Vainoamisen kriminalisoinnista erimielisyyttä

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mietinnössään vainoamisen ja viestintärauhan rikkomisen kriminalisointia sekä sananvapausrikoksia koskevien säännösten uudistamista. Työryhmä ehdottaa, että yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskevat rangaistussäännökset jaettaisiin tavalliseen ja tör­keään tekomuotoon. Perustekomuodossa rangaistuksena olisi sakkoa. Lisäksi henkilön vainoaminen, kuten toistuva uhkailu, seuraaminen ja yhteydenotot, kriminalisoitaisiin, ja henkilön suojaa häirintäviesteiltä parannettaisiin.

Esitettyihin ehdotuksiin antoi lausunnon yhteensä 37 eri tahoa. Uudistuksiin suhtauduttiin lausuntopalautteessa pääosin myönteisesti. Suomen lainsäädännön muuttaminen vastaamaan paremmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT:n) linjauksia nähdään oikeansuuntaiseksi ja tarpeelliseksi.

Vaikka ehdotuksia kannatettiin yleisellä tasolla, niin pykäläehdotuksiin ja lain perusteluihin esitettiin kuitenkin myös eräitä muutoksia.

Työryhmän ehdotusta vainoamisen kriminalisoinnista kritisoitiin eräissä lausunnoissa liian maltilliseksi, mutta toiseenkin suuntaan vaikuttavia näkemyksiä esitettiin. Ehdotuksen mukaan teko olisi virallisen syytteen alainen silloin, jos teossa on käytetty hengenvaarallista välinettä tai jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Erityisesti eräiden järjestöjen mielestä vainoamisen tulisi olla kaikissa tilanteissa virallisen syytteen alainen rikos.

Ehdotus yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkaussäännösten muuttamisesta sai lähinnä viestinnän alan edustajilta kritiikkiä. Heidän mielestään työryhmän ehdotuksessa ei ole otettu riittävästi huomioon EIT:n oikeuskäytäntöä. Erityisesti vastustettiin esityksen perusteluissa esitettyä linjausta rikoksesta tuomitun nimen julkistamisen rangaistavuuden rajoista.