”Laatujournalismilla olisi oikeuden alalla kysyntää. Työtä vaikeuttavat kuitenkin verkkoviestintä ja sosiaalisen median, eräänlaisten kansalaistoimittajien esiinmarssi. Sosiaalinen media myös muuttaa tuomioistuinten ja toimittajien, päätösten ja uutisoinnin suhdetta. Se luo kiireen ja hätäisen ilmapiirin asioihin syventymiselle. Julkisuuden hallinta ja oikean tiedon välittäminen alkavat olla yhteinen intressi”. Näin pohjusti KHO:n presidentti Pekka Hallberg Tuomaripäivän teemaa omassa puheenvuorossaan.
Median ja lainkäytön suhdetta käsiteltiin monesta eri näkökulmasta sekä luennoissa että paneelikeskustelussa. Niissä nousi esille muun muassa kaksi kysymystä: vaikuttaako media tuomioistuinten päätöksiin ja pitäisikö oikeuslaitoksen edustajien esiintyä enemmän julkisuudessa.
Samat teemat ovat esillä tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa ”Media vallan verkoissa”, josta professori Risto Kunelius kertoi tarkemmin esitelmässään. Tutkimuksessa selvitettiin päättäjien näkökulmaa mediavaltaan. Siinä oli mukana myös oikeuslaitoksen edustajia kuten tuomareita, syyttäjiä ja asianajajia.
Tutkimuksen mukaan erityisesti oikeustoimessa korostuu pyrkimys välttää mediassa kiteytyvien vaikutelmien vaikutusta ratkaisuihin. Ihanteena pidettiin, että harkinta perustuisi puhtaasti siihen, mitä oikeussalissa tuodaan esiin. Tapausta koskeva mediajulkisuus nähtiin uhaksi, joka voi synnyttää yksipuolisia ennakkokäsityksiä. Nämä puolestaan voivat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa oikeuden ratkaisuihin.
Oikeuden ammattilaiset kuitenkin luottavat yleensä omaan kykyynsä harkita asioita objektiivisesti – mediajulkisuudesta huolimatta. Sama mielipide esiintyi myös Tuomaripäivän puheenvuoroissa. Sen sijaan muiden, esimerkiksi lautamiesten, harkintaan mediajulkisuudella uskottiin todennäköisesti olevan vaikutusta.
Tutkimuksen mukaan päättäjien välillä on selviä eroja siinä, kuinka paljon he haluavat esiintyä mediajulkisuudessa tai missä välineissä he mieluiten esiintyisivät. Asiantuntija- ja virkamiesrakenteen ytimessä eli ministeriön virkamiesten ja oikeuslaitoksen edustajien piirissä on tahoja, joiden mielestä kaikenlaista julkista esiintymistä on syytä rajoittaa.
Paneelikeskustelussa syntyi vilkas keskustelu siitä, pitäisikö tuomareiden kommentoida julkisuudessa enemmän päätöksiään. Paneelissa esiintyneen syyttäjän, asianajajan ja viestinnän ammattilaisen mielestä tähän suuntaan voitaisiin mennä. Sen sijaan tuomarikunnan edustaja puolusti voimakkaasti kantaa, jonka mukaan päätöksiä ei pidä kommentoida. Kun asiaa kysyttiin yleisöltä, se asettautui yksimielisesti käräjätuomarin kannalle.
Lisätietoja:
Tuomaripäivän esitelmiä julkaistaan Tuomariliiton kotisivuilla www.tuomariliitto.fi
Risto Kunelius, Elina Noppari, Esa Reunanen, Media vallan verkoissa. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, 2010. http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-8070-6.pdf
Teksti Ritva Juntunen
