Varatuomari Paul Voss – Yli 70 vuotta jääkärien perinteitä

Varatuomari Paul Voss (1924–) on ollut mukana jääkäri­liikkeen perinnetoiminnassa eri tavoin vuodesta 1943. Hänen isänsä jääkärieverstiluutnantti Erik Voss (1894–1981) puolestaan oli Jääkäriliiton jäsen sen alusta saakka.

Jääkärien perinne elää 

Jääkäriliitto-Jägarförbundet perustettiin 25.2.1921. Liiton toiminta­ lopetettiin vuonna 1988 viimeisen­ jääkärikenraalin Väinö ­Valveen kuoltua. Liiton omaisuus ja perinne­toiminnan tavoitteet ­siirtyivät tuolloin Jääkärisäätiölle ja Jääkäripataljoona 27:n perinne­yhdistykselle.

Paul Voss oli mukana nuorena alokkaana 25.2.1943 ravintola Espilässä pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui toistasataa jääkärien perillistä. Siinä suunniteltiin jääkärinuorten yhdistyksen perustamista. Samaan aikaan viettivät jääkärit Katajanokan Kasinolla Saksasta saapumisensa 25-vuotisjuhlaa.

Sota ja sen jälkeiset olosuhteet lykkäsivät jääkärinuorten oman yhdistyksen aikaansaamista. Se perustettiin virallisesti 25.2.1966, vaikka sitä ennenkin oli pidetty monia tilaisuuksia ja kokouksia­ sekä osallistuttu jääkäreiden yhteisiin perheretkiin. 

Sittemmin jäsenkunnan vanhetessa heräsi tarve muuttaa yhdistyksen nimi ja avata se kaikille halukkaille jääkäriperinteen ­vaalijoille. Vuonna 1972 yhdistys­rekisteriin merkittiin Jääkäri­pataljoona 27:n perinneyhdistys ry. Paul Voss oli varapuheen­johtajana 16 vuotta. Nykyisin hän on yksi yhdistyksen kolmesta kunniajäsenestä. 

Perinneyhdistys järjestää ­jääkäreitä käsitteleviä koulutus-, luento- ja keskustelutilaisuuksia,­ tutkii jääkärihistoriaa sekä tekee tutustumismatkoja jääkärikohteisiin niin Suomessa kuin ulkomailla. Se jatkaa myös jääkäreiden vuonna 1931 perustaman Parole-lehden julkaisemista.

Sotien vaikutus

Sodat vaikuttivat ratkaisevasti sekä isä että poika Voss’in elämään ja koulunkäyntiin. 

Erik Voss pääsi ylioppilaaksi 1913 ja ennätti opiskella kaksi vuotta Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolla. Silloin ­syntynyt jääkäriliike veti kuitenkin puoleensa. Hän siirtyi salateitse Ruotsiin ja edelleen Saksaan, jossa ilmoittautui Lockstedtin harjoitusleirillä 19.10.1917 Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan. Erik Voss saapui Suomeen Vaasaan luutnantiksi ylennettynä  jääkäreiden pääjoukon mukana 25.2.1918. Hän suoritti Sota­korkeakoulun yleisen osaston vuosina 1924–26. Tämän jälkeen hän toimi Helsingissä erilaisissa yleisesikuntaupseerin tehtävissä.

Erik Voss osallistui ensimmäisessä maailmansodassa taisteluihin sekä Saksan itärintamalla että jääkäreiden mukana vuoden 1918 sodassa. Toisessa maailmansodassa hän osallistui sekä talvisotaan että jatkosotaan eri tehtävissä rintamalla. 

Paul Voss osallistui vapaa­ehtoisena jääkärisuojeluskunta­laisena heti jatkosodan alusta 20.6.1941. Vuonna 1942 hän pääsi kutsunnoissa ilmavoimien viesti­joukkoihin, jossa hänet koulutettiin radiosähköttäjäksi. Tulikasteensa hän sai Inkerinmaalla Narvan itäpuolella.

Jatkosodan päätyttyä Erik Voss erosi armeijan vakituisesta palveluksesta toimien pisimpään Oy Strömberg Ab:n sosiaalipäällikkönä vuosina 1947–1961.

Paul Voss jatkoi keskeytynyttä  kouluaan ja pääsi ylioppilaaksi 1946. Hän valmistui lainopin kandi­daatiksi 1953 ja sai varatuomarin arvon 1958.

– Varsinainen elämäntyöni oli osallistuminen Tapiolan puutarhakaupungin rakentamiseen  yhteistyössä idean “isän” professori,­ varatuomari Heikki Hertzenin johdolla, muistelee  Paul Voss, joka toimi Asuntosäätiön laki­miehenä vuosina 1958–1987.

Teksti: Ritva Juntunen