Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän tehtävänä on valmistella ensi kesään mennessä esitys, jolla työaikalaki päivitetään vastaamaan elinkeinorakenteen, yritysten toimintaympäristön sekä työn tekemisen tapojen muutoksia. Säännöksiä tullaan soveltamaan niin työsuhteissa kuin julkisoikeudellisissa palvelussuhteissa. Lakimiesliitto on linjannut tavoitteensa työaikalain uudistamiselle.
Työryhmän toimeksianto
Työryhmän työ perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Työaikasääntelyn katsotaan muodostuvan sekä työaikalaista että vuosilomalaista. Toimeksiannon mukaisesti työryhmä valmisteleekin ensin esityksensä työaikalain uudistamiseksi vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä ja sen jälkeen esityksen vuosilomalain muutostarpeista kesäkuun 2018 loppuun mennessä.
Työaikalain osalta työryhmän on asettamispäätökseen perustuen selvitettävä muun muassa työaikalain soveltamisalan ja erityisesti soveltamisalapoikkeusten ajantasaisuus, asiantuntijatyöhön ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien erityispiirteiden huomioiminen työaikojen sääntelyssä, sääntelyn pakottavuus, työaikapankki- ja etätyösääntelyn tarpeellisuus sekä mahdollisen sääntelyn sisältö.
Lakimiesten työaika
Lakimiesliitto on vuosien ajan selvittänyt palkka- ja työmarkkinatutkimusten avulla lakimieskunnan todellista työaikaa. Pääsääntöisesti lakimiesten säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, mutta todellisuudessa esimerkiksi vuoden 2015 työmarkkinatutkimuksen mukaan työtunteja kertyy keskimäärin 41,7 tuntia viikossa, ja mediaanikin on 40 tuntia viikossa. Yliopistoissa keskiarvolla mitattuna tehtiin pisintä työviikkoa eli melkein 45 tuntia, yksityisellä sektorilla runsaat 42 tuntia ja julkisella sektorilla noin 41 tuntia.
Edellä mainittuun tutkimukseen vastanneista lähes 65 prosenttia piti työmäärää jatkuvasti tai ajoittain liian suurena ja neljännes oli joko melko tai erittäin tyytymätön ajankäyttöön nykyisessä työssään. Erityisesti haluttaisiin panostaa enemmän asioihin syventymiseen, osaamisen kehittämiseen sekä innovointiin ja uuden luomiseen.
Liiton tavoitteet työaikalaille
Vuosittaisten tutkimustulosten sekä Lakimiesliiton edunvalvontatoimielinten valmistelun pohjalta liiton hallitus vahvisti seuraavat Lakimiesliiton kannanotot työaikalain uudistamiseksi.
Työsuojeluun liittyvä näkökulma on oltava selkeästi esillä työaikalain ja koko työaikasääntelyn uudistamisessa, koska yksi keskeisimmistä työntekijöiden suojaksi säädellyistä normistoista on työaikoja koskeva sääntely. Työaikasuojelun on koskettava kaikkia työntekijöitä – esimerkiksi asiantuntijoita, ylempiä toimihenkilöitä.
Lisäksi liitto huomauttaa ja painottaa, että työturvallisuuslaki koskee myös valtion virkamiesten työaika-asetuksen mukaisia työaikalain ulkopuolelle rajattuja niin sanottuja työajattomia virkamiehiä. Työnantajan onkin työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä sekä tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät.
Työajaksi on luettava niin työhön käytetty aika kuin myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä – muun muassa etätyö ja työasioissa tapahtuva matkustaminen on luettava työaikaan. Työnantajan on nykyään teknisesti helppoa valvoa työntekoa työntekopaikasta riippumatta.
Asiantuntijat, ylemmät toimihenkilöt tulee säilyttää työaikalain piirissä voimassa olevan työaikalain tarkoittamassa laajuudessa. Tämä edellyttää nykyisen lain soveltamisalan selkiyttämistä, jopa työaikalain 2§:n soveltamisalan poikkeuksiin sisältyvän ”johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä” -määritelmän poistamista. Työneuvosto on nimittäin lausunnossaan vuodelta 2014 todennut, että pelkkä erityisasiantuntemus ja sen käyttäminen työssä eivät merkitse johtamiseen rinnastettavaa itsenäisyyttä eikä työaikalakia näin ollen voida jättää soveltamatta vain sillä perusteella, että työntekijä suorittaa lainopillista
asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä.
Työaikapankkia koskevat säännökset on otettava työaikalakiin. Laissa tulisi olla määriteltynä muun muassa työaikapankin käyttöönottoon, sisältöön ja menettelytapoihin liittyvät säännökset. Työaikapankki on oivallinen ratkaisu työaikojen käytössä ja työaikojen sijoittamisessa. Myös kattavat säännökset liukuvasta työajasta on tarpeen sisällyttää työaikalakiin. Liukuva työaika on sinällään tehokas keino vastata työmäärän vaihteluihin.
Mikäli voimassa olevan työaikalain 39§ 2 momentin säännöstä yli- ja sunnuntaitöiden korvaamisesta erillisellä kuukausikorvauksella tarvitaan tulevaisuudessa, säännöstä on ehdottomasti kuitenkin täsmennettävä nykyisestä: ketkä voivat ylipäätään sopia kuukausikorvauksesta, kuinka kuukausikorvauksen on vastattava tehtyjä ylitöitä, miten työaikaa seurataan näissä tapauksissa ja niin edelleen.
Työaikalain uudistamisessa on pidettävä silmällä lain yksinkertaistamista. Pääsääntöisesti ainoastaan valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä voi olla mahdollista sopia lain säännöksistä toisin, jotta sopijapuolten tasapuolisuusedellytys voi toteutua.
Kun työaikalainsäädäntö on luonteeltaan julkisoikeudellista sääntelyä, on sen rikkomiseen liitettävä myös sanktiot. Rangaistussäännöksillä varmistetaan lain vaikuttavuutta sekä toimivuutta.
Kirjoittaja VT Taru Turunen on Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja.
