Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma on koskettanut kaikkia aloja. Yksityisellä sektorilla yleisten yhteistoimintaneuvotteluiden lisäksi valtion virastoissa ja laitoksissa irtisanottiin viime vuonna lähes 900 työntekijää. Myös työttömien juristien määrä on Lakimiesliiton mukaan kasvanut merkittävästi.
Yt-pelko synnyttää henkistä jännitystä omasta tulevaisuudesta. Eläkkeelle siirtymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen jälkeen vapautuneiden paikkojen jäätyä tyhjilleen työtehtävät ovat siirtyneet pienemmän joukon tehtäviksi. Yhdessä nämä lisäävät kuormitusta ja altistavat uupumukselle.
Aivot vaarassa
25 vuotta Työterveyslaitoksen palveluksessa ollut Kiti Müller siirtyi syksyllä 2014 Nokia Technologiesin kaikkien aikojen ensimmäiseksi Medical Expertiksi. Urallaan kuusikymppisenä uuteen loikannut neurologi ymmärtää nykyajan haasteet työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.
– Informaatiovirtojen, tehokkuusvaatimusten ja tulosmittareiden pyörteissä olemme koko ajan ajattelun varassa. Joudumme miettimään, mikä on faktaa ja mikä fiktiota, ja silloin aivojen pitää olla kunnossa, Müller kiteyttää.
Perinteinen “kahdeksasta neljään” -työaika on asiantuntija-aloilla nykyisin jo harvinaisuus. Työnteko muuttaa muotoaan ja aiheuttaa haasteita työhyvinvoinnille. Aivoja kuormittavat niin henkiset ja fyysiset vaatimukset kuin elämäntyyli ja psykososiaalisetkin tekijät.
Viime vuosina paljon esillä ollut multitasking saa neurologilta täyden tyrmäyksen.
– Se on käytännössä mahdotonta, ja oikeastaan vain hyppimistä asiasta toiseen. Monen asian hoitaminen yhtä aikaa on iso haaste aivojen toimintakyvylle ja työmuistin toimintavarmuudelle. Näillä hyppijöillä on todettu olevan eniten keskittymisvaikeuksia.
Stressi on elimistön fysiologinen viritystila, johon reagoimme eri tavoin. Erilaiset persoonallisuutemme määrittelevät sen, miten suoriudumme työtehtävistä: yhdelle ei riitä viikko siinä missä toinen suoriutuu tehtävästä parissa päivässä.
– Kun vaatimukset kasvavat ja tahti kiihtyy, aivojen aineenvaihdunta ja sähkökemiallinen toiminta muuttuu. Kuormittuessamme yksi inspiroituu, toinen ärtyy ja kolmas tylsistyy. Panoksia voi kasvattaa tiettyyn rajaan asti, sillä aivot joustavat. Akuutti stressi voi kuitenkin lamauttaa ihmisen täysin, eivätkä aivot enää tunnu toimivan. Pienikin asia voi niin sanotusti kaataa kupin nurin, Müller kertoo.
Oppimiskyky ei katoa iän mukana
Aivot jatkavat kehittymistään vielä pitkään aikuiseksi kypsymisen jälkeen. Müllerin mukaan 17-vuotias voi olla aikuisen tasolla, mutta esimerkiksi sosiaalinen älykkyys jatkaa vielä kehittymistään.
– Ikääntyessä työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy ja palautuminen rasitushuipusta kestää pitempään, mutta oppimiskyky ei katoa mihinkään. Tutkimuksissa on huomattu, että alle 35-vuotiailla on eniten ongelmia keskittymiskyvyssä. Vanhempana asiakokonaisuuksien hallinta paranee ja abstrakti ajattelukyky kehittyy.
Neurologi puhuukin mentoroinnin puolesta, sillä osaamisen yhdistäminen ja yhdessä tekeminen edistävät elinikäistä oppimista. Nuoret saavat tukea vanhemmista kollegoistaan ja näin myös uupumisriskissä olevat voidaan tunnistaa helpommin.
Pidä huolta aivoistasi – nuku ja liiku
Aivomme eivät osaa kertoa meille, missä vaiheessa ne ovat venymisensä äärirajoilla. Aivot vaativat lepoa, sillä stressin jatkuessa pitkään esimerkiksi luova ongelmanratkaisu, työmuistin toimintakyky ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Tämä näkyy myös unen tarvetta seuranneessa tutkimuksessa.
– Unen aikana ladataan aivojen akkuja. Neljän tunnin yöunet eivät olleet tarpeeksi, vaan tutkimushenkilöiden suorituskyky laski – osalla vain hieman, mutta osa lamautui lähes täysin. Kun yötä myöten töitä tehdessään alkaa tuntua, ettei tarvitse unta eikä ruokaa, pitäisi hälytyskellojen soida, varoittaa Müller.
Aivotyö vaatii taukoja 2–4 tunnin välein. Müller muistuttaakin, että ylipitkät työpäivät laskevat kognitiivista suoritusta eivätkä välttämättä ole sen tehokkaampia kuin lyhyemmät. Tauoista tulisi siis pitää kiinni, sillä vaikka sopiva määrä aktiviteettia edistää aivojen toimintakykyä, pitkittyvä rasitustila johtaa jopa mielenterveyden ongelmiin.
– Äänekäskään ympäristö ja avokonttorissa työskentely eivät sinänsä ole aivoja stressaavia tekijöitä, jos tila on organisoitu hyvin. Esimerkiksi musiikin kuuntelu aktivoi monipuolisesti kaikkia aivojen osa-alueita. Ääniä suurempi ongelma ovat keskittymistä häiritsevät keskeytykset, Müller oikaisee.
Aivot kaipaavat seuraa, mutta myös rauhaa ja hiljaisuutta. Virkeät aivot ja mieli uskovat tulevaisuuteen ja kestävät myös pettymyksiä. Levon lisäksi liikunta trimmaa aivoja.
– Liiku, vaikka et pitäisikään siitä. Tee erilaisia asioita. Pelkällä luonnossa kävelyllä on aivojen kannalta sama vaikutus kuin kalliilla kuntosalikortilla, summaa Müller.
– Elämässä pitää olla elämälle utelias ja pitää huolta itsestään. Silloin aivotkin voivat hyvin. Kun pidetään huolta aivojen biologisista tarpeista, luodaan pohja henkiselle kehitykselle.
FAKTA
- Lakimiesliitto järjestää kaksi kertaa vuodessa koulutus- ja keskustelutilaisuuden julkisen ja yksityisen sektorin luottamusmiehille, yhteyshenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille.
- Pyrkimyksenä on tarjota työkaluja työyhteisön mahdollisten kipukohtien havainnointiin jo ennalta.
- Toukokuussa 2015 aiheena oli stressin vaikutukset aivoihin. Luennoimassa oli neurologi Kiti Müller.
Teksti: Päivi Laajalahti, kuvat: MCI Press Oy
