poiketa hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä olevista vertailu- ja valintaperusteista. Päätöksessä on myös todettava, mitkä tarjouksista on mahdollisesti jätetty vertailun ulkopuolelle ja hylätty. Hankintayksikön on tehtävä perusteltu päätös myös muista ehdokkaan tai tarjoajan asemaan vaikuttavista ratkaisuista, kuten tarjouskilpailusta poissulkemisesta. Uuden hankintalain mukaan hankintayksikön on suljettava pois tarjoaja, joka on syyllistynyt esimerkiksi rahanpesuun tai lahjontaan.
Päätökseen on aina liitettävä valitusosoitus eli ohjeet sekä asian saattamiseksi hakemuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi että kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Jos päätös perusteluineen tai valitusosoitus on puutteellinen, päätöstä ei ole annettu oikein tiedoksi. Tällöin muutoksenhakuaika ei ala kulua.
Hankinnasta kannattaa tehdä kirjallinen päätös tai dokumentoida se muuten, vaikka hankinta alittaa kansallisen kynnysarvon. Kansallisen kynnysarvon alittavasta hankinnasta ei voi kuitenkaan valittaa markkinaoikeuteen.
EU-hankinnoissa sopimuksen tekemistä odotettava 28 päivää
EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa sopimusta hankinnasta ei saa tehdä tai hankintapäätöstä muutenkaan panna täytäntöön kuin aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat tai ehdokkaat ovat saaneet tai niiden on katsottava saaneen tiedon päätöksestä. Jos päätös lähetetään tiedoksi postitse, sen katsotaan tulleen asianosaisen tiedoksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Sopimuksen tekeminen on siten mahdollista aikaisintaan 28 päivän kuluttua siitä, kun päätös on lähetetty.
Markkinaoikeudella laaja harkintavalta
Hakemus markkinaoikeuteen sekä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannin jälkeen. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei voi hakea muutosta kuntalain tai hallintolain nojalla sillä perusteella, että päätös olisi hankintalain vastainen.
Hakemuksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää panemasta päätöstä täytäntöön tai vaatia hankintayksiköltä sitoumuksen siitä, että päätöstä ei panna täytäntöön ennen kuin asia on ratkaistu markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus voi päätöksellään poistaa hankintapäätöksen, kieltää noudattamasta esimerkiksi tarjouspyynnössä olevaa ehtoa tai muuta virheellistä menettelyä taikka velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Jos sopimus on tehty, markkinaoikeus ei voi sitä kumota, mutta voi määrätä maksettavaksi hyvitysmaksua sellaiselle tarjoajalle, jolla virheettömässä hankintamenettelyssä olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.
Markkinaoikeuden käsittelemissä asioissa noudatetaan hallintolainkäyttölakia, joten tuomioistuimella on asioissa laaja tutkimisvalta. Markkinaoikeus ei voi tuomita maksettavaksi vahingonkorvausta, mutta sitä koskeva asia on mahdollista panna vireille kanteella käräjäoikeudessa. Uuden lain myötä nyt myös hankintayksiköllä on mahdollisuus saada hakijalta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan, jos olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, ja huomioon ottaen, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Kirjoittaja on varatuomari,
hankintalakimies, Oulun kaupunki/
Oulun Logistiikka
