Lakimiesuutisten numerossa 8/2010 kerrottiin valtion lähestyvästä neuvottelukierroksesta. Lehden ilmestymispäivänä 8.12. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn valtion neuvottelukunta järjesti seminaarin, jossa keskusteltiin JUKOn tavoitteista ja kuultiin Valtion työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajan Teuvo Metsäpellon analyysi neuvottelukierroksen lähtökohdista.
Valtion neuvottelukunta arvioi kokouksessaan 14.12.2010 seminaarin antia ja täsmensi neuvottelutavoitteitaan. Keskeisiä teemoja ovat palkkausjärjestelmien kehittäminen ja työaikaan liittyvät kysymykset. Niitä tullaan pitämään esillä, vaikka neuvotteluissa on tärkeintä sopia valtion työntekijöiden ostovoiman kasvun turvaavista palkankorotuksista.
Palkkakehityksestä ei yhteistä näkemystä
JUKOn keskeisiä tavoitteita on kuroa umpeen palkkakuilua, joka on syntynyt yksityisen sektorin ja valtiosektorin välille. Erityisesti kysymys koskee korkeasti koulutettuja osaajia, esimerkiksi lakimiehiä, jotka yksityisellä puolella ovat saaneet työn vaativuuteen ja osaamisen kehittymiseen perustuvia tuntuviakin korotuksia. Julkisen puolen työntekijöiden palkat ovat usein nousseet vain yleiskorotuksen verran, vaikka työstä olisi suoriuduttu erinomaisesti ja työtehtävien vaativuus olisi ajan mittaan kasvanut. Tilanne koetaan hyvin epäoikeudenmukaiseksi. Samalla tuottavuusohjelma on saattanut vähentää työntekijöiden määrää ja lisätä jäljelle jääneiden työtaakkaa.
Teuvo Metsäpellon esittämä arvio JUKOn valtion neuvottelukunnan seminaarissa kiisti väitteet valtion työntekijöiden heikosta ansiokehityksestä. Hänen mukaansa koko valtiosektoria tarkastellessa paljastuu palkkojen kehittyneen keskimäärin yhtä hyvin kuin muillakin sektoreilla, eli kunnissa ja yksityisen työnantajan palveluksessa. Erityisestä palkkakuilua ja siten tarvetta yleiskorotuksen lisäksi sovittavalle palkkaohjelmalle ei ole.
Kyse lienee tosiasiallisesti siitä, että aiemmin valtion omana työnä hoidetut, vähemmän koulutusta vaativat tehtävät on ulkoistettu ja valtion työntekijöistä aiempaa suurempi osuus on asiantuntijoita ja esimiehiä. Tämä nostaa väistämättä keskiarvopalkkoja, koska rekrytoitaessa uusia työntekijöitä vaativiin asiantuntijatehtäviin on huomioitava alan yleinen palkkataso.
Sen sijaan pidemmissä työsuhteissa palkan ostovoima on saattanut todellisuudessa laskea, koska korotukset eivät ole kohdistuneet oikeudenmukaisesti kaikille työntekijöille. Lakimiesliitonkin jäsenillä on ikäviä kokemuksia palkankorotuskierroksista, joissa vaativinta ja siten parhaiten palkattua työtä tekevät on sivuutettu kokonaan.
– Valtion työmarkkinalaitoksen keskiarvot eivät paljasta työpaikkojen todellisuutta. Asiantuntijatyöstä maksetaan paikoin täysin riittämätöntä palkkaa, JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Lakimiesliiton julkisen sektorin asiamies Kati Virtanen sanoo.
Taloustilanteen kohentuminen voi vaikeuttaa sopimista
Työnantajan ja työntekijöiden välillä on erimielisyyttä myös talouden kehitysnäkymistä. Valtiotyönantajan etujen mukaista on nähdä taloustilanne hyvin epävarmana sekä arvioida talouskasvu ja inflaatio maltillisiksi. Valtiontalouden miljardien suuruiseksi arvioitua kestävyysvajetta käytettäneen täysimääräisesti hyväksi neuvottelupöydässä.
Edellisen neuvottelukierroksen hankala alkuasetelma on hyvin muistissa molemmilla osapuolilla. Aluksi työntekijöille tarjottiin pakettia, joka olisi käytännössä johtanut palkanalennuksiin. Huonoa tarjousta perusteltiin talouden ongelmilla.
Taloustilanne on vajaassa vuodessa kohentunut merkittävästi ja bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan nousevan lähelle viittä prosenttia. Neuvottelujen sujumiselle olisi eduksi, jos tämä tosiasia hyväksyttäisiin pöydän molemmilla puolilla. Siinä tapauksessa työnantajan ensimmäinen tarjous olisi edellistä kierrosta parempi ja neuvottelut käynnistyisivät jouheasti. Samalla on löydettävä yhteisymmärrys siitä, ettei valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaaminen voi olla pelkästään valtiolla työskentelevien esimiesten ja asiantuntijoiden vastuulla.
Tilanne on erittäin hankala, jos yksityisen sektorin ansiot kasvavat edelleen valtion palkkoja rivakammin. Vaativimmissa tehtävissä jopa 30 prosentiksi arvioitu palkkakuilu vaikeuttaa huomattavasti rekrytointia ja kannustaa osaavimpia työntekijöitä hakeutumaan muihin tehtäviin.
– On kysyttävä, onko valtiolla enää varaa pitää osaajistaan kiinni. Useimmat valtion tehtävät ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Niiden hoitamisesta kuuluu työntekijälle kohtuullinen korvaus, Virtanen painottaa.
Ajantasaista tietoa suoraan neuvottelupöydästä
Keväällä 2010 valtion neuvottelujen etenemisestä tietoa jaettiin mahdollisimman nopeasti pääluottamusmiehille ja lakkopäälliköille. Ammattiliittojen verkkosivujen kautta tiedotteet olivat myös jäsenistön luettavissa.
Tiedotuslinja on saanut runsaasti kiitosta ja sitä on tarkoitus jatkaa. On tarpeen saada JUKOn viesti välitettyä ripeästi oikeita kanavia pitkin. Neuvottelijat voivat luottaa siihen, että kentällä tiedetään, mitkä kysymykset ovat vielä ratkaisematta, ja ollaan valmiita mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jos neuvottelut eivät muuten etene.
