Miten minusta tuli lakimies? Vuorossa Jyri Terämaa

Ammatinvalintani perusta ei ole erityisen loistelias. Päädyin oikeus­tieteelliseen, koska eräs kiinnostava tyttö ilmoitti pyrkivänsä sinne. Minä pääsin, hän päätyi ulkomaille avioliittoon. Olemme varmaan molemmat tyytyväisiä.

Tenttiminen tuntui alkuun puuduttavalta, mutta syventävien opintojen alkaessa kiinnostus heräsi toden teolla. Oikeustiede osoittautui luovaksi toiminnaksi, jossa opitun hallitseminen on palkitsevaa. Oikeudellinen osaaminen on myös perusteiltaan hyvin tasa-arvoista. Asian joko osaa tai ei. Asemalla, arvolla tai muulla ulkoisella ei loppujen lopuksi ole merkitystä.  

En toimi aivan tyypillisessä lakimiestehtävässä, mutta lakimieskoulutuksesta on ollut hyötyä muussakin ammatillisessa toiminnassa. Uskon myös, että juristien näkemyksiä kuunnellaan ja joskus arvostetaankin muiden ammatti-ihmisten keskuudessa. Kenties tästä syystä olemme usein tehtävissä, joissa toiminnan vaikutukset kokonaisuuteen on mahdollista nähdä.

Työssäni hankalana olen pitänyt sitä, ettei työ jaksotu tasaisesti, vaan suuritöisillä ja resursseja vaativilla tehtävillä on tapana ohjautua ulkoapäin ilman, että aikatauluihin voi juurikaan vaikuttaa. Kun henkilötyö ei kovin paljoa jousta, voivat työpiikit haitata muuta elämää. 

En usko, että ammattikuntamme tulevaisuus olisi sinänsä huono. Riskinä pidän sitä, että kouluttaudumme ja harjaannumme vain kapeiden erityisalojen osaajiksi ilman laajempaa oikeudellista sivistystä. Huolestuttavaa on myös tutkimukseen ja opetukseen ohjattavien resurssien niukkuus. Aikaisempaa monipuolisempaa ja kansainvälisempää sääntelykenttää ei ole mahdollista tutkia tai opettaa tehokkaasti, jos yliopistojen resurssit perustuvat pursiseurapohjalle. 

Lakimiesliittoon olen kuulunut valmistumisestani asti. Perinteisiin ammattiliittoihin verrattuna korkeasti koulutettujen alojen liittojen toiminta on laaja-alaisempaa ja ulottuu laajemmin myös muuhun kuin työsuhteen ehtoihin välittömästi liittyvään edunvalvontaan, meillä esimerkiksi koulutus-­ ja oikeuspolitiikkaan.

Lakimiesuutiset luen yleensä viikonloppuna maaseutuasunnollamme. Julkaisujen tulvassa liittojen painettujen lehtien tulevaisuudesta voi olla montaa mieltä. Minulle lehti avaa nykyisellään näkymiä myös muuhun kuin välittömästi omaan alaan liittyvään lakimiestyöhön. Ehkä se on juuri sitä yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan.

 

Suositussa juttusarjassa lakimiehet kertovat, mikä johti heidät lakimiehen ammattiin ja identiteettiin. Henkilöt toimivat monenlaisissa tehtävissä ja urapolut eroavat toisistaan, mutta kaikkia yhdistää ­koulutustausta ja ymmärrys lakimiesten tekemän työn arvosta.