Lakimiesliiton oman kirjasarjan ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 1948. Ensimmäiset koulutustilaisuudet järjestettiin vuonna 1949. Vuosien varrella koulutus- ja kustannustoimintaa on harjoitettu aluksi täysin aatteellisella pohjalla, sittemmin liiketoiminnan muodossa sekä viime aikoina täysin ulkoistettuna. Ensi vuoden alussa toiminta palaa lähemmäksi Lakimiesliiton päätäntävaltaa, jolloin myös jäsenetuudet paranevat.
Toimintaa aatteelliselta pohjalta
Jo liiton hallituksen ensimmäisessä kokouksessa tuotiin julki ajatus uuden lakimiesmatrikkelin toimittamisesta. Muita lakimiesten tarpeita palvelevina julkaisutoiminnan painopistealueina pidettiin lakikirjaa, lakimieskalenteria ja muuta juridista kirjallisuutta.
Julkaisutoimintaa varten perustettiin oma kirjasarja nimeltä Suomen Lakimiesliiton kirjasarja – Finlands Juristförbunds skriftserie. Koska Lakimiesliiton eräillä jäsenyhdistyksillä oli omat julkaisusarjansa, päätettiin Lakimiesliiton kirjasarjassa julkaista yleisesityksiä, käsikirjoja, lainselityksiä, laki- ja kaavakokoelmia sekä muita nimenomaan käytännöllisluontoisia lainopillisia teoksia. Neuvottelut eri kustantajien kanssa aloitettiin vuonna 1945.
Kirjasarjan kirja numero 1 ilmestyi vuonna 1948. Se oli Viljo Linnin teos Kunnallisverotuksen opas. Lakimiesliitto julkaisi kirjasarjan ulkopuolella myös lakimieskalenteria, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1947.
Lakimiesliiton harjoittamaan kustannustoimintaan liittyi läheisesti kirjanvälitys. Jäsenilleen liitto myi 20 prosentin alennuksella oman julkaisusarjan teoksia ja muiden kirjanvälitykseen liittyneiden kustantajien teoksia.
Liiton jatkokoulutustoiminta viettää 60-vuotisjuhliaan ensi vuonna. Sen varsinaisena alkamisvuonna voidaan pitää näet vuotta 1949, jolloin järjestettiin kirjanpidon ja suullisen esiintymistaidon kurssit. Koulutuksessakin tahti oli verkkainen. Seuraava kurssi järjestettiin vuonna 1954 ja sen aiheena oli vero-oikeus. Sen jälkeen jatkokoulutusta järjestettiin säännöllisemmin.
Kustannus- ja koulutustoiminta mukautuu ajan tarpeisiin
Lakimiesliiton järjestämän ja hallinnoimman kustannus- ja koulutustoiminnan historiaan tutustuessaan havaitsee siinä kaksi olennaista piirrettä. Ensinnäkin kummankin sisällöksi on pyritty löytämään ajankohtaisia ja vetovoimaisia aiheita. Toisaalta toimintojen laajetessa niiden hallintoa on pyritty eri tavoin kehittämään ja organisoimaan uudelleen. Lakimiesliiton julkaisu- ja koulutustoiminnan historia onkin pitkälti hallinnollisten muutosten historiaa.
Lakimiesliiton hallituksen piirissä oli 1950-luvulla jo pitemmän aikaa ollut vireillä ajatus kustannustoiminnan laajentamisesta ja sen toteuttamiseksi tarpeelliseksi katsotun kustannusosakeyhtiön perustamisesta. Monien valmisteluvaiheiden jälkeen perustettiin Lakimiesliiton Kustannus Oy vuonna 1958.
Syksyllä 1957 esiteltiin liittokokouksessa kustannusyhtiön perustamista koskevaa muistiota.
Sen mukaan ”on kustannusyhtiön perustamiseen jouduttu kahdesta syystä: 1) on haluttu rajoittaa liiton riskiä 2) ei ole haluttu sekoittaa liiton toimintaan sellaista liiketoimintaa, joka katsotaan kunnallisveron alaiseksi.”
Vuonna 1958 myös koulutustoimnnan puolella tapahtui uudelleenorganisoitumista. Tuolloin näet yhdistettiin toisiinsa Lakimiesliiton kaksi erillistä instituutiota: Lakimiespäivät ja lakimiesten jatkokoulutus. Lakimiespäivä vanhamuotoisena juhlavana lakimiestapaamisena oli menettänyt merkitystään ja suosiotaan. Sen sijaan jatkokoulutustoiminnalle oli selvä sosiaalinen tilaus. Vuosina 1958–1966 Lakimiespäivät olivat suuria, kaksipäiväisiä ja yleensä yhteen teemaan keskittyneitä täydennyskoulutustilaisuuksia. Mutta tämä ei ajan mittaan riittänyt tyydyttämään kaikkia jatkokoulutustarpeita, vaan Lakimiespäivien rinnalla järjestettiin enenevässä määrin muitakin koulutustilaisuuksia.
Vuodesta 1967 alkaen Lakimiespäiviä alettiin kehittää yleisen oikeuspoliittisen foorumin suuntaan. Samalla niiden koulutuksellinen luonne väheni. Kurssitoimintaa lisättiin ja sitä varten perustettiin erillisiä toimikuntia. Pahimmillaan Lakimiesliitossa oli 1960-luvulla koulutustoimintaa varten kolme eri toimielintä: lakimiespäivätoimikunta, koulutustoimikunta ja koulutustoimikunnan erikoistumisjaosto. Organisaation ongelmana oli hajanaisuus sekä toimenkuvien epämääräisyys ja päällekkäisyys.
Samoihin aikoihin perustettiin eräille muille aloille koulutuskeskuksia. Näitä olivat muun muassa vientikoulutussäätiö, ekonomiliiton koulutuskeskus ja Insko. Nämä alkoivat järjestää myös juridisia koulutustuotteita. Myös yliopistot ja korkeakoulut alkoivat 1970-luvulla perustaa omia täydennyskoulutuskeskuksia.
Lakimiesliiton hajanainen ja byrokraattinen koulutushallinto ei pystynyt vastaamaan uusiin haasteisiin. Vuonna 1970 perustettiin Lakimiesliiton koulutuskeskus, josta tuli yksi Lakimiesliiton toimiston toiminnallinen osa. Koulutuskeskuksen toiminta rakentui sen alkuaikoina itsekannattavuuden periaatteelle.
Edunvalvonta ja taloudellinen toiminta erotetaan toisistaan
1980-luvulla Lakimiesliitossa vietiin loppuun kehityskulku, joka merkitsi kollektiivisen edunvalvonnan ja taloudellisen toiminnan erottamista toisistaan. Vuonna 1979 tehdyllä liiton hallituksen päätöksellä päätettiin painottaa Lakimiesliiton Kustannus Oy:n toimintaa liiketaloudelliseen suuntaan. Alunperinhän yhtiön tarkoituksena ei ollut liiketoiminta sanan varsinaisessa merkityksessä. Alkuperäisessä yhtiöjärjestyksessä todettiinkin, että yhtiö toimii aatteellisella pohjalla taloudellista etua tavoittelematta.
Vuoden 1983 alusta kustannusyhtiölle siirrettiin myös koulutuskeskuksen toiminta ja markkinointi. Eräänä syynä ratkaisuun oli verottajan tekemä jälkiverotuspäätös. Sen mukaan Lakimiesliiton koulutuksen kursseille osallistuu niin paljon ei-jäseniä, ettei sitä voitu nähdä jäsenpalveluna.
Vuoteen 1983 mennessä oli siis Lakimiesliiton perinteinen kustannus- ja koulutustoiminta kokonaisuudessaan keskitetty Suomen Lakimiesliiton Kustannus Oy:hyn. Samalla liiketaloudellinen ajattelutapa ohitti aatteellisen ensin kustannustoiminnassa ja myöhemmin myös koulutustoiminnassa.
Lakimiesliiton omistaman yhtiön liiketoiminta kehittyi voimakkaasti erityisesti 27.3.1986 jälkeen, jolloin nimi muuttui Kauppakaariyhtymäksi ja yhtymään liitettiin yritysostojen kautta muita yhtiöitä.
1990-luvun allussa heräsi eri tahoilla kiinnostusta ostaa Kauppakariyhtymältä sen kustannus- ja koulutustoiminta. Ensimmäisen ostotarjouksen teki vuonna 1993 hollantilainen kustantamo Wolters Kluvers. Muita kiinnostuneita ostajia olivat WSOY, Painatuskeskus ja kanadalainen Thomson Corporation, jonka kanssa sopimusneuvottelut etenivät pisimmälle. Vuonna 1994 pidetyssä liittokokouksessa tarjous kuitenkin hylättiin.
Aloite Kauppakaariyhtymän myymisestä oli tullut ostajien taholta ja se oli torjuttu. Mutta kerran herätetty ajatus jäi muhimaan. Erilaisten neuvotteluvaiheiden jälkeen Kauppakaari Oyj yhdistyi osakevaihdolla vuonna 2000 Talentum Oyj:öön ja siitä tuli Talentumin tytäryhtiö. Samalla siirtyivät Talentumille määräaikaisella sopimuksella aputoiminimet ja tavaramerkit, ”Lakimiesliiton Koulutus” ja ”Lakimiesliiton Kustannus”.
Liiketoimintaa vai jäsenpalveluja?
Liiton toiminnan alkuaikoina julkaisu- ja kustannustoiminta oli mielletty liiton keskeiseksi jäsenpalvelumuodoksi.
Samoihin aikoihin kun liiton järjestö- ja liiketoimintaa voimakkaasti eriytettiin toisistaan, Lakimiesliiton järjestöpoliittinen ohjelma vuonna 1983 halusi vielä korostaa, että sääntöjen mukaan Lakimiesliiton eräs tärkeimmistä jäsenpalvelumuodoista on julkaisu-, kustannus- ja koulutustoiminnan harjoittaminen.
Lakimiesliiton jäsenillä säilyi yhtiöittämisestä huolimatta mahdollisuus saada sekä kirjoja että kursseja jäsenhintaan. Myös koulutustoiminnan sisältöön oli mahdollista vaikuttaa. Lakimiesliiton Kustannus Oy:n ja Kauppakaariyhtymä Oyj:n aikana koulutustoiminta oli organisoitu siten, että Lakimiesliiton koulutusvaliokunta vastasi koulutustoiminnan sisällöstä. Kauppakaari vastasi koulutuksen käytännön toteuttamisesta. Kauppakaariyhtymän sulautuessa Talentum Oyj:öön toiminta käytännössä ulkoistui kokonaan. Lakimiesliiton jäsenillä oli edelleen mahdollisuus saada pienehköjä jäsenalennuksia.
Jäsenkunnan toiveisiin saada maksutonta tai hyvin edullista koulutusta jäsenpalveluna Lakimiesliitto vastasi aloittamalla vuonna 2005 maksuttoman Urakoulutustoiminnan. Sitä järjestetään työelämässä tarvittavissa taidoissa ja valmiuksissa kuten työnhaussa ja -saamisessa, työpaikalla toimimisessa sekä viestinnässä ja esiintymistaidoissa.
Urakoulutuksen lisäksi on tarjottu erilaisia tietoiskuja.
– Näitä palveluita lisättäessä havaittiin, että tehokas koulutustoiminta on lakimieskunnan edunvalvontaa parhaimmillaan. Ajantasalla olevat tiedot vaikuttavat koko lakimiesten ammattikunnan kilpailukykyyn työmarkkinoilla, Suomen Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander toteaa.
Aikaisemmin oli kokeiltu oman koulutustoiminnan järjestämistä aatteelliselta pohjalta omin voimin. Sitten koulutus- ja kustannustoimintaa oli harjoitettu liiketoiminnan muodossa. Sittemmin se oli vaiheittain ulkoistettu kokonaan. Nyt kaivattiin selvästi jotain välimuotoa. Ratkaisuksi löytyi yhteistyö toisen jäsenpalveluja omakustannushintaan tuottavan järjestön kanssa.
Suomen Lakimiesliiton aputoiminimet ja tavaramerkit ”Lakimiesliiton Koulutus” ja ”Lakimiesliiton Kustannus” siirtyvät pitkäaikaisella sopimuksella Talentum Oyj:ltä Helsingin seudun kauppakamarille 1.1.2009.
– Lakimiesliitolle sopimuksen päätarkoituksena on kehittää jäsenistön käytettävissä olevia palveluita. Yhteistyö toisen jäsenpalveluita tarjoavan järjestön kanssa on luonteva tapa kehittää koulutus- ja kustannustoimintaa jäsenten tarpeista lähtien. Sopimus mahdollistaa laajan ja laadukkaan juridisen koulutustarjonnan jäsenillemme kustannustehokkaasti ja jäsentemme tarpeisiin vastaten. Hinnoittelun osalta on tarkoituksena antaa jäsenille 30–50 prosentin hinnan alennus koulutus- ja kustannustuotteista, Tilander kertoo.
Pähkinänkuoressa
• 1948 Suomen Lakimiesliitolle oma kirjasarja. Kirja nro 1. on Viljo Linni, Kunnallisverotuksen opas
• 1949 ensimmäiset täydennyskoulutuskurssit. Kirjanpito ja Suullinen esiintymistaito
• 1958 perustetaan Lakimiesliiton??Kustannus Oy
• 1958–1966 vuosina yhdistetään Lakimiespäivät ja jatkokoulutustoiminta
• 1967 alkaen Lakimiespäiviä alettiin kehittää yleisen oikeuspoliittisen foorumin suuntaan. Samalla niiden koulutuksellinen luonne väheni. Kurssitoimintaa varten perustettiin erillisiä toimikuntia.
• 1970 perustetaan Lakimiesliiton Koulutuskeskus (sittemmin Lakimiesliiton Koulutus)
• 1983 Lakimiesliiton Kustannus Oy:lle siirretään Lakimiesliiton koulutuksen toiminta ja markkinointi.
• 1986 Lakimiesliiton Kustannus Oy:n nimi muutetaan Kauppakaari–yhtymä Oy:ksi
• 1996 Kauppakaari listautui pörssiin
• 2000 Kauppakaari Oyj yhdistyy osakevaihdolla Talentum Oyj:öön ja siitä tuli Talentumin tytäryhtiö; samalla siirtyvät Talentumille määräaikaisella sopimuksella tavaramerkit, ”Lakimiesliiton Koulutus” ja ”Lakimiesliiton Kustannus”
• 2005 Lakimiesliiton maksuton Urakoulutus käynnistetään
• 2007 Suomen Lakimiesliitto ja Helsingin seudun kauppakamari solmivat sopimuksen, jonka mukaan Suomen Lakimiesliiton aputoiminimet ja tavaramerkit ”Lakimiesliiton Koulutus” ja ”Lakimiesliiton Kustannus” siirtyvät pitkäaikaisella sopimuksella vuonna 2009 Talentum Oyj:ltä Helsingin seudun kauppakamarille
• 1.1.2009 Suomen Lakimiesliiton ja Helsingin seudun kauppakamarin sopimus astuu voimaan
Talentum jatkaa juridisen täydennyskoulutuksen tarjoamista nimellä Talentum Lakikoulutus
“Lakimiesliiton Koulutus” -aputoiminimen ja -tavaramerkin siirtyessä Helsingin seudun kauppakamarille 1.1.2009 aiemmin “Lakimiesliiton Koulutus” -nimellä juridista täydennyskoulutusta tarjonnut Talentum jatkaa koulutusta nimellä Talentum Lakikoulutus. Muuta kuin juridista täydennyskoulutusta Talentum tarjoaa nimellä Talentum Koulutus. Pitkä ja hedelmällinen yhteistyö Suomen Lakimiesliiton ja Talentumin välillä jatkuu luonnollisesti nimenmuutoksen jälkeenkin.
Lakikoulutusta Talentum järjestää yhteistyössä Talentumin juridisen kustannustoiminnan kanssa.
– Tarjoamme vastakin täydennyskoulutusta niin juristeille kuin muillekin juridisen tiedon oppeja tai päivitystä tarvitseville. Talentumin koulutus- ja kustannustoiminta muodostaa vahvan kokonaisuuden, josta on hyvä ammentaa tietoa erilaisiin ammatillisiin haasteisiin. Koulutuksien anti on suoraan sovellettavissa omaan työhön, kertoo koulutusjohtaja, OTK Eeva Taipale.
Monipuolista ja edullista jatkokoulutusta jäsenistön tarpeisiin
Suomen Lakimiesliiton tavaramerkit ”Lakimiesliiton Koulutus” ja ”Lakimiesliiton Kustannus” siirtyvät vuoden 2007 loppupuolella solmitulla sopimuksella Helsingin seudun kauppakamarille. Pitkäaikainen sopimus astuu voimaan 1.1.2009.
Lakimiesliitto on varautunut muutokseen selvittämällä lakimieskunnan täydennyskoulutustarjontaa. Keväällä toteutetulla kyselyllä selvitettiin liiton jäsenten näkemyksiä sekä koulutuksen sisällöistä että niiden toteutustavasta. Erityisesti selvitettiin jäsenten täydennyskoulutukselleen asettamiaan tavoitteita. Kyselyyn vastasi noin 1500 liiton jäsentä.
– Laadukas koulutustoiminta on yhteistyötä koulutukseen osallistuvien, parhaiden asiantuntijaluennoitsijoiden ja koulutusorganisaation kesken. Koulutuksen suunnittelu alkaa lakimiesten ammatillisista koulutustarpeista. Ei riitä, että esittelemme lakimuutokset pykälätasolla. Koulutuksen tulee olla käytännönläheistä ja sen pitää antaa vastauksia siihen, miten uutta tietoa sovelletaan käytännössä, omassa työssä, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutuspäällikkö Johanna Hirvi. Hirvellä on pitkäaikainen kokemus koulutustoiminnan järjestämisestä muun muassa Kauppakaari-yhtymässä ja Talentum Oyj:ssä.
– Tulemme monipuolistamaan juridisen täydennyskoulutuksen tarjontaa. Etenkin lyhyille, muutaman tunnin mittaisille koulutuksille tuntuu olevan entistä enemmän tarvetta. Järjestämme ajankohtaisia, tiettyä teemaa syventäviä tai tiettyyn näkökulmaan keskittyviä koulutustilaisuuksia nimikkeellä brunssitilaisuudet, jotka kestävät kolme, enintään neljä tuntia, Johanna Hirvi kertoo.
– Muita koulutusmuotoja ovat yksipäiväiset seminaarit, erilaiset ajankohtaispäivät ja -tapahtumat, pitkäkestoiset valmennuskokonaisuudet, matkaseminaarit sekä verkkokoulutukset, Hirvi tarkentaa.
Jäsenkunnassa on kaivattu koulutusta myös muille kuin pääkaupunkiseudulla asuville yritysjuristeille. Tavoitteena onkin parantaa liiton koulutuspalveluja myös maakunnissa sekä julkisella sektorilla.
– Järjestämme yli 200 koulutustilaisuutta vuodessa. Juridista koulutusta tulemme järjestämään kaikilta oikeudenaloilta jäsenten tarpeiden mukaan. Sen lisäksi kurssivalikoimassa on muuta ammatillista kehitystä tukevaa koulutusta aihealueina muun muassa johtaminen, esimiestyö, myynti, markkinointi, viestintä ja taloushallinto, Hirvi kertoo.
Toimintaa ja yhteistyötä tulee toiminnan käynnistyttyä vuonna 2009 ohjaamaan Lakimiesliiton ja Helsingin seudun kauppakamarin yhteinen koulutus- ja kustannustoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on kehitellä koulutus- ja kirjatarjontaa, suunnitella niiden sisältöjä sekä valvoa toiminnan laatua.
