Tilanne käynnistyi, kun valtiovarainministeriö esitti 7. elokuuta ehdotuksensa vuoden 2015 budjetiksi. Oikeus-ministeriö oli ehdottanut hallinnonalansa määrärahoiksi 902 miljoonaa euroa, jolloin todellinen määrärahataso oli jäämässä 16,5 miljoonaa euroa eli peräti 1,8 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2014, kun otettiin huomioon tekninen muutos yleisen edunvalvonnan budjetoinnissa. Koska tuomioistuinlaitoksen ja erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne oli kireä, oikeusministeriö oli ehdottanut kahden miljoonan euron lisäystä tuomioistuinten ja neljän miljoonan euron lisäystä Rikosseuraamuslaitoksen kehysmäärärahoihin niiden toiminnan turvaamiseksi.
Valtiovarainministeriön lisäsäästöt tyrmistyttivät
Valtiovarainministeriön vastaus oli karu. Se ei sisältänyt edellä mainittuja oikeusministeriön lisäysehdotuksia vaan uuden 8,6 miljoonan euron lisäsäästövaatimuksen oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä merkitsi, että oikeusministeriön hallinnonalan organisaatioiden toimintaan oli kohdistumassa kaiken kaikkiaan yli 24 miljoonan euron leikkaukset vuoden 2014 tasoon verrattuna.
Oikeusministeri Anna-Maja -Henriksson (RKP) luonnehti VM:n budjettiehdotusta tyrmistyttäväksi. Hän ilmoitti, että säästöehdotukset olivat oikeusvaltion perustoimintojen osalta jopa vastuuttomia.
Lakimiesliitto tyrmäsi VM:n ehdotuksen täysin.
– Budjettiehdotus kuvasti juustohöyläsäästämistä pahimmillaan, kertoo toiminnanjohtaja Jorma Tilander.
– Valtiovarainministeriössä ei tunnuttu ymmärtävän, että oikeuslaitos on minkä tahansa toimivan demokratian ydintoiminto.
Liiton johto olikin aktiivisesti yhteydessä tilanteen eri osapuoliin ja piti tilannetta esillä elokuun lopussa Helsingistä aloittamallaan 70-vuotiskiertueella.
– Mediassa muutamat valtakunnalliset ja alueelliset toimittajat ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja halusivat uutisoida asiasta. Erityisesti Yleisradio piti kysymystä oikeuslaitoksen rahoituksesta esillä, sanoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.
Elokuun loppuun asti maan hallitus kävi neuvotteluja budjettiesityksestä kovien säästöpaineiden alaisena. Lopputulos oikeuslaitoksen osalta oli, että hallitus perui esitetyt lisäsäästöt ja osoitti talousarvioesityksessään tuomioistuimille, syyttäjälaitokselle ja rikosseuraamuslaitokselle yhteensä kolme miljoonaa euroa lisärahaa vuoteen 2014 verrattuna.
– Olihan se hyvä torjuntavoitto siinä mielessä, että jos VM:n ehdottamat lisäsäästöt olisivat toteutuneet, olisimme olleet vuoden 2015 osalta välittömästi katastrofaalisessa tilanteessa, toteaa Lakimiesliiton puheenjohtaja Asko Nurmi.
– Hallituksen budjettineuvottelujen lopputulos ei kuitenkaan poistanut perusongelmaa. Suurin kysymys on edelleen se, että hallituksen jo aiemmin tekemien kehyspäätösten vuoksi poliittiset päättäjät ovat tulevina vuosina vähentämässä jo nyt kroonisesti aliresursoidun oikeuslaitoksen määrärahoja ja ajamassa oikeudenhoitoa umpikujaan, hän jatkaa.
Mielenilmauksia ja kannanottoja
Rahoitustilanteen vakavuus sai myös käräjäoikeuksien henkilöstön liikkeelle. Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan käräjäoikeuksien henkilöstöt järjestivät syyskuun loppupuolella spontaanit ulosmarssit vastustaen mielen-ilmauksillaan tuomioistuimiin lähivuosina kohdistuvia leikkauksia. Ulosmarssit saavuttivat näkyvyyttä mediassa ja lisäsivät keskustelua aiheesta.
Käräjäoikeuksien laamannit puolestaan ottivat suoraan yhteyden eduskuntaan. Lokakuun puolessavälissä eduskunnan perustuslaki- ja lakivaliokunnat sekä puolueiden eduskuntaryhmät vastaanottivat kaikkien 27 laamannin allekirjoittaman kannanoton, jossa päällikkötuomarit kiinnittivät poliitikkojen huomion erityisesti määräaikaisten tuomarinvirkojen vakinaistamistarpeeseen ja siihen, mitä oikeudenkäyntien painopisteen siirtämisen käräjäoikeuksiin muullakin kuin juhlapuhetasolla pitäisi tarkoittaa.
Myös oikeusministeriö itse toi suorasanaisesti esille tilanteen karuuden. Lokakuun alussa julkistamassaan tulevaisuuskatsauksessa se kertoi muun muassa, että oikeuslaitoksen talous on ajautunut siihen kohdistettujen määrärahaleikkausten ja uudistustarpeiden johdosta kriittiselle tasolle.
Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa
Oikeuslaitoksen rahoitustilanteesta käyty yhteiskunnallinen keskustelu ei jäänyt huomaamatta eduskunnan perustuslakivaliokunnalta. Se otti poikkeuksellisesti käsiteltäväkseen hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2015 ja teki sen ainoastaan oikeusministeriön hallinnonalan osalta.
Valiokunnassa olivat oikeusministeriön virkamiesjohdon lisäksi kuultavina Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja Tuomariliiton varapuheenjohtaja Riikka Rask. Lakimiesliitto viittasi lausumassaan muun muassa Euroopan neuvoston European Judicial Systems -tutkimukseen, jonka uusin versio oli ilmestymässä päivä valiokuntakuulemisen jälkeen.
Perustuslakivaliokunta julkaisi lausuntonsa lokakuun puolivälissä ja otti selkeästi kantaa tilanteeseen. Valiokunta kiinnitti huomiota uunituoreeseen European Judicial Systems -tutkimuksen tuloksiin, jonka mukaan Suomi käytti vuonna 2012 tuomioistuimiin, syyttäjälaitokseen ja oikeusapuun 67 euroa asukasta kohden, kun vastaava luku oli Ruotsissa 107 euroa per asukas. Erityisen huolestuttavana valiokunta piti sitä, että jo tehtyjen kehyspäätösten vuoksi syyttäjälaitoksessa joudutaan aloittamaan vuonna 2015 yt-neuvottelut ensimmäisen kerran Suomen historiassa. Valiokunnan mukaan hallituksen tuli estää tämänkaltainen oikeuslaitoksen kriisiytyminen. Valiokunta korosti myös, että oikeusturvan toteutumisesta vastaavien viranomaisten perusrahoitus on turvattava riittävällä tavalla hankalassakin taloustilanteessa.
Asko Nurmi piti perustuslakivaliokunnan lausuntoa siihen asti merkittävimpänä viestinä siitä, että poliittista tahtoa rahoitusongelman ratkaisemiseksi oli löytymässä.
– Oli hyvä, että Euroopan neuvoston tutkimus saatiin julkisuuteen ja että perustuslakivaliokunta viittasi siihen lausunnossaan. Luvuthan ovat todella rumia. Ruotsi satsaa pelkkään tuomioistuinlaitokseensa enemmän kuin Suomi koko oikeudenhoitoonsa, Nurmi ihmettelee.
Talousarviokäsittely ja parlamentaarisen työryhmän perustaminen
Muiden valiokuntien lausuntojen jälkeen talousarvio eteni eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan pöydälle. Lakimiesliitto, Tuomariliitto, Asianajajaliitto ja Syyttäjäyhdistys päättivät laatia valiokunnalle yhteisen kannanoton, jossa tuotiin esiin koko juristikentän näkemykset rahoitustilanteesta.
– Halusimme näyttää, että tässä ollaan laajalla rintamalla yhtä mieltä asian tärkeydestä, Mikko Salo kertoo.
Keskustelu oikeuslaitoksen ja poliisihallinnon määrärahojen ympärillä oli käynyt syksyn mittaan sen verran kuumana, että Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Päivi Räsänen (KD) lähtivät liikkeelle asian parlamentaarisen suunnittelun hoitamisessa. Marraskuun alkupuolella he ilmoittivat perustavansa sisäisen turvallisuuden- ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän, jota johtamaan nimettiin kansanedustaja Kari Tolvanen (Kok).
Työryhmän ensisijaiseksi tehtäväksi ministerit asettivat tiedon tuottamisen eduskunnalle Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016–2019. Työryhmän on määräaikaansa 28.2.2015 mennessä määriteltävä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitasolle.
Lakimiesliitossa työryhmän perustamista pidetään hyvänä asiana.
– Ehkä tällä saadaan jotain pitkäjänteisyyttä rahoituksen suunnitteluun, eikä joka vuosi tapeltaisi eduskunnan joululahjarahoista. Toivottavasti työryhmä muistaa myös oikeudenhoidon kokonaisuuden ja koko oikeusturvaketjun eikä keskity pelkästään poliisipuoleen, Jorma Tilander pohtii.
Joulukuussa eduskunta pääsi käsittelemään talousarviota valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Lopulta se hyväksyi talousarvion valiokuntamietinnön mukaisena. Kaikkein ruuhkautuneimmat tuomioistuimet saivat lisärahoitusta 1,5 miljoonaa euroa ja ulosottolaitos ja konkurssivalvonta yhden miljoonan kumpikin. Syyttäjälaitokselle eduskunta ei jakanut joululahjarahaa, ja yt-neuvottelut näyttävät vääjäämättömästi olevan tulossa vuoden 2015 aikana.
Vaikka elokuussa tulleista valtiovarainministeriön madonluvuista päästiinkin syksyn aikana paljon eteenpäin useiden tahojen aktiivisella toiminnalla, Lakimiesliitossa ollaan kaikkea muuta kuin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen.
– Töitä täytyy paiskia jatkossa tämän asian eteen entistäkin enemmän, Asko Nurmi painottaa.
– Meidän täytyy päästä tilapäisestä rahoituksesta eroon, lisätä pitkäjänteisyyttä oikeuslaitoksen toiminnan suunnitteluun ja saada poliittiset päättäjät selkeästi kertomaan auki arvovalintansa, koska siitähän oikeusturvaan investoimisessa on kysymys. Nyt ruuhkautuneimmat tuomioistuimet saivat puolitoista miljoonaa lisärahoitusta, mutta niin sai Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-radan kohtausraidekin.
Teksti: Mikko Salo
