Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi 14.12.1955. 60 vuotta sitten New Yorkiin perustettiin YK-edustusto. Sen ensimmäiseksi päälliköksi ja samalla YK-lähettilääksi nimitettiin 16.1.1956 Georg Achates (G.A.) Gripenberg (1890–1975).
”Ruotsalainen lakimies”
G.A. Gripenberg oli koulutuksensa, työuransa ja kielitaitonsa puolesta erittäin sopiva edustamaan Suomea eri maissa diplomaattina. Tässä tehtävässä hän toimi 50 vuotta. Hänen elämänsä ja työuransa eivät kuitenkaan olleet aivan mutkattomia johtuen lähinnä erilaisista maailman kriiseistä.
Gripenberg opiskeli Oxfordissa ja Lontoossa vuosina 1908–1909. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingistä 1911 ja lainopin kandidaatiksi Uppsalasta 1917. Ruotsissa opiskeluun liittyy dramatiikkaa, jota U.K. Kekkonen kuvaa kirjoituksessaan Maakansa-lehdessä vuonna 1933. G.A. Gripenberg oli juuri tuolloin nimitetty Lontoon lähettilääksi.
– Hra Gripenbergia on syytetty siitä, että hän vuonna 1916, aikana, jolloin Suomen tulevaisuus näyttäytyi synkkääkin synkemmältä, haki Ruotsin kansalaiseksi ja hylkäsi isänmaansa. Vasta vapaussodan onnellisesti päätyttyä hän pyrki ja pääsi Suomen kansalaiseksi ja Suomen ulkoasiainhallinnon palvelukseen. Tätä hra G:n isänmaan hylkäämistä on hallituksen taholta puolustettu selittämällä sen tapahtuneen isänmaallisista motiiveista, Kekkonen kritisoi ja nimittää Gripenbergiä ruotsalaiseksi lakimieheksi.
Nämä tapahtumat liittyvät Suomen sortokausiin ja G.A. Gripenbergin sekä hänen isänsä, varatuomari Alexis Gripenbergin toimiin niiden aikana. Isä Alexis oli passiivisen vastarinnan kannattaja ja jääkäriliikkeen tukija. Suomen itsenäistyttyä Alexis Gripenberg nimitettiin tammikuussa 1918 Suomen ensimmäiseksi Tukholman lähettilääksi. Tällöin G. A. Gripenberg toimi hetken isänsä palkattomana yksityissihteerinä. Sen jälkeen hän osallistui vuoden 1918 sotaan valkoisten puolella.
Pitkä ura diplomaattina
G.A. Gripenberg toimi ulkoministeriön palveluksessa virallisesti vuodesta 1918 alkaen. Hän lähti 1921 ulkomaankierrokselle, joka päättyi vasta vuoden 1958 lopussa. Hän aloitti va. asiainhoitajana Brysselissä, Haagissa ja Luxemburgissa. Sieltä hän siirtyi asiainhoitajaksi Madridiin ja Lissaboniin 1923 ja edelleen lähettilääksi Buenos Airesiin ja Rio de Janeiroon 1929.
Vuonna 1933 oli vuorossa suurlähettilään tehtävät Lontoossa. Työ päättyi sotaan Suomen ja Ison-Britannian välillä vuonna 1941. Oltuaan lyhyen aikaa kotimaassa ja lähettiläänä Vatikaanissa Gripenberg määrättiin keväällä 1943 suurlähettilääksi Tukholmaan, missä hän toimi yhtä mittaa 13 vuotta. Siellä Gripenberg sai seurata läheltä Suomen ponnistuksia pois sodasta sekä rauhantilan vakiintumista Pohjoismaissa.
Pitkä ura diplomaattina päättyi kunniatehtävään, lähettilään työhön YK-edustustossa. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1958 lähes 69-vuotiaana.
**
Teksti: Ritva Juntunen
Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat
