Työllisyys- ja kasvusopimus jakautuu kahteen eri kauteen, joista ainoastaan ensimmäisen jakson palkankorotukset on sovittu. Ensimmäisen sopimusjakson pituus on työ- ja virkaehtosopimuksista riippuen joko 22 tai 24 kuukautta. Palkankorotuksia on tälle jaksolle päätetty kahdet: neljän kuukauden kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamisesta lukien toteutettiin 20 euron kuukausikorotus ja 12 kuukauden kuluttua tämän sopimuskorotuksen jälkeen maksetaan 0,4 prosentin suuruinen palkankorotus. Molemmat palkantarkistukset ovat yleiskorotuksia.
Toinen sopimuskausi auki
Toinen sopimuskausi voi olla enimmillään 15 kuukautta; päättymisaika vaihtelee alakohtaisesti 1.11.2016–31.1.2017 välillä. Päättyminen sovitaan liittojen työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Tämän toisen sopimusjakson korotuksista työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä.
Tarkastelun perusteella keskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, työ- ja virkaehtosopimusten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa päättymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun. Työmarkkinakeskusjärjestöillä onkin ratkaisun tekemiseen kesään mennessä pohdittavana monia eri osa-alueita, kun keväällä on käyty myös eduskuntavaalit ja maahan on muodostettu uusi hallitus uusine hallitusohjelmineen.
Valmistautuminen jo alkanut
Suomen Lakimiesliitossa on aloitettu valmistelut työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisuneuvotteluja varten.
Lakimiesliiton tavoitteena on ostovoiman turvaaminen yhdessä prosenttiperusteisin palkankorotuksin ja maan hallituksen tekemän veroratkaisun kanssa. Lakimiesliitto suhtautuu kielteisesti euromääräisiin korotuksiin. Palkantarkistusten suuruudesta riippuen osa voidaan sopia paikallisesti kuitenkin siten, että mikäli sopimukseen ei päästä niin korotukset jaetaan prosenttiperusteisena yleiskorotuksena (niin sanottu perälauta).
Työmarkkinakeskusjärjestöt, Akava mukaan lukien, yrittävät sopia palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta sekä toteutusajankohdasta. Mikäli yhteisymmärrystä ei kuitenkaan löydy, sopimukset voidaan irtisanoa. Tätä vaihtoehtoa silmällä pitäen Lakimiesliitossa on aloitettu valmistelut työelämätavoitteiden sekä työ- ja virkaehtosopimusten tekstiparannusten osalta. Sopimuskauden ollessa katkolla myös järjestöllistä valmiutta nostetaan.
Julkisella sektorilla lakimiehiä edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on ilmoittanut, että se on valmis neuvottelemaan myös vuotta pidemmästä-työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko-osasta, esimerkiksi tammikuun loppuun 2018 ulottuvasta sopimusratkaisusta. JUKOn mukaan pidempi sopimusratkaisu edellyttäisi esimerkiksi työsuhdeturva-asioiden sisällyttämistä osaksi työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoa. Lakimiesliitossa ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa nähty tarvetta työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamiselle.
Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta ja kolmanneksen yhteenlasketuista veroista ja menoista. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012
Teksti: Taru Turunen ja Tarja Niemelä
