Bodom-järven tapaus, Susan Ruusunen ja Jari Aarnio. Kaikkia kolmea yhdistävät oikeussalin ja julkisuuden lisäksi asianajaja Riitta Leppiniemi. Lakimiesliiton Yrittäjyyspalkinnon saaja, vuodesta 1994 alkaen yrittäjänä toiminut konkari korostaa, että kyseiset toimeksiannot ovat valikoituneet hänen työpöydälleen sattuman kautta.
– Jotkut jutut saavat normaalia enemmän julkisuutta, eikä sille vain voi mitään. Asianhoidon kannalta julkisuus on kuitenkin aina ylimääräinen rasite, hän sanoo.
Leppiniemen periaatteena on neuvoa ja opastaa asiakasta julkisuuteen liittyvissä asioissa. Jos päämiehellä on sanottavaa ja mediataidot hallussa, hän voi antaa lausuntonsa itse. Vaihtoehtoisesti Leppiniemi vastaa kysymyksiin salamavalojen ja mikrofonien edessä. Oikeussalin ovien sulkeutuessa kamerat ja toimittajat unohtuvat nopeasti. Leppiniemi pyrkii tietoisesti välttämään sosiaalista mediaa, missä tapauksiin liittyvä kommentointi yltyy toisinaan poikkeuksellisen rajuksi.
– En usko, että yksikään asiakas toivoo jutulleen suurta julkisuutta, Leppiniemi pohtii.
Vaikuttamisesta imu luottamustehtäviin
Kankaanpäästä kotoisin olevan Leppiniemen valmistuminen oikeustieteellisestä vuonna 1987 oli myös enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa. Maalaistalon tytöllä ei ollut takanaan sukurasitetta juridiikkaan suuntautumisesta. Valinnan tarkoituksena oli pitää mahdollisimman monta ovea avoinna. Auskultointivaiheessa syttynyt kipinä oikeussalityöhön on siivittänyt Leppiniemen uraa aina tähän päivään saakka.
– Tässä joutuu hallitsemaan samaan aikaan monia asioita ja reagoimaan nopeasti tapahtuneisiin muutoksiin. Paineensietokykyä on oltava, sillä vastapuolen todistajan kanssa mikään ei ole varmaa, sanoo Leppiniemi.
Yrittäjyyspalkinnon saaminen oli mieluinen yllätys Suomen Asianajaliiton entiselle ja ensimmäiselle naispuheenjohtajalle. Palkitsemisen perusteina olivat muun muassa asianajajayrittäjän töiden ja aikaa vievien luottamustehtävien esimerkillinen hoitaminen. Positiivista palautetta tuli myös Asianajotoimisto Susiluoto Oy:n toiminnan laajentamisesta sekä nuorien lakimiesten työllistämisestä ja kouluttamisesta. Omasta puolestaan Leppiniemi kiittelee auliisti nuoremman polven tiedonhankintataitoja. Susiluodon henkilöstö saa erityistunnustuksen luottamustoimien mahdollistamisesta.
– Luottamustehtävien hoitaminen edellyttää, että koko toimisto hyväksyy ne. Päivittäisten rutiinien hoitamiseen ei juuri jää aikaa. Toisaalta silloin saa olla omaa ammattikuntaa koskevan lainsäädännön kehittämisen keskiössä. Vaikutusmahdollisuudet ja henkilökohtainen tieto-taito paranevat, puntaroi Leppiniemi.
Maine tuo toimeksiantoja
Yrittäjänä Leppiniemi on päässyt seuraamaan paraatipaikalta alaan heijastuneita muutoksia. Parissa vuosikymmenessä toimistojen koot ovat kasvaneet, kansainvälistyminen on tuonut uusia tehtäviä ja naiset ovat lisänneet osuuttaan asianajajien ammattikunnassa. Pitkän matkan varrella kehittynyt hyvä maine takaa tänä päivänä riittävästi töitä toimiston 20 työntekijälle.
– Uuden toimeksiannon saamisesta ja lopputulokseen tyytyväisestä asiakkaasta tulee edelleen hieno olo. Joku asiakas saattaa sanoa, että oli kiva tehdä töitä yhdessä, mutta toivottavasti ei enää tavata näissä merkeissä, Leppiniemi naurahtaa.
Tässä näkyy kaikkein selvimmin yksityishenkilöiden ja yritysten asioita hoitavien asianajajien ero. Yritysten kanssa pyritään aina pitkäjänteiseen työskentelyyn. Yksityishenkilöt tarvitsevat puolestaan apua sellaisissa kriisitilanteissa, joita kukaan ei halua kokea uudelleen, vaikka yhteistyö asianajajan kanssa olisikin sujunut hyvin.
Leppiniemi kokee ammattinsa haastavimmaksi tekijäksi ajoittain suureksi paisuvan työmäärän, jota on vaikea rajoittaa. Yrittäjänä hän kantaa huolta myös työntekijöidensä henkisestä jaksamisesta. Raskaiden tapausten kohdalla asianajajan on päästävä purkamaan omia tuntojaan.
– Olen hoitanut muun muassa seksuaalirikoksiin liittyviä toimeksiantoja. Vaikka asianajaja ei ole päämiehen ystävä, pitää silti varoa, ettei anna kokemuksen kovettaa itseään, Leppiniemi opastaa.
Itse hän hoitaa omaa hyvinvointiaan liikunnalla, ystävillä ja saunomalla. Suomen Saunaseuran jäsenellä on mahdollisuus pulahtaa Lauttasaaren Vaskiniemessä meren aaltoihin ympäri vuoden.
**
Yrittäjyyspalkinto
Lakimiesliiton Yrittäjyyspalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto luovutetaan ansioituneelle, oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneelle lakimiehelle tunnustuksena yrittämisestä tai yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Yrittäjyyspalkinnon saajan valitsee Lakimiesliiton hallituksen nimeämä Yrittäjyyspalkintolautakunta.
**
Teksti: Ari Rytsy
Kuva: Vesa Tyni
