Valtion palkkauksellinen asema yleisiin työmarkkinoihin nähden on parantunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kaikkein vaatimattomimmissa tehtävissä palkkauksellinen asema on parantunut eniten ja vastaavasti kaikkein vaativimmissa tehtävissä parantuminen on ollut kaikkein heikointa.
Tilastot osoittavat sen, että avustavissa tehtävissä olevat henkilöt ansaitsevat tällä hetkellä 130 prosenttia yleisiin työmarkkinoihin nähden kun vastaava luku on asiantuntijatehtävissä 75–85 prosettia ja virastopäällikkötasolla enää 65 prosenttia. Valtiolla vallitsee siis palkkauksellinen kaksoisepätasapaino.
Kauppalehden (26.6.2012) mukaan valtion leipä on yllättävän leveä. Yksityisen sektorin keskiansiot olivat maaliskuussa 2012 3 338 euroa kun taas vastaava luku oli valtion osalta 3 540 euroa. Henkilöstömäärä valtiolla on vähentynyt merkittävästi ja jäljelle jääneissä tehtävissä vaaditaan usein muita aloja korkeampaa koulutusta.
Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto huomautti haastattelussaan siitä, että ”kun verrataan saman vaativuustason tehtävien palkkausta valtiolla ja yksityisellä, valtiolla on suhteellisesti sitä alempi palkkataso, mitä vaativampiin tehtäviin mennään”.
Epäkohdan korjaamiseksi tehty paljon työtä
Lakimiesliiton valtuuskunta vahvisti 28.5.2012 ”Oikeus ja Kohtuus – Lakimiesliiton strategia vuoteen 2018” -asiakirjan. Strategisena painopisteenä on julkisen sektorin kilpailukyky, jonka tärkeimpänä tavoitteena on se, että julkisen sektorin lakimiesten palkkauksen jälkeenjääneisyys on korjattu. Lakimiesliiton hallitus on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on syksyyn mennessä laatia toimenpide- ja vaikuttamisohjelma julkisen sektorin lakimiesten työmarkkina-aseman parantamiseksi.
Lakimiehet toimivat valtiolla vaativissa asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Kuten tilastot osoittavat, juuri näissä tehtävissä olevat henkilöt ovat palkkakuopassa. Tuottavuusohjelman eli nykyisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä tehostaminen on viety äärimmilleen. Virastoihin ja laitoksiin jääneet lakimiehet ovat kohdanneet rakenneuudistuksen toisen perään. Eläkkeelle jäävien virkoja ei täytetä, vaan tehtävät jaetaan jäljelle jääneiden kesken. Kaiken tämän myllerryksen keskellä lakimiehet ovat juuri niitä, jotka vievät uudistuksia läpi tietäen, että uudistuksen päätteeksi esimies- ja johtotehtäviä tullaan karsimaan.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on valtion pääsopijajärjestö. Lakimiesliitolla on vahva rooli JUKO ry:n toiminnassa. Lakimiesliitolla on valtion neuvottelukunnan puheenjohtajuus ja sitä kautta paikka valtion pääneuvotteluryhmässä eli koordinaatissa.
Valtiolla vallitseva kaksoisepätasapaino ei ole uusi ilmiö ja töitä sen korjaamiseksi on tehty vuosikausia. Lakimiesliitossa tehdään toimenpide- ja vaikuttamisohjelmaa ja samoin myös JUKOssa asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävien palkkakilpailukyvyn turvaaminen on linjattu neuvottelutoiminnan kärkitavoitteeksi.
Neuvottelut pohjautuvat tilastoihin, eikä niiden merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa. Kuten voimme Kauppalehdestä lukea, Valtion työmarkkinalaitos on tietoinen valtiolla vallitsevasta kaksoisepätasapainosta. Seuraavana tavoitteena onkin saada sama tietopohja kaikille valtion virastoille ja laitoksille, erityisesti niiden palkkapolitiikasta vastaaville johtohenkilöille. Tämän toteuttamiseksi JUKOssa laaditaan yhteiskunnallinen vaikuttamissuunnitelma. Virastoeräneuvotteluissa lakimiehiä edustaa usein pääluottamusmies, ja myös he ovat keskeisessä asemassa vuoden 2013 virastoeräneuvotteluja käytäessä.
Kirjoittaja on Suomen Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö ja JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja
