Opinnot:
Yritystoiminnan harjoittamisen oikeudelliset puitteet Kiinassa
-opintojakso järjestettiin ensimmäistä kertaa Lapin yliopistossa lukuvuonna 2005 – 2006, vastuuhenkilönä velvoiteoikeuden professori Juha Karhu. Opinnot koostuivat Kiinan oikeuskulttuurin, Kiinan oikeudenalojen sekä kansainvälisen liiketoimintayhteistyön oikeudellisten ulottuvuuksien tarkastelusta. Opintojen puitteissa opiskelijat valmistelivat laajahkot muistiot yrityksen perustamisesta Kiinaan. Lisäksi opintoihin liittyi vapaaehtoinen opintomatka Kiinaan kevättalvella 2006, jolloin kartoitettiin käytännön liiketoimintaa ja täydennettiin laadittuja muistioita. Opiskelijat osallistuivat Fudanin yliopiston opetukseen Shanghaissa.
Lapin yliopiston oikeustieteiden opiskelijat tiedustelivat viime keväänä velvoiteoikeuden professori Juha Karhulta mahdollista Kiinaan liittyvää opetusta. Koska tällaista ei ollut olemassa, sitä järjestettiin. Suomessa ainutlaatuinen opintokokonaisuus, seminaareja, kirjallisuustenttejä ja luentoja sisältänyt Yritystoiminnan harjoittamisen oikeudelliset puitteet Kiinassa -kurssi sisälsi tammikuun puolessa välissä viikon mittaiseen opintomatkan Shanghaihin. Paikanpäällä mm. kuultiin yritysten kokemuksia ja opiskeltiin Fudanin yliopistossa.
Okeusjärjestelmästä
Kiinan siviilioikeus on yhdistelmä mannermaista ja sosialistista järjestelmää. Lainsäätäjä pidättää itsellään oikeuden tulkita säädöksiä. Vanhan määritelmän mukaan Kiina on ihmisten, ei lakien hallitsema yhteiskunta. Helsingin yliopiston tutkijan, Mikael Mattlinin mukaan määritelmää voisi nykyään tarkentaa siten, että Kiina on enimmäkseen ihmisten hallitsema yhteiskunta, jossa lakeja käytetään valikoivasti.
Kiinan oikeusjärjestelmän viimeaikaisesta nopeasta kehittymisestä huolimatta lakiteksti on usein moniselitteistä, mikä näkyy selvimmin vastuu- ja päätöksentekoasioissa. Laki jättää usein myös paljon tulkinnanvaraa, mahdollisesti tarkoituksellisesti. Lisäksi lakien toimeenpanossa eri lakien välillä sekä alueellisesti on suuria eroja. Systeemin ankaruuden ja arvaamattomuuden takia riitojen vapaaehtoinen sovittelu on suosittua.
Lakimiesten ja asianajajien määrä Kiinassa on kasvanut räjähdysmäisesti. Kasvu entiseen verrattuna selittyy osin sillä, että diktatuuri ”poisti” ammattikunnan kulttuurivallankumouksen aikana ja korvasi esim. tuomarit sotilasviranomaisilla. Lakimieskunta Kiinassa on nuori ja dynaaminen.
Aiemmin Kiinan yritysten toimintaa säätelevät lait sisälsivät paljon rajoituksia, mutta niitä on pikku hiljaa purettu. Kiinan liittyminen WTO:n jäseneksi on vaikuttanut tähän paljon. Se on vaikuttanut myös yritysviranomaisiin, joiden valtaa WTO:n jäsenyys ja lakien uudistaminen on kaventanut. Kiinalaiseen oikeuskulttuuriin kuuluu kuitenkin paljon paikallisia lakeja ja ohjeita, joten pelkkä yleisen lain tuntemus ei välttämättä riitä. Käytäntö ja laki eivät myöskään aina kohtaa. Kiinan yrityslakeja voisi luonnehtia erikoiseksi yhdistelmäksi protektionismia ja avoimuutta; toisaalta Kiinan viranomaiset pyrkivät turvaamaan kiinalaisten etuja, toisaalta taas ulkomaisten sijoitusten tärkeys ja arvostus näkyvät entistä enemmän myös laintulkinnassa.
Guanxi
Kiinan yhteiskunta- ja liike-elämän leimaavin piirre on guanxi, joka suoraan käännettynä tarkoittaa suhteita. Kiinassa kaikessa toiminnassa korostuu hyvien henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Oli kyse sitten kaupanteosta tai lupien hakemisesta viranomaisilta, tuntemalla oikeat ihmiset on mahdollista parantaa huomattavasti asioidensa sujuvuutta. Suhdeverkosto toimii vastavuoroisesti: ”sinä raaputat minun selkääni ja minä sinun.” Kysymys on siis vapaaehtoisesta palvelusten vaihtamisesta. Guanxi tarkoittaa usein liikekumppaneiden tai viranomaisten kestitsemistä. Länsimaalaisesta näkökulmasta on vaikeaa vetää ero lahjonnan ja guanxin välille.
KCI Konecranes
KCI Konecranes oli yksi vierailukohteemme. Suomalaisyrityksen liiketoimintastrategia vaikutti onnistuneelta Kiinassa, yhtiö avasi Shanghain tehtaansa vuonna 2002 ja Koillis-Aasian maajohtaja Harry Ollila kertoi bisneksen sujuvan hyvin. Yrityksen pitäisi kartoittaa Aasian markkinat jo valmiiksi, mikäli tuotetta on tarkoitus myös myydä, eikä vain teettää halvemman työvoiman maissa. Mikäli tuote on saavuttanut tunnettuuden ja myy hyvin länsimaissa, ei se vielä tarkoita, että tuotteen saama huomio Aasian markkinoilla olisi sama.
Suzhou Industrial Park
Kiinassa on useita teollisuuspuistoja, joihin etenkin teknologiayritysten on usein kannattavaa sijoittua. Puistot tarjoavat tiettyjä etuuksia kuten tasokkaan infrastruktuurin, osaavan työvoiman ja verohelpotuksia. Suzhou Industrial Park sijaitsee noin 80 kilometriä Shanghaista luoteeseen. Puisto yllättää länsimaisen vierailijan suuruudellaan, mutta kiinalaiseen ajattelutapaan suhteutettuna tällaista voinee odottaakin. Puistossa asui vuonna 2003 reilut 200 000 ihmistä. Luku tulee moninkertaistumaan puiston valmistuttua. Vierailumme teollisuuspuistoon onnistui OTL, VT Max Jussilan ystävällisellä avustuksella, hänen toimiessaan matkanjohtajana päivän kestäneellä vierailulla. Jussila on auttanut useita suomalaisia yrityksiä Kiinaan etabloitumisessa. Yksi tällaisista yrityksistä on taajuusmuuntimia valmistava Vacon, jonka Suzhou Industrial Parkissa sijaitsevan tehtaan avajaisia vietettiin vierailumme jälkeen. Vaconin Kiinan tehtaan toimitusjohtaja Jari Koskinen esitteli tiloja uudessa suuremmassa tehtaassa.
Immateriaalioikeudellinen suoja kehittyy
Shanghaissa toimii Kuopion kaupungin teknologiakeskus Teknia, jonka toimintaa meille esitteli Ari Virtanen. Teknia tarjoaa palveluja teknologiayrityksille sekä toimii mm. yrityshautomona. Virtanen painotti kiinalaisen kulttuurin ymmärtämisen tärkeyttä Kiinassa toimittaessa, vaikka aluksi etenkin liiketoiminta saattaa näyttää hyvinkin samankaltaiselta länsimaalaiseen verrattuna. Kiinassa ympäristö ei tue innovatiivisuutta ja kaikkea kopioidaan. Kiina oli pitkään maatalousmaa eikä aineettoman omaisuuden suojaamista mielletä arvokkaaksi. Immateriaalioikeudet eivät ole käsin kosketeltavissa, joten kiinalaisen on vaikea käsittää niiden arvoa. Teknologiayritysten suojautuminen on etenkin käytännöllistä: kopioitavat tuotteet tai menetelmät pyritään salaamaan myös esimerkiksi alihankkijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Teollisoikeudet tulee rekisteröidä suojan saamiseksi. Kiinan immateriaalioikeudellinen suojajärjestelmä on kehittymässä etenkin ulkomaisten investointien ja kansainvälisen painostuksen ansiosta.
Ruotsalainen Shanghaissa
Ruotsalaisella asianajotoimistolla Vingellä on toimipiste Shanghain keskustassa, jota meille esitteli osakas Ulf Ohrling. Vinge on ensimmäinen pohjoismainen asianajotoimisto, joka on perustanut toimipisteen Shanghaihin. Kiinalainen yksityisoikeudellinen sääntely on suhteellisen uutta, eivätkä pohjoismaiset toimistot ole vielä lähteneet voimakkaasti Kiinan markkinoille. Kiinalaisessa tuomioistuimessa oikeudenkäyntiavustajana voi edelleenkin toimia vain kiinalainen, mutta tilanne on kuitenkin todennäköisesti muuttumassa. Suomalaiselle tai ruotsalaiselle juristille Ohrling ei kuitenkaan nähnyt Kiinaa lähitulevaisuuden työmaana. Ulkomaisille työntekijöille pitää Kiinassa maksaa lähtömaan palkkaa, joten kalliiden expattien tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomiksi nopeasti. Kiinalaisen oikeusjärjestelmän monimutkaisuuden vuoksi ulkomaiset yritykset käyttävät lähinnä kiinalaisia lakimiehiä. Tapaamistamme Kiinassa työskentelevistä suomalaisista suurin osa olikin teollisuudessa työskenteleviä insinöörejä. Suomalainen juristi voisi toimia Kiinassa esimerkiksi tutkijana tai konsulttina, mutta myös asianajollinen toiminta tullee vapautumaan rajoituksista lähitulevaisuudessa.
Kasvavat markkinat
Kiina on ollut Suomessa esillä yritysten siirtäessä tuotantoaan maahan. Näkökulma maailman tehtaasta vientikohteeksi on kuitenkin muuttunut Kiinan oman ostovoiman kasvaessa eli enää ei voida puhua pelkästään oman oksan sahaamisesta. Kiinan kehitys on viime vuosina keskittynyt kaupunkeihin ja maan itäosaan. Suuri kysymys onkin, miten Kiina tulee selviämään kasvavasta eriarvoistumisesta etenkin alueiden välillä.
