Aamu käynnistyy runsaalla annoksella kahvia tosi rumasta kolpakosta nautittuna. Sen jälkeen pitää tehdä jokapäiväiset siirrot tietokoneella, jolla on menossa monta shakkimatsia kavereiden kanssa. Sitten on opiskelun vuoro, jos menossa on opiskelukausi.
– Yksi tapani opiskella on Pomodoro-tekniikka. Asetan siinä kelloon 40 minuuttia aikaa ja heitän kellon nurkkaan. Ajan täytyttyä pidän 10 minuutin tauon.
Aivot kertovat, opiskellaanko vai ei. Jos ei lähde, hypätään aamupäivä yli ja katsotaan iltapäivän mieliala.
Näin kertoo arkipäivän käynnistymisestään Itä-Suomen yliopistossa oikeustiedettä opiskeleva Lauri Rauatmaa. Jos opiskelufiilis on päällä, hän vetää kolme settiä peräjälkeen. Sitten on aika tehdä jotakin muuta, kuten syödä lounas tai vaikka kipaista lenkille. Ja jatkaa opiskelua iltapäivällä, ehkä.
– Aivot kertovat, opiskellaanko vai ei. Jos ei lähde, hypätään aamupäivä yli ja katsotaan iltapäivän mieliala. Jos ei iske sittenkään, katse siirtyy huomiseen.
Parhaana opiskelutaktiikkana Rauatmaa pitää toisen kanssa keskustelemista. Tähän hänelle tarjoutuu oiva mahdollisuus, sillä tyttöystävä opiskelee hänkin oikeustiedettä, ja he asuvat yhteisessä asunnossa.
– Toinen opettelee aiheen, ja sitten keskustelemme siitä yhdessä. Tätä varten pitäisi hankkia vielä vanha kunnon fläppitaulu.
Rauatmaan tyyli opiskella perustuu paljoon paperille kirjoittamiseen. Hänen lempitapansa on piirtää skenaarioita, joissa usein hänen isänsä on ”tekemässä rikoksia”, joita Rauatmaa sitten ratkoo. Tekoäly ei kuulu hänen valikoimaansa, vaikka kaverit sitä käyttävätkin. Hän ei sinänsä pidä tekoälyä myöskään uhkana juristin työlle.
Kolmen jakson yhteiseloa
Kokoaikainen opiskelu ei ole Rauatmaalle ominaista. Hän jakaa eri toiminnot tiettyihin jaksoihin kuukausijaottelulla.
– Opiskelen kaksi kuukautta ja pidän hauskaa kuukauden. Se, mitä milloinkin tehdään, tehdään kunnolla sata lasissa.
Kun on työpäivä, teen töitä, ja kun on opiskelupäivä, opiskelen.
Kolmas jakso, joka kulkee kahden edellä mainitun rinnalla, on työnteko. Rauatmaa aloitti työt Verohallinnossa 2,5 vuotta sitten. Hän toimii verosihteerinä ja tekee töitä kolme päivää viikossa. Työpäivät sujuvat yleensä normaalin klassisen virastotyöajan puitteissa. Työt eivät ylirasita eivätkä ole pois opiskelusta.
– Kun on työpäivä, teen töitä, ja kun on opiskelupäivä, opiskelen. Janoan koko ajan tekemistä ja haastan itseäni.
Rauatmaa on omasta mielestään rauhallinen opiskelija, mikä on tietoinen valinta. Hän haluaa tehdä ja kokeilla mahdollisimman montaa asiaa. Rauatmaa aloitti opinnot vuonna 2019 ja voisi valmistua jo tämän lukukauden aikana, mutta suunnitelmissa on muuta.
– Opiskelen tämän vuoden kovaa ja lähden tammikuussa 2025 kuudeksi kuukaudeksi opiskelijavaihtoon Sveitsiin. Tyttöystäväni lähtee myös vaihtoon samalle 38 000 asukkaan paikkakunnalle. Maantiede ja kieli vaikuttivat valintaamme.
Sotkamolaisessa mielenmaisemassa kasvanut Lauri Rauatmaa on kotiutunut mainiosti itäsuomalaiseen yliopistoelämään.
Etä-Suomen yliopistossa
Opintojen alussa saman ainealueen opiskelijat kokoontuvat yhteen yliopistolle, ja opinnot starttaavat samaan tahtiin. Pian reitit kuitenkin erkanevat. Moni muuttaa pois Joensuusta. Näin siksi, että opinnot voi suorittaa valtaosin etänä. Etänä opiskelee myös Rauatmaa.
– Opiskelen 99-prosenttisesti kotona. Käyn yliopistolla syömässä ja joskus kirjastossa tutkimassa esimerkiksi 1980-luvun kirjallisuutta, jota ei ole vielä digitoitu. Katson aika paljon luentotallenteita, joihin voi palata tarvittaessa.
Pyrin pitämään yhteyttä opiskelukavereihin jollakin tavalla.
Runsaan etäopiskelun vuoksi Itä-Suomen yliopistoa kutsutaan Rauatmaan tuttavapiirissä leikkisästi Etä-Suomen yliopistoksi. Runsaan kotona opiskelun myötä opiskelijoista ei synny automaattisesti tiivistä porukkaa. Kun on itse aktiivinen, tiivis opiskelijayhteisö löytyy kyllä ainejärjestöstä. Rauatmaa muutti Joensuuhun kokeakseen opiskelijakommuunin ja yhteisön tunteen.
– Pyrin pitämään yhteyttä opiskelukavereihin jollakin tavalla. Tapahtumissa tulee käytyä ja niitä on paljon, lähes viikoittain. Ihan jokaiseen ei tule osallistuttua.
Rauatmaan sosiaalista eloa lisää hänen aktiivisuutensa opiskelijayhdistystoiminnassa. Hän toimi Judica ry:n tapahtumavastaavana vuonna 2021 ja hallituksen puheenjohtajana 2023. Koronavuoden tapahtumien järjestämistä hän piti itselleen nappivalintana.
– Opiskelijan mielikuvituksella keksimme ihan outoa ja uutta, kuten etävisailuja. Rajoitusten myötä jaoimme opiskelijat 20 henkilön ryhmiin, ja ryhmät osallistuivat tapahtumiin yksi kerrallaan.
Rauatmaa toimi myös SAKKE-vastaavana 2022. SAKKE on Juristiliiton ja ainejärjestöjen suurin yhteinen tapahtuma, joka kokoaa joka toinen vuosi noin 300 opiskelijaa viettämään viikonloppua. Tänä vuonna tapahtuma on marraskuussa Jyväskylässä, minne Rauatmaakin suuntaa.
– Matkustan paljon ympäri Suomea tapaamassa opiskelijakavereita.
Mahdollinen yhtälö
Kaikesta edellä kuvatusta voi päätellä, että Rauatmaalla ei ole tyypillistä arki-, pyhä- ja vapaapäivää. Hänen mottonsa urheilussa on: on hauskaa olla huono. Kitaransoitto, taidemaalaus ja viimeisimpänä ruoanlaitto ovat hänen kiinnostuksensa kohteita. Liikunta, kirjallisuus, musiikki ja taide kiinnostavat myös tyttöystävää.
– Meillä on samankaltaiset elämät: samat opinnot, harrastukset sekä sama työpaikka, ja olemme tavanneet täällä. Yhteiselomme sujuu oikein hyvin.
